Maskisuositus tulossa? Mahtavaa!

Kun muutama päivä sitten luin, että Suomeen(kin) on tulossa pian THL:ltä maskisuositus, ensireaktioni oli ”jesh! vihdoinkin!”.

Kerron tähän omakohtaisen maskitarinan; Insta Storya seuraavat tämän jo tietävätkin.

Meillä oli tuossa heinäkuussa lapsen hammaslääkäriaika. Ihan tarkoituksella siis keväältä peruuntunen ajan tilalle varattiin aika, ja iloksemme saatiinkin. Aika oli helsinkiläisellä terveysasemalla, jossa on samassa rakennuksessa sekä terveysasema että hammashoito. Kulku samasta ovesta.

Edellisenä yönä (oi kyllä) se sitten iski: mitenkäs sitten se maskin käyttö?

Tämä maski on malliltaan (ja kuosiltaan) lemppari, mutta sen kanssa on tosi hankala hengittää.

Eikä siis siksi, että olisin pelännyt, että me saadaan sieltä korona – epidemiatilanne oli siihen aikaan mahdollisimman rauhallinen ja uskoin, että hammaslääkärillä käynti hyvinkin turvallista – vaan siksi, että teoriassa kannatan maskin käyttöä juuri tuollaisissa tilanteissa. Alueella asuu paljon vanhuksia, jotka asioivat terveysasemalla. Koin, että maskin käyttö olisi viesti siitä, että haluamme toimia turvallisesti, otamme epidemian vakavasti ja haluamme suojella riskiryhmäläisiä. Maskia käyttämällä voisimme myös olla ikään kuin hyviä esimerkkejä jollekin, joka myös miettii maskin käyttöä. Että kun tuokin kehtaa, niin kyllä minäkin ensi kerralla!

Niin, paino sanalla kehtaa. Onko se muuten oululaisperäinen murresana vai yleiskieltä? Siis sellaista noloilua ajattelen.

Muta joo. Tää on niin tyypillissuomalaista, että ihan nolottaa. Eli yöllinen ajatuskulku: mutta mitä ne oikein ajattelevat meistä, jos meillä on maskit? Ihan hysteeriseksi leimaavat, varmaan tuijottavat. Ehkä ne ajattelee, että me ollaan ihan outoja. Varmaan jälkikäteen kahvihuoneessa meille naureskellaan.

Ja siis mähän en siis itse ollut edes menossa sinne hammaslääkäriin. Mä olin vaan kuskina ja oli sovittu, että Joel käy siellä lapsen kanssa.

Mutta laittavatko Joel ja lapsi sitten maskin… vai ei… vai joo… vai ei… Siinäpä se yö sitten menikin. Mun yötokkurainen päätös sanoi, että joo kyllä maskien kanssa mennään, koska tämä on tärkeä viesti ja kannanotto. Haluan, että me ollaan esimkerkki. Ja sitten heti perään se eihän me voida, mitä ne nyt ajattelee..

Aamulla selitin asian Joelille ja se sanoi, että ”oho en tullut ajatelleeksi, mutta joo totta kai me sitten laitetaan maskit”. Jatkoi hampaiden harjausta. Pitkin aamua yritin vielä ”no mut oikeesti mitä jos ne ajatt…”, mutta Joel on ihan immuuni tuollaiselle. Ihailen. Sitä ei kiinnosta yhtään, mitä muut ajattelevat.

Niinpä Joel ja lapsi menivät sitten (sellaiset kertakäyttöiset) suu-nenäsuojaimet päällään hammaslääkäriin. Terveysaseman ovella oli ollut ”portsari”, joka oli kysynyt jokaiselta, että onko hengitystieinfektion oireita – ei – onko vatsaoireita – ei – onko tultu vasta ulkomailta – ei – ja vasta sen jälkeen oli päästänyt ihmisen aina sisään. Vau!

Kaikki oli järjestetty niin, että mihinkään ei ollut tarvinnut koskea. Henkilökunnalla oli ollut maskit. Ja kukaan ei ollut suhtautunut kummallisesti tai tuijottaen. Vaan tosi hyvä kokemus, ja turvallisen tuntoinen käynti. Ja jos yksikin ihminen meidän porukan nähdessään olisi ajatellut, että ”hitsi mäkin laitan ens kerralla, kun tuokin kerran uskaltaa”, niin olen ylpeä!

Että turhaan sitten stressasin taas senkin yön. Yleensähän ne yöstressit ovat just ihan turhia.

Ylempi oli yllärinä jonkilaista trikoota, ei ehkä ihan paras materiaali. Pesunkestävyyttä ei testattu.

Ja siis: jos olisi ollut maskisuositus, niin enpä olisi tuotakaan märehtinyt!

Koska maskisuositus on (ainakin toistaiseksi ja hyvä niin) ilmeisesti vain suositus eikä pakko, se on helpotus meille ”se ois varmaan hyvä” ja ”pitäiskös pitäiskös” -ihmisille. Se poistaa siitä sen sosiaalisen stigman pelon! Kun suosituksen jälkeen menee maski kasvoilla julkiselle paikalle, teko ei enää huudakaan ”oon hysteerinen” vaan ”oon ihminen, joka tässä vaan noudattaa suositusta hei”. Ahh! Mahtavaa!

Ainakin lehtihaastattelujen perusteella maskiostoksille on lähtenyt myös sellaisia keski-ikäisiä ja vanhempia henkilöitä, jotka eivät ole ennen maskia ostaneet mutta nyt suosituksen myötä aikovat alkaa sellaisia käyttämään. Eli varmasti monia sellaisia, joilla ei itsellä ole asiasta ”valmista” mielipidettä mutta jotka luottavat asiantuntijoiden suositteluihin. Hyvähyvä! Kokonaisuuden kannalta mitä useammalla maski on, sitä turvallisempaa se on.

Ja koska se on vain suositus eikä pakko, maskivastaiset voivat jättää edelleen sitä käyttämättä. Kääntyykö stigma joskus toiseen suuntaan. Toivottavasti! Se ois ihan oikein, ha, siitäpä saavat senkin kokemuksen! Saas nähdä.

FB-ryhmästä ihan koronakevään alussa ostettuja itseommeltuja maskeja.

Myönnän kyllä tässä useamman kuukauden aikana puhisseeni, että miten ne maskit eivät Suomessa suojaisi, kun ne kerran muualla maailmassa suojaavat – ja miten mukamas suomalaiset olisivat niin paljon muuta maailmaa sivistymättömämpä, että eivät oppisi maskeja turvallisesti käyttämään. Sehän on melkein loukkaus! Meillä asuu tietysti ulkomailla paljon ystäviä, eli meille maskin käyttö on normalisoitunut varmasti sen myötä. Mutta nyt, kun suositus on tuloillaan, tajuaa myös sen ajoituksen: sehän on itse asiassa oikein hyvä näin syksyn ja arjen alkamisen alla. Toivottavasti se antaa meille edes vähän tartuntaturvallisemman alun arjelle!

Kesällä suomalaiset eivät olisi ehkä maskisuositusta niinkään kuunnelleet. Ehkäpä tämä elokuun alku onkin meille suomalaisille tässä epidemiatilanteessa just täydellinen ajankohta!

Tieysti toivon, että suosituksen mukana tulee myös selkeät ohjeet maskin turvalliseen käyttöön ja niitä toistettaisiin niin paljon, että viesti tavoittaa jokaisen.

Meitä itseämme maskin käyttö koskee tietysti aika vähän, sillä me edelleenkin aiotaan vältellä esimerkiksi kaupassa käyntejä ja julkisia kulkuvälineitä – eli jatketaan edelleen tällä hyväksi katsomallamme linjalla. Mutta jos syksyn kuluessa tulee tilanteita, joissa joudumme julkisessa paikassa käymään (kirjastoon olisi ihana päästä, kunhan vaan lähikirjasto remontin jälkeen aukeaa), niin todellakin käytän maskia!

Lastenkokoisia kangasmaskeja, ei testattu käytössä.

Me itse hankimme jo silloin keväällä sekä muutamanmallisia kangasmaskeja (sekä aikuisten että lasten koossa) että erilaisia kertakäyttöisiä maskeja. Ja noista kertakäyttöisistä sekä niitä perus-suu-nenäsuojaimia että muutamia tehokkaampia.

Hankkiminen meni kyllä silloin tosi randomilla: mitä sattui silmään osumaan ja mitä kertakäyttömaskeja oli saatavilla. Tilasin niitä samalla myös läheiselle riskiryhmäläiselle, joka on ollut myös iloinen, että ne on nyt valmiiksi olemassa eikä tarvitse itse pähkäillä, että mitä ostaa. Osa kertismaskeista ennakkotilattiin silloin maaliskuussa (Joel tilasi muutamia malleja jostain ulkomailta) ja saatiin vasta kuukausia myöhemmin. Mutta varmaan sitä vasta sitten testaamalla tietää, että millainen maski sitten on itselle se sopivin.

Ja kangas vai kertsi? En osaa sanoa. Kangas tuntuisi kestävämmältä vaihtoehdolta, kertsi tehokkaammalta. Tällä hetkellä en ole löytänyt kankaisista vielä näistä ihan sellaista suosikkia, jota haluaisin käyttää – joten ehkä suosikkimallin löytymiseen asti kertsi. Siihen mä kyllä haluaisin vastauksen, että voiko sellaista käyttää muutamia kertoja, jos pitää välissä vaikka viikon roikkumassa naulakossa. Ilmeisesti virallisesti ei, mutta…?

Mutta joo, luotan siihen, että kun (lähes) koko muu maailma on löytänyt näiden kanssa toimivat käytännöt, kyllä me suomalaisetkin. Uuden jutun omaksuminen voi vaan viedä aikaa.

Ehkä suomalaisten eteisiin alkaa järjestyä pieni kohta maskitrafiikille: tuossa laatikossa käyttämättömät, tuohon naulaan (tai roskikseen tai pyykkipussiin) ripustetaan maski käytön jälkeen. Tulee rutiini siitä, miten kädet puhdistetaan ennen ja jälkeen maskiin koskemisen, ja niin edelleen. Ehkä kohta se on ihan tuttua eikä enää uusi ja outo juttu, jota pitää miettiä, että tekee varmasti oikein.

Ja teille (meille) maskien käyttäjille haluan vielä viestittää: te ootte esimerkkejä ja edelläkävijöitä Suomessa! Maailmalla tämä on ihan tavallista. Eli joka kerta joku voi katsoa, että ens kerralla minäkin. Ehkä se tuijotus ei olekaan kummastelua vaan ihailua!

PS. Jos tiedätte hyvin istuvan ja suojaavan, mutta hengittävän kangasmaskimallin, niin saa vinkata! Näistä kuvan kangasmaskeista laittaisin tuon eka kuvan maskin (ja yrittäisin opetella hengittämään sen kanssa), jos näistä pitäisi valita. Mutta ei tosiaan ihan mieleisiä näissä kangasmaskeissa vielä.