Eilen se sitten iski: inspiraatio!
En koskaan saanut kesäpipoa valmiiksi. Olin päässyt jo pipon puoliväliin ennen kuin tajusin tekniikan. (”Aaaaa NOIN tehdään pylvässilmukka.”) Ja sitten kyllästyin.
Mitäs seuraavaksi tekisin? Jotain helppoa, kivaa, nopeaa, ja… … nimiäismekko! Joo! Ja löysin netistä vieläpä Maailman Kauneimman Mekon. Kyllä!
Ihana mekko (ja ihana vauva) blogista Korventiellä: http://korventiella.blogspot.fi/2010/11/virkattu-kastemekko.html
Niinpä lähdin siltä istumalta Oulunkylän Lankamaailmaan. Koska emme ole kaavoihin kangistuneita, valitsin väriksi kauniin vaaleanvihreän. Toki kysyin neuvoa myös asiantuntevilta lankagurumyyjiltä. (”Hei sopiiko tää lanka virkkaamiseen? Ai ei? No, mä otan sen silti. Paljonko tätä tarvii? Ai viis kerää. Okei no mä otan kuus.”)
Ja sitten hommiin! Näin pitkälle pääsin:
En siis ilmeisestikään ottanut huomioon, että kokenut käsityöbloggaaja sanoi, että tämä oli hänen työläin käsityönsä – ja että 70-luvun lehdestä löytyneessä ohjeessa on jokin virhe.
Enkä omia käsityötaitojani.
Enkä sitä, että kello oli kymmenen illalla, kun aloitin virkkausurakkani.
Kahdelta yöllä olin yrittänyt tämän mallin lisäksi noin viittä erilaista ohjetta. Kunnes totesin, että ohjeet ovat amatööreille! …eli MINÄHÄN teen siis mekon ihan omien mallieni mukaan. Niillä kahdella tekniikalla, minkä osaan: sileällä neuleella, ja (tadaa!) pylvässilmukoilla.
Kello neljä yöllä olin päättänyt, että vihreään mekkoon tulee pylvässilmukkalaahus ja -hihansuut, kietaisumallinen yläosa sileää neuletta, valkoista silkkinauhaa ja valkoisia pieniä virkattuja perhosia. Ah!
Luvassa tällä kanavalla siis katkenneita virkkuukoukkuja ja solmuunmenneitä sukkapuikkoja – stay tuned! (jos uskallat)
Ps. Nyt Vähän Väsyttää.
(minkä huomaa näköjään myös otsikon kirjoitusvirheestä…)
3
Sara-täti (Ei varmistettu)
3.7.2012 at 11:46Suunnitelma kuulostaa ihanalta, käsityötuskastus tutulta!
Jos muuten haluat helppoja koristekuvioita pylväsosioosi, tämäntyyppinen: http://virkku.vuodatus.net/blog/783847 pitsimäinen ”rei’itys” on tosi helppo tehdä ja tuo kivaa tekstuuria kuosiin. Ideana on vaan, että vaikka joka 3. kerroksella virkkaakin pylväät ristiin: skippaa yhden silmukan (silmukka 1) ja virkkaa pylvään seuraavaan silmukkaan (silmukka 2), minkä jälkeen vasta palaa virkkaamaan yli hypätyn (silmukka 1). Sitten tätä yli hyppäämistä ja takaisin palaamista toistaa kerroksen ajan. Tuossa ohjeessa on vielä erikseen käytetty kohopylväitä, mutta se ei kyllä ole pakollista.
iitu -
3.7.2012 at 12:10Ihan mielettömän ihana mekko! Toivottavasti teidän nimijuhla ei oo ihan pian tai voi tulla kiire :)
Vierailija (Ei varmistettu)
3.7.2012 at 14:42Olet ihana!
Kristaliina
3.7.2012 at 22:17Sara: Oi, joo jotain tuollaista voisin harkita… Ehkä jopa osaisin :) Niissä perhosissa mä varmaan joudun kysymään sun neuvoa – jotain tällaisia siis ajattelin kiinnittää siihen laahukseen:
http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=129&d_id=39&lang=fi
Iitu: Hih joo nimiäiset on elokuun alussa, eli kiire tulee IHAN varmasti. No, jos (kun) ei valmistu, niin sitten shopataan joku Henkkamaukka-hätäri – en aio mitään stressiä ottaa tuosta(kaan) :)
Vierailija: Itsekin olet, kun noin sanot! :)
Miitu (Ei varmistettu)
3.7.2012 at 23:35No on kyllä aivan hurmaava tuo alkuperäinen malli! Piti lähteä iteki kurkkimaan, josko vaikka sais aikaseks jouluhameen typykälle. Kun nyt vaan ei kasvais kovin… Vauvaneuleiden ehdoton hyvä puoli on/oli se, että perus sileellä neuleella tms. tulee suht nopsaan valmista tyyliin lahje tai pari illassa (jos pysyy hereillä). Nää 80-90 koon vaatteet vaatii jo turhan monta silmukkaa ja kerrosta enemmän. Huoh. Se keskolassa alotettu pikkupeitto ja sittemmin tyynynpäälliseks aiottu tekele sekä alkuvuodesta alotettu hieman isompi torkkupeitto on toki vielä kesken kuten muutama muukin…
Täytyy sanoa, että varsinki nykysi, ku näitä käsityöjuttuja ajattelee, nii tulee ensimmäisenä mieleen yks vanha Eurokankaan mainos ”Meillä on aina ihan eri näköistä, ku äitillä iskee perspiraatio.” ”Se on inspiraatio eikä perspiraatio…” Poteito potaato :D
Mielenkiinnolla jään kyllä odottamaan, millainen mekko sieltä syntyy!
MirvaK
16.7.2012 at 18:49Minä tein 8 vuotta sitten kastemekon kutomalla. Aikaa meni 2-3kk, mutta mitäpä muuta sitä olisi tehnyt yksikseen päivät, kun olin sairaslomalla/äitiysvapaa alkoi. Kaava löytyi vuoden -83 käsityölehdestä. Helman pitsineuleen kanssa meinasi välillä tuskastua, kun tuntui, ettei se helman pituus koskaan lähene tohjeen metrin pituutta. Mutta valmiiksi tuli ennen pojan syntymää ja kerkesimpä siinä vielä kutoa kotiutumisvaatteet. Toiselle lapselle tein vain yhden neuleen, nyt mahassa olevalle olen tehnyt kotiutumisvaatteet. Riskin otin ja tein punaiset. :)
Laitapa kuvia edistymisestä.
Ananas
17.7.2012 at 23:01Oi miten kaunis mekko! Seuraan mielenkiinnolla myös vihreän taidonnäytteen valmistumista. :)
Kristaliina
20.7.2012 at 11:33Jei, se edistyy! Tilannetiedot täällä! :)
Tihiksen tekeleet (Ei varmistettu)
15.3.2014 at 18:15Suloinen, sekä lapsi että mekko! =) Jaksatko laittaa ohjetta tänne?
Vierailija (Ei varmistettu)
13.10.2014 at 21:11Hei! Kyseinen mekko on aivan ihana! Onko sulla ohjetta tähän? Tai edes kuvioita tuohon pitsiin, jos sais siten sommiteltua ite kaavat.
Kristaliina
13.10.2014 at 21:25Voi harmi – mullekaan ei jäänyt tuota ohjetta talteen koneelle… Kyseinen blogi on näköjään poistunut nettimaailmasta. Harmi!
Mähän en siis kuviota osannut sitten tehdä ollenkaan – tein lopulta mekon ihan eri tavalla ja omasta päästäni :)