Luulin varaavani meille bambumajan… (K18)

…mutta epähuomiossa varasinkin bambuhuvilan.

Ei ihme, että maksoi viisi kertaa sen, minkä olemme tottuneet Thaimaassa maksamaan.

Joo. On bambumajoja ja bambumajoja. Niissä, joihin me olemme tottuneet, ei ole usein ollut edes sähköjä. Juuri muistelimme Joelin kanssa bambumajaamme Goan Agondassa. Lattiana oli hiekka, kattolamppu oli naulaan ripustettu otsalamppu. Seinät olivat niin ohutta bambukudosta, että sormen olisi voinut työntää sen läpi. Oven lukkona toimi naru, saranana rautalangat.

Olimme vastatavanneita ja vastarakastuneita. Raikas merituuli puhalsi majan läpi ja viereisen meren aallot kohisivat, kun rakastelimme hiljaa aamuauringon noustessa. Majan ulkopuolelta kuului kukon kiekuminen ja se ääni, kun intialaiset naiset lakaisevat selkä köyryssä olkinipuillaan hiekkaa. Valo siivilöityi bambukudoksen läpi; muistan niiden piirtämät kuviot varmasti vielä vanhainkodin kiikkustuolissa. Virnistelen niin, että hoitajat luulevat minun höpsähtäneen.

Tämä  bambumaja on bambumajaluokassaan luksus. On ilmastointi, jääkaappi ja puhtaat puiset lattiat. On kaksi huonetta, kaksi kylpyhuonettakin.

Kaksi huonetta. Se tarkoittaa sitä, että lasten päikkäreiden aikaan voi laittaa välioven kiinni, sukeltaa puhtaisiin lakanoihin ilmastointilaitteen huminaan ja muistaa, miltä tuntuu maata raukeana kainalossa, kun viidakko sirittää ja jossain gekko huutelee nimeään.

Väittäisin jopa, että joka bahtin arvoista.

OMG. Relax Bay. Ei hitsi, mikä paikka! Kiitos sinulle, joka suosittelit. Mä luulen, että me ollaan perillä.