Yllätin eilen illalla itse itseni ihan tyylipuhtaalla migreenillä. Whaaaat?
En meinannut ensin edes uskoa sitä – muutamat kymmenet ensisekunnit selittelin itselleni, että ehkä mä vaan vahingossa katsoin lamppuun liian pitkään. Mutta ei. Tuijotin Joelin juuri pöytään kantamaa tofuhampurilaistani ja siinä oli reikä. Tyhjä kohta näkökentässä. Puolet puuttui vaikka vannon, että en ollut vielä haukannut. Sitten alkoi ilmestyä näkökentän sivulle viher- ja punasävyisiä sahalaitoja.
Kyllä. Se oli migreeni.
Migreenivaivani kanssa olen ollut sieltä onnekkaammasta migreenipäästä.
”Aktiivisessa vaiheessakin” migreeneitä tuli minulle (vain) noin puolen vuoden välein. Tunnistin sen selvästi äkillisistä näköoireista, ja siinä vaiheessa minulla oli 10-30 minuuttia aikaa ottaa nopea burana-panadol-cocktail ja mennä äkkiä pimeään makaamaan. Aikoinaan olen lähtenyt jopa työpaikalta taksilla, sillä nopeus oli minulle tärkeää migreenin iskiessä. Ei voinut jäädä yhtään miettimään, vaan piti jättää kaikki kesken ja poistua paikalta.
Jos en päässyt ajoissa pimeään, päädyin näköhäiriöideni kanssa niin sokeaan tilaan, että liikkuminen vaikkapa Helsingin keskustan läpi (silloin työmatka kulki siitä) ei olisi ollutkaan enää mikään pikkujuttu.
Mutta kun pääsin vaan nopeasti pimeään ja sain tavallisen särkylääkkeen heti, useimmiten jopa vältin migreenin seuraavan vaiheen, päänsäryn. Tai ainakin särky jäi silloin hyvin vaimeaksi.
Teini-iässä tätä rutiinia ei vielä ollut (tai voi myös olla, että migreenikohtaukset olivat muuten vaan mulla silloin pahempia), ja silloin sain ne järjettömät päänsäryt – ja lopuksi sitten tuli aina oksennus.
Kirjoitin yllä olevan menneessä aikamuodossa, koska mun migreenit ovat oikeastaan lähes täysin loppuneet. Tämä tapahtui hampaiden oionnan, leukaleikkauksen ja purentakiskon käyttöönoton jälkeen.
Tällaista skenaariota mulle vilauteltiin jo silloin hampaidenoiontaoperaation yhteydessä – että saatatpa päästä samalla sun migreeneistä eroon – mutta en olisi sitä kyllä uskonut ennen kuin se sitten tapahtui.
Ilmeisesti siis yksi ”syy” migreeneille on ollut minulla purennassa ja siinä, että ennen purentakiskoa olen öisin purrut hampaita niin kovasti yhteen.
Monen vuoden migreenittömän elämän jälkeen nousikin eilisestä pieni ihmetys: miksi juuri nyt?
Tavallaan kyllä vähän protestoinkin sellaista nykyihmisen pohjatonta tarvetta löytää aina jokaiselle kuivuneelle kynsinauhalle (hehe, en muutakaan keksinyt) joku syy. Diagnoosi. Koska tavallaan mä kuitenkin ajattelen, että joskus sitä vaan särkee päätä ja toisinaan pierettää. Tai jotain.
Mutta silti mä kiinnitin huomiota siihen, että mulla oli migreenin iskiessä sellainen jännä olo. Kirpeyskarkkijännä.
Olimme nimittäin juuri pari tuntia aikaisemmin katsoneet Joelin kanssa leffaa ja olin syönyt kirpeitä hedelmäpääkalloja paljon enemmän kuin tavallisesti. Heh ja se ei ole paljon, koska syön karkkia niin harvoin.
Migreeniolotiloja on joskus hankala kuvata, mutta mä siis jotenkin tunsin sen karkkikirpeyden mun päässä sen migreenin aikana. Vähän niin kuin joskus ruokamyrkytyksessä vaan tuntee, että mikä se pilaantunut ruoan osa on ollut. Tiedättekö? Ööö ai ette? No tietää tietää, mun monilla ruokamyrkytyskokemuksilla mä todellakin usein tiedän!
No, yritin tosiaan siinä pimeässä maatessani googata, että voiko äkillinen karkin/sokerin syöminen aiheuttaa migreenin, mutta.. …no, kännykän näyttö oli pelkkää aukkoa ja sahalaitaa.
Mutta voisiko se olla mahdollista?
Päänsäryttömän seuraavan aamun uusi googlaus löysi ainakin ihmisten kokemuksia, ja niiden perusteella että ehkä, ehkä.
En nyt sen syvemmin ajatellut lähteä itsediagnosoimaan, mutta ainakin nyt itse aion olla noiden kirpeiden pääkallojen kanssa jatkossa vähän maltillisempi.
Harmi. Ne on aika hyviä.
13
A
13.9.2021 at 18:19Mä en syö karkki-karkkeja, koska niissä on joku (lisä)aine joka aiheuttaa mulle migreenin. En tiiä mikä aine se on, mutta tyydyn salmiakkiin, lakuun ja suklaaseen :) Eli en pitäisi yhtään utopistisena että kirpeät karkit voi aiheuttaa. En siis oo pitkälti yli kymmeneen vuoteen syönyt hedelmäkarkkeja kuin ehkä yhden käden sormilla laskettavan määrän ja silloinkin jonkun yksittäisen karkin.
—
Mut sit toisaalta, niitä syitä on monia. Itsellä pahin migreenin syy on hormonit (hormonaalinen migreeni, haastavin hoidettava, ihanaa) ja kun ikää tulee niin pahemmaksi menee koko ajan vaan (lohduttavaa ajatus on, että jos tuuri käy, niin vaihdevuosien jälkeen tää voi kadota, niin on käynyt esim. mun äidille). Muita syitä toki voi olla alhaiset ferritiinit (check), kilpirauhasen vajaatoiminta (check, mutta nyt on hyvä hoitotasapaino), narskutus (check, purentakisko käytössä joka yö since 2008), niskajumit (check, check, check), valvominen (juu). Mut sit taas monille punaviini on varma migreenin aiheuttaja, mulle ei (kuohuviini taas saattaa aiheuttaa, mistä syystä en niistä välitä), kahvi auttaa mulla migreenioloihin (joten pidän huolen tasaisesta kahvin saannista) ja viimeisimpänä piparmintun maku assosioituu yhteen suussa sulavaa kohtauslääkkeeseen (jota en enää pysty maun takia käyttämään) ja tadaa, piparminttu makuna tosi helposti provosoi migreenikohtauksen (bye-bye pätkikset ja jenkki purkan lempimaku).
—
Näin aurattomasti migreenistä kärsivälle tuo aurat kuulostaa tosi jänniltä. Oman migreenikohtauksen ennakoi kuvottava olo ja niskojen jäykistyminen ja haukottelu, siinä vaiheessa on syytä ottaa kohtauslääke, niin usein säästyy säryiltä.
krista
13.9.2021 at 19:35Joo mullahan tämä osui myös (tavallista runsaampien) kuukautisten loppuvaiheeseen ja hormonitilannekin on varmaan vielä jotain mallia ”keskenmenon jälkeen” eli vaihdellut ensin raskauteen, sitten uuteen kiertoon jne… eli siis en yhtään ihmettele, vaikka olisi hormoneillakin asian kanssa jotain tekemistä! Hormonit ja kirpeät hedelmäpääkallot :D
–
Tää on jännä, että migreenejä on niin erilaisia! Mulla taas sen niin selkeästi yhdistyy just näköhäiriöihin, että jotenkin ”unohdan”, että niitä on myös aurattomia (en oikeasti unohda, oon kyllä tietoinen siitä mutta jotenkin silleen ajattelen aina just näköhäiriöiden kautta). Mulla on kai tuollaiset stereotypianäköhäiriöt, toisaalta sitten käsittääkseni yllättävän nopeasti ohimenevä ja harvoin ilmestyvä, mun onnenpotkuna tietysti.
Anna
13.9.2021 at 19:17Minulla oli jo lapsena lauantaisin päänsäkyä ja etova olo (ei mitään kuolemansärkyä joka vie sänkyyn, mutta kuitenkin koko päivän jatkuvaa ikävää kipua johon liittyi huonovointisuutta) ja lauantai oli karkkipäivä.
Olen itse arvuutellut olenko yliherkkä jollekin hedelmäkarkkien lisäaineelle, koska edelleen päätä alkaa jomottaa jos syö enemmän kuin ihan pari-kolme karkkia, vai oliko päänsärky stressin purkua ja liittyi niin vahvasti karkkeihin, että mieli luo edelleen säryn karkkien yhteydessä.
iin, mutta migreeniä minulla ei ole koskaan todettu, joten ehkä tungen tämän kommenttini kanssa väärille kutsuille, mutta yhteys karkin ja päänsäryn/migreenin välillä on kiehtova ajatus omien kokemusteni takia.
krista
13.9.2021 at 19:37Haa! Mä oon kans nyt ihan yrittänyt muistella, että miten kävi aikoinaan, jos käytiin vaikka videovuokraamossa ja samalla ostettiin karkkia, tuliko silloin koskaan migreeniä… Sitten tajusin, että ainakin leffassa on tullut! Mutta siinä on tietysti valot sun muut, mitkä tuota voi myös provosoida…
–
JOS olisi tosi rohkea, tekisi karkinsyöntitestejä ja seurailisi, alkaako tulla päänsärkyä – mutta enkä en sitten kuitenkaan kaiva verta nenästäni ton kanssa :D
Marjaana
13.9.2021 at 20:17Ugh, migreeni! Voi hyvinkin olla perää tuossa pääkalliokarkki-teoriassa. Esimerkiksi punaisen värin aikaansaava E120 karmiini voi aiheuttaa vakaviakin allergiaoireita joillekin ihmisistä. Myös E133 briljanttisininen on kyseenalaista tavaraa ja sitä voi olla vihreissä karkeissa. Tämä aiheutti hiljattain pienen kohun Dipper-namien kanssa, kun monet lapset saivat näistä rajuja oireita.
krista
14.9.2021 at 14:23Kiinnitin huomiota muuten ihan erityisesti siihen, että pussiin oli sattunut tosi paljon punaisia, paljon enemmän kuin tavallisesti noissa pusseissa on ollut…
–
Ja huih, tuon Dipper-kohun muistankin.
Marsikka
13.9.2021 at 20:46Just tuommoinen migreeni mullakin on (ollut). Nyt viimeisen vuoden sisään ei oo tainnut olla kertaakaan. Itellä aiemmin kirkas aurinko on ollut ehkä eniten laukaisijana mutta oon työstänyt asiaa niin että en enää ”panikoidu” auringosta, vaan jos tulee migreeniajatus niin rauhoitan itseni ja yleensä migreeniä ei sitten tule. Ite oon ollut melkoinen irtokarkkirohmu enkä oo niistä saanut luullakseni mitään mutta en yhtään epäile etteikö lisäaineet voisi tuota aiheuttaa.
krista
14.9.2021 at 14:24Mulle kans joskus silloin aiemmin aurinko oli yleisin laukaisija, tai vaikka jos aurinko osui veteen (kirkas aurinko vesisateen jälkeen heijastui vesilätäköistä), niin sellainen sen migreenin sai laukemaan!
Lauramaria
13.9.2021 at 22:06Mulla taas menee niin päin, että migreenin esioireena on kauhea makeanhimo. Aiemmin ajattelinkin, että migreeni johtuu suklaasta, mutta olen järkeillyt tämän tapahtuvan toisin päin. Ja ainakin jostain olen saanut ihan lääkäritasoista vahvistusta tälle teorialleni, on ilmeisesti melke tavallista että migreeniä edeltää makeanhimo.
A
14.9.2021 at 07:32Tuosta oli just joku tutkimustulos, että makeanhimo on yksi migreenikohtauksen esioire!
krista
14.9.2021 at 14:25Joo tämä tuli mullekin googlauksissa esiin, eli että se voisi olla myös toisin päin: että makeanhimo ennakoisi migreenikohtausta!
P
13.9.2021 at 22:35Ihan kuin olisin juuri lukenut otteen mun elämästäni! Oon kärsinyt siis aurallisesta migreenistä murrosikäisestä saakka. Välillä ne yltyvät ja välillä on ollut pitkiäkin taukoja ilman kohtausta. Pisin tauko oli 8 vuotta mun toisen lapsen synnytyksen jälkeen ja sit se iskikin ihan puun takaa kesken työpäivän kun totesin mielessäni että huoneeseeni pyytämältäni asiakkaalta puuttui toinen silmä. Sadasosasekunnin tätä ihmeteltyäni huomasin että sahalaidat on alkaneet peittää mun näkökenttää.
Viime kesällä mulla oli kolme migreenikohtausta viikon sisään ja sain työpaikkalääkäriltä kunnon lääkkeet ja passituksen fyssarille. Fyssari rusautti mun yläselän nikamat kohdilleen ja käsitteli myös niskaa joka oli myös ihan jumissa. Siihen talttui migreeni tältä erää. Se täytyy kyllä sanoa että on pirullinen vaiva!
krista
14.9.2021 at 14:30Mulla kans alkoi just teini-iässä, se on käsittääkseni aika yleinen!
–
Ja uih, kolme migreeniä viikossa… Onneksi sulle löytyi apu siihen! On tuo sen verran lamaannuttava vaiva, että sitä ei kovin usein mielellään ottaisi. Ja kun tietää, että joillain sitä tosiaan on jatkuvasti, uijuijui. Mulla ainakin se on tosiaan just sitä tasoa, että ei puhettakaan, että voisi ”vain pärjäillä” vaikka töissä – eli että se vaan täysin lamaannuttaa sen migreenikohtauksen ajaksi, siinä ei todella pysty tekemään yhtään mitään muuta kuin makaamaan ja toivomaan, että se menee pian ohi (ja parhaimmillaan uni tulee ja herää niin, että se on jo takana päin).
Lilja
14.9.2021 at 07:20Mun ekaluokkalaisilla pojalla on migreeni. Alkoi jo 4-vuotiaana. Onneks nykyään migreenejä on tosi harvoin. Keväällä enemmän jos on lunta ja aurinkoa, se provosoi. Aina sama kaava; sanoo että otsaan sattuu , annan särkkärin joka ei ikinä kerkee vaikuttamaan kun oksentaa. Sit nukkuu vähän aikaa ja migreeni on poissa. Tylsä vaiva pienelle pojalle mutta vois olla pahempaakin.
krista
14.9.2021 at 14:34Voi pientä <3 Mutta siis ihan totta just näin: vaikka on tosi kurja vaiva, niin kuitenkin just tämä, että onneksi ei ole sellaista vakavampaa <3
-
Mulla kans tosiaan nuorempana aina tuli se oksennusvaihe myös. Mutta sitten just unta, ja onneksi sen jälkeen se olikin poissa <3
Karina
14.9.2021 at 10:13Mulla ei ole migreeniä ollenkaan mutta tulin kommentoimaan tota ruokamyrkytysasiaa – kyllä! Se on kumma miten sitä tietää just tasan tarkkaan mistä se huono olo tuli. Viimeisin ruokamyrkytys mulle tuli jo tooooooosi monta vuotta sitten, mutta vieläkin muistan että se oli yhdessä nepalilaisessa keskustassa ja kala-annos. Sen jälkeen en ole koskaan ottanut kalaa nepalilaisessa/intialaisessa kun assosioin sen heti siihen huonoon oloon. Joskus taas mietin että onko se oikeaa vai psykologista, kun esim kerran huonon vesimelonin syömisen jälkeen alkoi vatsassa tuntua, ja jo sitä melonia syödessä huomasin että kaikki ei ole siinä hedelmässä (marjassa?) hyvin. Mutta voiko VESImeloni mennä huonoksi kun se se on melkeen pelkkää makuvettä? :D (voi. Olen nähnyt kaupassa homehtuneen vesimelonin). Sitä olen kyllä sittemminkin syönyt mutta varmistanut että on hyvässä kunnossa.
Ilmeisen pirullinen vaiva tuo migreeni :( :( En pysty edes kuvittelemaan :-/
krista
14.9.2021 at 14:37Joo siis mulla kans on ihan selkeästi vaikka just nepalilaisesta ruoasta käsitys, että onko se ollut siinä oleva juusto vai vaikka riisi (niinkin on kerran ollut), mistä se ruokamyrkytys johtuu. Sen vaan jotenkin tuntee, hassua!
–
Voisi kuvitella, että voi vesimelonistakin tulla, jos tosiaan siinä olisi hometta. Näin ihan näppituntumalla :D Mutta ei kyllä ihan heti vesimelonia ajattelisi ruokamyrkytyksen lähteeksi! Meillähän tuli viime alkukesänä vegaanijäätelöstä, vaikka siinä ei tosiaan ollut edes maitoa (josta siis kuvittelisi, että mistä se tulee jätskin yhteydessä)…
Annu
15.9.2021 at 20:10Mulla aurallinen migreeni tulee normaalisti 2xkk, oviksen ja menkkojen aikaan. Raskaus- ja imetysaikana kohtauksia tulee huomattavasti vähemmän. Joskus tulee vain auraoireita, eikä päänsärkyä ollenkaan, joskus sitten tulee niin mahdottoman kova päänsärky ilman ensioireita ja voi kestää useamman päivän…tää on niin tätä!
krista
16.9.2021 at 10:04Uih voi ei, tuo on jo tosi paljon migreenipäänsärkyä (ja auroja) elämässä! Mulla tämä kans tosiaan tuli tavallista runsaampien ja pidempien kuukautisten ”loppuhuipennuksena” eli tällä voi hyvin olla osuutta asiaan munkin tässä migreenikohtaukseessa.
Milla
16.9.2021 at 09:39Mullakaan ei oo migreeniä ollenkaan, mutta kireät leuat ja purentakiskot kyllä, ja mulla ainakin kirpeet karkit saa leuat jopa kramppaamaan. Voisko olla että se kirpeys oli sullakin kirentänyt leukalihaksia, jos aiemminkin migreeni on liittynyt leukoihin?
krista
16.9.2021 at 09:53Oho, tällaista en tullut edes ajatelleeksi! Voi hyvin olla selitys tässäkin!