Toinen hammas

Posted on 11.5.2018

Meidän Silvalta irtosi tänään toinen maitohammas! Toinen hammas alarivin keskeltä siis; heilunut se oli varmaan jo kuukauden.

”Jee!”, hihkui Silva.

”Kääk”, ajattelin minä.

Olin nimittäin just eilen pakannut kuukausi sitten ostetut hammaskeijulahjat… jonnekin tänne. Ööö tota jon-ne-kin…

Hmm vaiko ehkä sittenkin niihin laukkuihin tai laatikoihin, jotka ovat jo lähteneet täältä kahteen muuhun osoitteeseen…?

Hammaskeiju taitaa saada ensi yöksi vähän duunia.

 

PS. Täällä näyttää jo aika tyhjältä:

Niisk.

16

You Might Also Like

Munakriisi vältetty!

15.4.2017

Festareilla! Minä!

21.6.2017

Syysshoppailusyntini

26.10.2013
  • Maarit
    11.5.2018 at 19:10

    Voi viimeinen ilta ja lähdön haikeus. Ihan otti muakin sydämestä, kun niin tiedän tuon.
    Teille ei kuitenkaan parempaa paluuta säiden puolesta voisi osua, joten toivottavasti kotiinpaluu on lempeä ja ihana!

    • krista
      11.5.2018 at 19:31

      Kiitos! <3 Suomessa tosiaan kuulemma odottaa kesä, se varmasti "pehmittää" laskua, ja on oikeastikin IIIIIHANA päästä Suomen kesää viettämään <3 Mutta oh on tää lähtö kyllä silti niin haikeaa, puoli vuotta täällä ja sitten heipat kaikelle <3 Voi kunpa voisi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa! Mutta kiitos <3 Nämä tuntemukset on mulle sellaisia, että jotenkin en edes pysty/halua kääntämään näitä sanoiksi - mutta ne, jotka on kokeneet saman, niin tietää tunteen <3

  • Saida
    12.5.2018 at 11:24

    Tiedän myös tunteen. Mutta jos yhtään helpottaa, niin ainakin omalla kohdallani tuo tunne on helpottanut vuosi vuodelta, joka lähdön jälkeen. Kun tarpeeksi monta kertaa pakkaa laukkunsa ja lähtee ei mieli jaksaisi joka kerta samaa tunnemyrskyä. Ja joka kerta (ainakin vielä) perille päästyä tuntuu, että juuri täällä pitäisi nyt olla. Siitä saa varmuutta lähteä aina uudestaan.

    • krista
      14.5.2018 at 09:56

      Kiitos! <3 Mä just itsekin mietin, että tottuuko tähän. Tavallaan siihen muutoshärdelliin on tottunut; en kauheasti stressaa pakkaamisista, vaikka hommaa toki on. Mutta se pusertava fiilis... Se ikävä, vaikka ei ole vielä edes lähtenyt. Mutta meillä on ollut aina just tasan sama: perille päästyä on tuntunut, että just täällä pitää nyt olla <3 <3 <3
      -
      Mutta joo sellaista musertavaa fiilistä kuin vuosi sitten ei ole onneksi vielä ainakaan toistaiseksi tullut; toki se voi iskeä viiveelläkin. Mutta nyt tuntuu oikein hyvältä olla Suomessa, vaikka se lähteminen tuntui tosi vaikealta. Varmasti tää paluun ajankohta osui just täydellisesti, kun on tällaiset ihanat ilmat täällä Suomessakin <3