Viime aikoina olen saanut vaateiloa tästä:
Kaikki mun täällä Espanjassa mukana olevat vaatteet – ja niitä on just sopivasti! Oi, miten hyvä fiilis!
Pieni kierros kaapin sisältöön: Vasemmassa reunassa roikkuu henkaripaitoja, alla paksumpia housuja. ”Neliökehikon” vasemmassa yläneliössä pitkähihaiset ja oikeassa yläneliössä lyhythihaiset paidat. Alemmissa neliöissä leggarit/ohuemmat housut vasemmalla, ja mekot ja hameet oikealla. Suljettavissa (pienissä) vetolaatikoissa ylinnä rintsikat, toisessa pikkarit, kolmannessa uikkarit ja neljännessä jumppaleggarit. Irtolaatikossa lattialla sukat. Siinäpä ne!
Kun siis pakkasin tänne Espanjaan kolmeksi kuukaudeksi mukaan vain ne, mitä oikeasti arvioin tarvitsevani (enkä heittänyt mukaan about kaikkea kivaa), on vaivan palkkiona siisti ja toimiva vaatekaappi.
Wohoo, mulle ihan uutta!
Nyt ensimmäisen täälläolonpuolikkaan jälkeen huomaan, että tässäkin on aivan liikaa. Miten ja miksi mä oon pakannut mukaan noin monta mustaa t-paitaa, kun käytän kerran kahdessa viikossa yhtä…? Jos nyt 1,5 kk aikana en ole tarvinnut jotain vaatekappaletta, luultavasti pärjäisin ilman sitä myös seuraavat 1,5 kk. Ei hitto. Olisi sittenkin voinut olla tästä kaikesta vain kaksi kolmasossaa, ja silti olisi ollut riittävästi vaihtelua ja omannäköisyyttä.
Tämän havainnon jälkeen aloin miettiä, mikä olisi sellainen sopiva määrä vaatetta – minulle. Jos vaikka kaikki vaatteeni tupsahtaisivat juuri nyt tomuna ilmaan (noooooouh!) ja aloittaisin vaatteiden hankinnan nollasta, millainen olisi silloin optimaalinen (ja kuvitteellinen) vaatelistani?
Enkä siis tarkoita tällä mitään överijeesusteluita siitä, että kuinka vähällä sitä ihminen pärjää. Koska sitähän pärjää vaikka kahdella vaatekerralla, toinen päällä ja toinen pesussa! Mutta tarkoitan tätä: mikä olisi sellainen realistinen sopiva, itselle kivalta tuntuva määrä vaatteita, jolla saisi kaapista aina just mieleiset ja omannäköiset vaatteet päälle, mukana vieläpä sopivasti vaihteluakin ilman että edes huomaa, että jotain puuttuu…?
Ei siis mitään minimalismia (todellakaan, pois se minusta), vaan rento munnäköinen vaatekaappi ilman käyttämättömäksi jääviä ”kaapinlämmittäjiä”.
Tällainen voisi olla mun oma optimaalinen lista:
LYHYTHIHAISET:
- 2-3 kpl kirjavaa lyhythihaista/hihatonta
- 2-3 kpl yksiväristä kirkasväristä t-paitaa
- 2 kpl pidempää tunikatyyppistä paitaa (leggareiden kanssa)
- 2 kpl mustaa t-paitaa
- 1 kpl musta hihaton toppi
- 3-4 kpl kirkasväristä hihatonta toppia (näitä käytän myös jumppapaitoina)
PITKÄHIHAISET:
- 2 kpl pitkähihaista trikoopaitaa
- 2 kpl paksumpaa pitkähihaista paitaa (college tms)
- 2 kpl erivärisiä villatakkeja
- 2 kpl huppareita
- 2 kpl merinovillakerraston paitoja
- 2 kpl paksumpaa villapaitaa
- 2-3 kpl kirjavia paitapuserotyyppisiä paitoja (siistimpi käyttö/työkäyttö)
HOUSUT:
- 2 kpl mustat perusleggarit
- 2 kpl kirjavat leggarit
- 1 kpl pohjepituiset leggarit
- 4 kpl jumppaleggarit
- 3-4 kpl lököhousut
- 2 kpl farkut (toiset tummemmat ja toiset vaaleammat)
MEKOT/HAMEET:
- 3 kpl lyhyitä kesämekkoja
- 2 kpl pitkiä kesämekkoja
- 2 kpl hameita
- 3 kpl duunikäyttöistä siistimpää mekkoa
ALUSVAATTEET JA SUKAT:
- 7-10 kpl alushousuja
- 4-5 kpl rintsikoita
- 2-3 kpl sporttirintsikoita
- 1 kpl merinovillarintsikat
- 2 kpl bikineitä ja 2 kpl uikkareita
- 5 kpl ohuempia sukkia (jumppakäyttöön)
- 5 kpl merinovillasukkia (perussukkina)
- 2 kpl villasukkia
Ja näihin siis riittävästi väri- ja kuviovaihtelua, ja myös niin, että tarvittaessa löytyisi myös siistimpiin tilaisuuksiin jotain päälle laitettavaa.
Ulkovaatteet, takit ja kengät sitten erikseen.
Kuvittelin etukäteen, että oma listani olisi hyvinkin kompakti, mutta kun kirjasin nämä ylös, niin yhtäkkiä luvut kasvoivat. Onhan siinä edelleen vaatekappale jälkikasvuineen. Mutta tässä siis todella yritin miettiä, että mikä on käytännöllistä esimerkiksi pyykinpesun kannalta (siksi esimerkiksi alushousujen määrä, ettei jatkuvasti tarvitse pestä) ja itselleni riittävän vaihtelevaa ja pukeutumisessa iloa tuottavaa, omannäköistä. Ei siis ankeilua, vaan yhtä kivaa pukeutumista kuin ennenkin.
Mutta: Jos vertailukohtana laskisin kaikki omistamani vaatekappaleet, noissa jokaisessa luvussa olisi vähintäänkin ykkönen edessä. Luultavasti joidenkin vaatekappaleiden osalta huomattavasti isompia numeroita.
Joten siihen verrattuna ero on hyvinkin radikaali: että mitä tarvitsisi toimivaan monipuoliseen vaatekaappiin vs. mitä oikeasti omistaa.
Lisäksi myönnän, että saatoin vähän jopa alaspäin optimistiliioitella lukuja verrattuna siihen, mikä se todellisuus olisi, eli mitä oikeasti sitten kaipaisin. Esimerkiksi mekkojen määrässä vähän nikottelin, vaikka jokun silmään tuokin on varmasti paljon. Mutta mä rakastan ihania mekkoja ja niiden käyttö tuottaa mulle iloa. Ei sen silloin pitäisi olla sen päälle, että onko niitä kaksi vai viisi… Kunhan ei ole kahtakymmentä.
Mutta ehkä silti suunnilleen noin.
Millainen olisi teillä unelmien toimiva vaatekaappi? (tai siis: sen sisältö)
18
Ebe
13.2.2020 at 12:23Ihan ohi aiheen mutta mimmoset on nuo merinovillarintsikat ja millaiset käyttää? :)
Hanna
13.2.2020 at 13:16Joo mua kiinnostaa myös. Mistä olet moiset löytänyt, ja missä tilanteissa niitä käytät?
krista
14.2.2020 at 09:34Hahaa, mä lisäsin ne listalle loppupuolelle, kun mietin, että mitä puuttuu :) Mä siis pitkään katselin niitä (Pierre Robertilta siis) ja mietin just käyttötarkoitusta – että onko ne talviurheiluun vai miten. Mutta sitten syksyn black fridayn aikana aleprosentti sai ostamaan, kun ostin samalla pikkareitakin :) Ja siis onhan ne ihanat, sellaiset pehmoiset ja lämpimät. Käytin niitä syksyllä ihan viileän sään tavallisina arkirintsikoina ja etenkin ulkoillessa, tuntuu siis lämpimältä ja mukavalta, muuten tavallisilta sporttihenkisiltä (sellaisia käytän muutenkin) rintsikoilta :)
Anna
15.2.2020 at 19:05Näin lyhyenä ihmisenä muuten rakasta noita rintsikoita, mutta ne on tehty pitkille. Lähinnä pienempi koko tarkoittanee varmaan kapeampaa mallia. Jouduin ompelemaan aika ison taitoksen selkään että sain liivit sopimaan. Olkaimetkin kaipaisivat vähän lyhennystä, mutta en jaksa leikellä ja päätellä enkä halua paksuja taitoksia olkapäille.
Mutta siis oikeasti nuo on liivin joita käytän kaikista eniten liiveistäni. Ovat niin mukavat päällä.
A
13.2.2020 at 14:47Mä oon niin jumittaja, että mun talven pukeutuminen on lähinnä farkut+pitkähihainen (yksivärinen) trikoopaita ja merinoneuletakki +villasukkahousut (ja alusvaatteet). Niinpä kun kaapista löytyy 2 farkut, 7 trikoopaitaa, 4 merinovillatakkia (kaksi riittäisi) ja 2 villasukkahousut, niin arkipukeutumiseni ois siinä. Sitten kotivaatteita (pari colleget, villasukkia, kuluneita trikoopaitoja, kotivillatakki). Kesällä sit t-paita ja sortsit/farkut uniformuna (just koitan tässä pähkäillä mitä ihmettä sitä +20 asteeseen puetaankaan kun Espanjan loma oottaa kulman takana :D).
—
Toki arvata saattaa, onko mun vaatekaappi näin kompakti (juuei, on 2 farkut joita käytän, 2 farkut odottamassa että noi hajoaa, muutamat ”tavoitefarkut”, erilaisia trikoohousuja ja tunikoita, joita ei tee enää mieli pitää, ehkä 20 trikoopaitaa, jne jne). Mutta huvittavasti ne on aina samat vaatteet kun eksyy päälle. Ei sillä, mun vaatekaappi on nykyään ehkä 1/3 kokoinen 30-vuotiaan itseni vaatekaapista ja 1/10 25-vuotiaan itseni vaatekaapista. Eli koko ajan vähenee vaan ;)
krista
14.2.2020 at 09:50Hihi mä meinasin eka kappaleen perusteella jo kirjoittaa, että tuohan johtaa mahtavan kompaktiin vaatekaappiin, kunnes sitten pääsin seuraavaan kappaleeseen asti :) Mutta siis toi on just tilanne mullakin: sitä pitää vain osaa kaapin sisällöstä, ja sitten ne 20 trikoopaitaa on vaan vuosikausia (kymmeniä) siellä kaappia täyttämässä. Mun farkkujen määrä oli muuten ai-VAN järkyttävä, kun syksyllä vaatehuonetta kävin läpi – 20 ei riitä, ehkä 50… Johtuu siis siitä, että siellä oli kaikki farkut noin 15-vuotiaasta asti eli kepeältä 25 vuoden ajalta. Ja niistä viisiä käytän, loputhan ei siis enää edes mahtuneet päälle :D Ei voi enää edes tavoitefarkuista puhua, kun ei m-i-t-ä-ä-n toivoa (tai tavoitettakaan) päästä sellaisiin vaatteisiin, pelkästään lantiokin levinnyt niin paljon… Yritin saada niitä kirppiksellä eteenpäin, mutta vielä ei ainakaan oikein onnistunut, uusi yritys keväällä!
–
Mulla kans on ehdottomasti vähenemissuunta vaatekaapissa. Tuskaisen hidasta se vaan on. Silloin syksyllä yli puolet vaatehuoneen sisällöstä meni kirppislaatikoihin, mutta ehkä kymmenesosan niistä vasta sain myytyä. Mutta ajattelen itsekseni (manaten ja kiroillen, haha), että tää on mulle hyvä oppitunti siitä, että kun ostaa jonkun vaatteen, kantaa siitä vastuun vaikka sitten tän 25 vuotta :D
MMinne
17.2.2020 at 10:47Finlaysonilla on nyt taas menossa kampanja, jossa he ”ostaa” vanhoja farkkuja ja vuodetekstiilejä. Eli saa 10e lahjakortin, kun vie sinne kierrätettävää. Käy myös elastaania sisältävät farkut, vaikka he eivät voi sitä käyttääkään materiaalina, mutta se menee eteenpäin (ilmeisesti autoteollisuuteen) kuitenkin käytettäväksi.. Että jos jollain on rikkinäisiä/vanhoja farkkuja, niin sinne voi viedä!
Torey
13.2.2020 at 15:12Loppujen lopuksi ne samat vaatteet sitä pyörii päällä. Sieltä valikoituu ne omat lempparit. Mulla on pari kertaa vuodessa tapana käydä vaatteet läpi ja aina sieltä jotain lähtee, kun toteaa, ettei jotain ole tullut käytettyä. MUTTA joskus käy niin, että sitä onkin heivannut jotain mille olisikin sitten käyttöä! 😅
https://naissanelioissa.wordpress.com/2020/02/10/ihmiselle-annetaan/
krista
14.2.2020 at 09:58Joo sama mulla, samoja lempparivaatteita sitä käyttää! Huomasin tän esimerkiksi viime syksynä siitä, että kun pakkasin NELJÄ vuotta sitten Espanjaan lähtevät vaatteet, käytän edelleen just niitä (ja sen jälkeen ostettuja muutamia uusia vaatekappaleita) Ne, jotka silloin neljä vuotta sitten pakkasin vaatehuoneeseen, oli sen kaiken ajan siististi siellä! Toisaalta sieltä sai kuin uusia löytöjä, kun niitä sitten vaatehuonemuutoksen yhteydessä kävin läpi :)
–
Mä kävin Hietsun kirppiksellä myymässä sinä loppukesänä, kun Silva sai alkunsa, just ennen muuttoa puutaloon. Vieläkin harmittaa pari vaatekappaletta, jotka silloin myin :D
Ppaa
13.2.2020 at 15:36Haha tää on mulle niin helppo: yhdet leggarit, kaksi trikoomekkoa, kaksi ”normi”mekkoa, kaksi alustoppia, pitkä neuletakki, merinovillakerrasto, merinovillasukat, 10kpl normisukkia ja 10 kpl alkkareita, yhdet rintsikat, yksi kesähame, yksi yläosa sen kanssa, yksi kesämekko (koska muut mekot olen vilukissana valinnut pitemmällä hihalla ym). Nyt kun menin ja ostin uuden viidennen mekon, mulla on kriisi että on ihan liikaa vaatetta ja ahdistaa kun pitää vaihdella ja miettiä että minkä laitan päälle. Ihan kaikista optimein tilanne mulle olisi varmaankin kaksi trikoomekkoa ja yksi normi, plus kesämekko.
krista
14.2.2020 at 10:03Kuulostaa supermukavalta ja käytännölliseltä! Ja kuitenkin noista mekkojen määrästä saa vaihtelua. Mä haluaisin vielä enemmän käyttää mekkoja perusvaatteina, mutta jotenkin sitä sit helpoimmin eksyy farkut jalkaan, kun tulee ”äkkiä nyt jotkut vaatteet päälle ja ulos” -tilanne….
Ppa
15.2.2020 at 13:58Mulla meni hetki totutellessa pelkkien mekkojen käyttöön. Mutta tottumisen jälkeen ei kyl ole ollut paluuta housuihin! Omistan edelleen yhdet mustat housut, koska en ole viitsinyt hyväkuntoisia housuja heittää pois mutta pitäisi varmaan mieluummin myydä ne kuin hillota kaapissa:D
Tilia
13.2.2020 at 16:18Riippuu niin paljon, mitä tekee työkseen ja harrastaa, miten paljon erilaista kampetta tarvitsee. Esim. itse tarvitsen työvaatteita koko skaalan jokaikisen kelin ulkovaatteista jakkupukuun. Joku, jolla on työvaatteet työpaikan puolesta, ei tarvitse käytännössä mitään. Toisaalta olen pärjännyt yhdellä kesämekolla vuodesta -96 ja harrastusvaatteita on mielestäni maltillisesti. Mutta arjessa varmaan useimmilla pyörii ne samat vaatteet ja toiset jää hyllyyn odottamaan. Mullakin siellä seisoo niitä edellisten vuosien suosituimpia arkivaatteita, joita ei nyt sitten nykyään tule pidettyä yhtään. Ihan perusvaatteita omissa väreissä, joissa ei ole mitään vikaa ja jotka mahtuisi päälle, mutta jotka vaan jää kaappiin, jos mieluisampia on puhtaana. En tiedä, miten kauan niiden voi antaa siellä olla odottamassa, tuleeko se aika vielä joskus, että ne pääsevät uudestaan suosioon? Esim. Nanson toimistopaidat ovat nykyään odotushyllyllä. Ennen pidin niitä töissä paljon toimistopäivinä, nykyään mieluummin pooloa tai kauluksetonta trikoopaitaa. Ehkä pitäisi joku päivämäärä niihin kirjoittaa, ja jos ei ole kahteen vuoteen koskettu, niin kirppikselle. Vaan sitten varmaan heti tarvitsisikin… Vähemmän on kyllä näissäkin enemmän, helpompi on pitää kaapit kuosissa, kun ei ole älyttömästi vaatteita. Ja sama myös lapsilla. Harvoin sitä on viikkoja pesukoneen ulottumattomissa, että oikeasti kaikki vaatteet tarvittaisiin yhtä aikaa.
Sini
13.2.2020 at 20:01Kannattaa toki muistaa, että eihän niistä kaikista paidoista sitten ole pakko kerralla hankkiutua eroon. Jättää sitten vaikka pari toimistopaitaa vielä odottamaan, ja sitten vielä myöhemmällä ajankohdalla heivaa nekin pihalle jos ei ole tarvetta tullut.
krista
14.2.2020 at 10:14Kyllä, just näin ehdottomasti! Ja töiden ja harrastusten lisäksi myös vaikka ihan omasta tyylistä ja miten vaihtelunhaluinen on. Siksi just yritinkin välttää jeesustelua siitä, että kuinka vähällä pärjää, koska helposti se menee sellaiseen ”mä en vaihda koskaan vaatteitani” -pihistelykilpailuun, ja vaikka sellainenkin on joskus hauskaa (ja kiva kuulla, kuinka vähällä ihmiset pärjää) se kun kuitenkaan ei tässä mulla nyt ollut pointtina :) Vaan se turhien ”kaapintäyttäjien” pointti ja mikä olisi just kullekin ihmiselle (työt ja vaikkapa vaihtelunhalu huomioonottaen) se optimaalinen määrä.
–
Toi on hyvä kysymys, että kuinka kauan odottaa mahdollista ”uuteen suosioon” nousua. Jotkut pukeutumisneuvojat taitaa sanoa tyyliin ”jos et ole kuukauteen käyttänyt”, vai vuoteen, tai mitä nyt sanovatkaan :D Mutta mulla on kyllä kokemusta, että ihan 5 tai 10 vuoden päästä voi löytää aarteen omasta vaatekaapista – ja se on jotenkin tosi palkitsevaa, saa ”uuden” vaatteen ostamatta. Mutta aikamoista meediontaitoa sitä tietysti täytyy käyttää, että tietää, että mikä vaate on sitten myöhemmin tällainen aarre. Mutta itsekin oon yrittänyt tätä miettiä. Jotkut Nanson paidat just ehkä itse jättäisin odottelemaan – TOISAALTA ne on just niitä, jotka saattaisivat hyvin kiertää kirppikselläkin. Hankalia juttuja!
Tilia
14.2.2020 at 11:21Ehkä noita toimistopaitoja edeltävistä kauluspaidoista voisi siis jo luopua? :) En ole silitettäviä työvaatteita juuri pitänyt lasten syntymän jälkeen, mikä tässä just paljastui, kun lapselle tuli koulusta silitysläksy. Siis eihän meillä silitetä enää mitään! Ennen silitin varmasti kerran viikossa, jopa tykkäsin siitä ja kuuntelin aina lempimusaa samalla.
Assie
13.2.2020 at 18:13Vähän ohi aiheen (vai onko edes?), mutta itse kävin alkuvuodesta koko vaatekaappini läpi ja sovitin ihan _joka ikistä_ vaatetta, paitsi alusvaatteita ja sukkia. Kaikki ihan kivat saivat mennä eteenpäin, samoin ne tämä olisi kiva jos -vaatteet. Samoin saivat kyytiä ne vaatteet, jotka periaatteessa olivat sopivia, mutta eivät istu enää kunnolla. Kumma juttu, että suurin osa näistä vaatteista oli ajalta ennen lapsia :D.
Lisäksi kirjasin kaikki (!) vaatteet vihkoon ylös kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Totesin, että mulla on esimerkiksi 24 tunikaa tai mekkoa, mutta vain yksi musta t-paita :D. Lisäksi tunika/mekkomäärästä huolimatta vaatekaapissa oli vain kahdet trikooleggarit niiden kaikkien yläosien kanssa käytettäväksi … Kun omat vaatteensa listasi noin, niin aika nopeasti huomasi sen, mitä vaatekaapissa on liikaa ja mitä liian vähän ja missä osastolla piilee vaaranpaikat vaateostoksilla ja mihin ehkä olisi syytä astella useamminkin. Asetin itseni myös mekonostokieltoon toistaiseksi :D .
krista
14.2.2020 at 10:19Mun mielestä ihan 100 % aiheeseen liittyen. Vau, mikä urakka ja suoritus! Ja siis kyllä, tuolla tavalla löytyisi niitä ongelmakohtia molempiin suuntiin – että mitä puuttuu ja mitä on liikaa. Sitten vielä muuten yksi juttu, joka mun osalta kaipaisi jonkinlaista määrittelyä: se, että mitä oikeasti käyttää. Mä nimittäin huomasin syksyllä, että mun ”sokea kohta” on ostaa fb-kirppisryhmästä i-h-a-n-i-a hameita, mutta en silti koskaan käytä niitä! Koska laina laitan mekon, mekko/leggariyhdistelmän tai paita/housuyhdistelmän. Eli ihan totesin itselleni, että nyt Krista ei niitä hameita, vaikka ne ois kuinka oman näköisiä. Ja esimerkiksi tänne Espanjaan lähti vain kaksi hametta JA niitä en ole kumpaakaan käyttänyt. Mekkoja kuitenkin aina lämpimällä säällä…
–
Mutta siis hieno urakka! Mulla ilman listaa ollut käynnissä myös karsiminen, mutta vaatteiden eteenpäin saaminen on ollut hankalaa ja hidasta. Mutta vähitellen!
Karina
15.2.2020 at 12:38Mä en tajua mikä niissä hameissa on. Aina kun nään jollain kivan hameen tai kuvissa kivasti stailaittuja hametyylejä, tekee mieli käyttää hametta – mutta mulle ei ole _koskaan_ sopinut hame. Tai siis, mä en tunne hameessa itseäni mukavaksi. Mä en koskaan tiedä minkä yläosan hameen kanssa laittaisin?? Niin on ne hameet jääneet mulla nyt kokonaan pois. Paria hametta kattelin vaatekaapissa jokaisella siivouskerralla, että pistäisin pois – mutta kun ehkä joskus! Noh, nyt mulla ei ole enää yhtäkään hametta :D Mekkoja on.
Milla
13.2.2020 at 23:36Tuli joulukuussa tehtyä sama kuin Assie kuvaa, eli sovitettua kaikkea, ja karsittua ”ihan kiva, mutta…”, ”tää on kiva, mutta mä en enää ole se ihminen”, ja ”ei vaan istu vaikka koko oikea” -vaatteet. Jäljelle jäi kohtuullinen, hahmotettava, ja aivan riittävä määrä vaatteita, jolle hylly- ja tankotila riittää hyvin.
Pieneksi jääneistä kyllä jätin osan, mutta mitä pienempi, sitä tiukempi kriteeri. Tavoitteena olis päästä takaisin normaalipainoon, ja olla rikkomatta pankkia, kun siinä prosessissa vaatekaapin sisältä vaihtuu enemmän kuin kerran. Ja onpa siellä joukossa myös jokunen kutale, joita on vähän ikävä. Pienet eivät ole käyttövaatteiden seassa, vaan isoissa muovilaatikoissa.
Paitsi mulla jäi kirjaamatta jäljelle jääneet – ja varmaan pitäisi vielä se tehdä! Ehkäpä palaan määrään sen jälkeen… Reilusti vähemmän niitä kuitenkin on kuin sinulla Krista, enkä minäkään silti koe itseäni minimalistiksi. Noin näppituntumalla tarvitsen nykykoossa uusia lähinnä vain, jos työpaikka vaihtuu selvästi muodollisempaan. Kesäksi ehkä t-paita tai pari voisi tehdä terää.
Mutta yksi kategoria on, mitä pitää minulla olla reilusti: huivit!
Bonus: sain myös miehen karsimaan kauluspaitansa ja neuleensa.
krista
14.2.2020 at 10:43Huivit mulla ihan unohtui tästä! Tai ehkä laitoin ne aivoissani ulkovaatteiden osalle. Mä oon laittanut itselleni pysyvän huivinostokiellon :D Esimerkiksi täällä on aivan liian ihania huiveja :D Mulla on niitä aivan liikaa, ja ne on kaikki aivan ihania. Käytän ehkä kolmea tai neljää kerrallaan… Mutta vaikea niistä olisi luopuakaan, kun ovat niin ihania! :D
–
Mulla kans on samanlainen fiilis, että nykyisin en oikein tarvitse uusia vaatteita. No paitsi puhkikuluneiden tilalle, esimerkiksi kerran parissa-kolmessa vuodessa on kiva ostaa uudet farkut, että on jotkut, jonka haarat ei ole sataan kertaan paikatut :) Nyt oon ostanut (muistaakseni) kuluneen vuoden aikana vain sen kevyttoppatakin ja alusvaatteita ja villasukkia.
–
Tuo sun karsiminen kuulostaa tosi mahtavalta! Hei mihin te karsineet oikeasti laitatte sitten ne karsitut vaatteet? Tää on mulla se ongelma, en saa niitä kiertämään eteenpäin. Tai no aika moni vastaa varmaan UFFille tai Fidalle, eikö niin? Hitto tätä mun henkistä ongelmaa, kun olen halunnut saada vaatteeni aina yksi kerrallaan suoraan jonkun käyttöön enkä ole suostunut ”dumppaamaan” isompia määriä noihin, kun tuntuu että siirrän vaan oman ongelmani toisille tahoille. Ehkä mun vaan pitäisi päästä yli tuosta, mutta en kykene :D
Tilia
14.2.2020 at 11:17Otan kirpparipöydän aina pari kertaa vuodessa. Ensin vaatteet sinne, ja jos ei mene, niin loput suhteellisen suoraan SPR:n kirpparille. Lumpunkeräys täällä on erikseen ja rikkinäiset sinne. Haaveeni olisi kutoa rikkinäiset vaatteet räsymatoiksi, mutta se ei ole vielä toteutunut enkä ole alkanut materiaalia tätä haavetta varten keräämään, kun uutta kyllä tulee… Trikoovaatteista olen kyllä joskus virkannut pikkumattoja. Jos joku alunperin arvokkaampi/muodikkaampi/erikoisempi lasten vaate on pienellä vaivalla korjauskelpoinen tai on vaikka joku pinttynyt tahra, mutta vaate on muuten ehjä, niin testaan paikallista FB:n roskalavaryhmää usein myös ja moni vaate on päässyt sitä kautta uuteen kotiin. Vaatelaastareihin kannattaa muuten tutustua myös, niillä saa helposti jatkoaikaa vaatteille ja lapset rakastaa niitä ainakin meillä, suorastaan kilpailevat, kuka minkäkin saa vaatteeseensa. Lastenvaatteita menee meiltä myös kaverien lapsille – otan kuvan läjästä ja saavat valita, mistä ovat kiinnostuneita tai tulla meille penkomaan, loput sitten sinne SPR:lle. Joitan helposti puettavia vaatteita vien myös iäkkäälle sukulaiselle palvelutaloon, joka on kanssani just samaa kokoa ja jonka on vaikea enää päästä vaateostoksille.
Assie
14.2.2020 at 18:15Mä laitan omat vanhat vaatteeni Konttiin, en jaksa nähdä sitä vaivaa, että myisin niitä kirpparilla. Muutama euro kustakin vaatteesta (en omista juurikaan merkkivaatetta josta tietysti saisi enemmän) ja kauhee vaiva, ei ole sen arvoista. Lasten pieneksi jääneet laitan parille kaveriperheelle, joissa on just sopivia käyttäjiä ja vauvan osalta odotan, että jollekin kaverille syntyisi vauva :D. Toki vanhempien lasten vaatteista (meillä on siis kolme lasta) osa menee jemmaan vauvan kasvamista odottamaan.
Rikki kulutetut laitan suoraan roskiin. Meillä 99% rikki menneistä on trikoovaatteita ja näitä ei käsittääkseni pystytä hyödyntämään, vaikka veisikin johonkin näistä vaateketjujen ylläpitämistä keräyksistä. Sekajäte menee täällä kuitenkin polttoon, niin oon ihan hyvällä omallatunnolla laittanut ne loppuunkulutetut roskiin, varsinkin kun ne meillä tosiaan kulutetaan kirjaimellisesti loppuun.
Tilia
14.2.2020 at 19:47Täälläpäin käytetyistä vaatteita tehdään imeytysmattoja ja muita kierrätystuotteita. Mutta joka puolella ei kai ikävä kyllä tällaista mahdollisuutta lumppujen hyödyntämiseen vielä ole. Eivät mene siis vaateketjujen keräykseen vaan kolmannen sektorin toimijalle, joka työllistää ihmisiä vaatteiden lajitteluun ja jatkokäsittelyyn.
Milla
14.2.2020 at 20:02Mun on tarkoitus viedä _muutama_ parempi ja hintavampi vaate Tampereelle Kaunottareen ja Kulkuriin myytäväksi. 20v vanha Rilsin jakkupuku (yo-mekko… Kroppa muuttui niin, ettei se mahtunut edes silloin, kun olin 1-2 kokoa pienempi kuin ylioppilasjuhlissa!), huopahattu ja muuta sellaista, mikä löytää siellä uuden omistajan paremmin kuin täällä.
Suurin osa, siis todella iso kasa ja muutakin kuin vaatetta, menee naapurikaupunkiin kirpparille, jossa on myyntipalvelu, eli hinnoittelevat, hoitavat pöydän jne. Toki ottavat siitä osansa, mutta sillä lailla se tulee tehtyä. Mä en jaksa hinnoitella, enkä ehdi juosta pöytää järjestämässä.
Ja ne tekstiilit mitkä ei siellä mene, tai mitä tiedän ettei kannata edes yrittää (kuten kauluksesta kulahtaneet miesten kauluspaidat), roudaan Tampereelle Nextiiliin. Sinne kelpaa todella rikkinäisetkin (paitsi sukat ja alusvaatteet), ja voi vain dumpata kassit ohimennessään. Lajittelevat sellaisenaan myytäväksi, tuunattuna myytäväksi ja materiaalina kierrätettäväksi. Esim nyrkkeilysäkkien täytteeksi revitään käyttökelvottomia polyestervaatteita.
Mimmis
14.2.2020 at 08:47Hyvä kysymys! Olen huomannut olevani aika vaihtelunhaluinen, joten mun tapauksessa pari vaatekertaa ei missään nimessä riittäisi siihen, että pukeutuminen olisi hauskaa ja tarpeeksi vaihtelevaa. Varsinkin yläosia kaipaan selkeästi enemmän kuin alaosia. Luulen että tuo sun mainitsema määrä voisi olla minulle ehkä pienin realistinen määrä. Tällä hetkellä mun vaatekaapissa on aika paljon ei-enää-istuvia yläosia raskauden jälkeen, joten kaappi on aika täynnä, mutta eipä juuri löydy päällepantavaa🙄
krista
14.2.2020 at 10:46Joo mä oon kyllä kans selvästi vaihtelunhaluinen. Ja tykkään just siitä, että pukeutuminen on hauskaa ja tuottaa iloa! Jälkikäteen listaa katsellessa kyllä tuntui, että taisin laittaa alakanttiin :D
–
Kokovaihtelut on kyllä hankalia myös vaatteiden kannalta – ja imetys! Joskus oli olennaista käyttövaatteissa se, että voiko niissä imettää :) Ja mikä vaatevapautuminen sitten tulikaan, kun sitä ei tarvinnut enää miettiä!
A
14.2.2020 at 11:46Yksi juttu mikä mua muuten risoo on että on mahdotonta löytää trikoovaatetta joka kestäisi aktiivikäyttöä vuosikaupalla. Siis esim. kun mulla kiertää ehkä 7 trikoopaitaa (”lempparit”) ja samaten 7 t-paitaa about kesällä, niin se on kyllä yksi kausi (max. 2) kun paidat on niin nuhjuja (haalistuneita), ettei niitä kehtaa pitää kuin kotivaatteena (ja pidänkin siis). Tämä siis riippumatta että onko H&M halpista tai kallista ja eettistä. (No joo tähän huomio, että Noshin trikoot oli ainakin vielä joku vuosi sitten oikein kestäviä, mutta niiden paitamallit on huonoja mulle, samaten Nanson, Klo Designilta ostin kivan raitapaidan, mutta tadaa, kun halusin uuden niin ei niitä enää tehdä, argh). Oon siis päätynyt siihen, että kun tykkään NOOMin trikoopaitojen mallista ja niitä saa ”aina” Stokkalta, niin ostan niitä ison pinon jemmaan, jos/kun alesta bongaan. T-paitojen osalta tekisin mieluusti saman, mutta luottomallia ei oo löytynyt (viime kesän menin H&M:n 5e maksavilla t-paidoilla, ja kuten arvata saattaa, ei ne kummoisessa kunnossa ole, mieluusti ostaisin kestävämpää). Mulla ei oo siis niin yhtään mitään intoa ”shoppailla” kauden uutuuksia, vaan haluisin löytää yhden mallin, joka on mulle passeli ja pysyä siinä seuraavat vuodet (ja luottaa että samaa mallia saa kaupasta). Esim. farkkujen osalta on näin, ostan aina uudet Lindexin Lillyt kun vanhat hajoaa. Shortsien osalta tilanne taas alkaa olla katastrofi, on lempparit jotka on kirjaimellisesti puhki viime kesän jäljiltä (niitä oon siis käyttänyt ehkä 5-6 kesää). Ostin ne Kappahlista aikoinaan ja olin toiveikas, joska löytyisi samaa tyyliä. Ei löytynyt. Viime kesän kävin sit läpi kaikkien vastaantulevien kirppareiden shortsit, josko löytyisi samanlaiset kuin vanhat (ei löytynyt, mikä harmittaa edelleen). On mulla 4 muutkin shortsit, mutta yhdetkään ei oo niin hyvät kuin lempparit (no joo ja yhdet lemppareita vastaavat on kokoa liian pienenä, että ei tartte kun keventyä 2-3kg, niin ongelmahan ratkeaa ;)).
—
Mutta joo, jos joku tietää merkin, jolla on kestäviä trikoopaitoja mustana 3/4-hihalla ja venepääntiellä, niin vinkit otetaan ilolla vastaan ;) Neulomolla oli kiva malli tähän tyyliin, muttei oo enää…
Milla
14.2.2020 at 20:04Ainakin kannattaa tsekata, ettei mukana ole elastaania. Trikoo joustaa aina, mutta puuvilla väsyy joustamaan niin paljon kuin elastaani joustaa = vaate kulahtaa
Tilia
14.2.2020 at 19:56Paapiin Sade-paita?
A
15.2.2020 at 18:06Kiitti vinkkauksesta! Tsekkasin ja unohtui mun kriteereistä, että sellainen tyköistuva malli, jossa on oikeasti istutettu hiha (tai raglanhiha). Nuo madalletut olkapäät jotka on nyt vissiin muotia (kun kaikkialle niitä myydään) ei sovi mun kropalle yhtään…
Karina
15.2.2020 at 12:53Mä haluaisin olla se naistenlehtien mainostama ihminen joka ostaa muutaman neutraalin laadukkaan (lue: kalliin) vaatekappaleen ja yhdistelee niitä sitten koko loppuelämänsä. En ole. Oon miettinyt kuinka laadukasta (kallista) sitä saisi olla ostamassa että ne tosiaan kestää, jos siis käytössä on joku kolme vaatetta. Mulla on ihan mielestäni laadukkaan maineista Tiger of Swedenin ja Philippa K:n vaatetta mennyt huonon näköiseksi ihan muutamassa vuodessa. No, sitten taas yksi Sandin bleiseri on nyt ollut mulla, hmmmm, 13 vuotta (vuosi ennen tyttären syntymää, siitä muistan) ja se ei ole mennyt _yhtään_ miksikään, Maksoin siitä silloin joku 300 euroa ja sydän huusi verta, mutta just silloin (olin lentokentällä matkalla konferenssiin) se piti saada. Ja ihan hyvä ostos!
Muuten kyllä mun ykköskauppa on Esprit, ja oon saanut sen vaatteet pysymään hyvinä monta vuotta. Ehkä myös siksi, että pidän kesävaatteita vaan sen muutaman kuukauden vuodesta ja sitten taas neuleita mulla on useita. Nyt kun bootcut farkut on taas muodissa, niin oon voinut ottaa taas ikivanhat mutta hyvät Espritit naftaliinista!
Mulla on joku… hmmm… neljä neuletta, kaksi trikoopaitaa, kolme kauluspaitaa ja kaksi neuletakkia joita vaihtelen. Alaosissa talvisin on kolmet suorat housut ja kahdet farkut. Kesällä pari mekkoa ja joku viis t-paitaa, ja kahdet kesäisemmät housut. Kotivaatteina on kahdet me&i joogapantsit ja kolme kulahtanutta college-paitaa kesät talvet :) Toki vaatekaappi ei vastaa kuvausta, eli joo… täälläkin olis tarve viedä vähän kamaa jonnekin… :D
Anna
15.2.2020 at 19:10Joskus olen miettinyt että olisi ihana omistaa vähemmän vaatteita (enkä edes moniin verrattuna omista kovin paljon) kun on paljon vaatetta jota käytän tosi vähän. Mutta toisaalta taas olen huomannut ihan käytännössä että vaatteetkin ovat vähän kausijuttuja. Nyt minulla on menossa mekkokausi ja rakastan hameita ja mekkoja ja käytän niitä koko ajan. Jossain vaiheessa olin aina reisitaskuhousuissa. Löydän myös kaapista välillä jonkun vaatteen mitä en ole pitänyt moneen vuoteen tai ehkä koskaan ja rakastun siihen oikopäätä. En siis allekirjoita sitä että kannattaa aina laittaa heti kiertoon vaate jota ei ole vuoteen käyttänyt. Toisaaltavoisin hyvin luopua kaikista tekokuitukamaluuksistani, koska olen todennut että ne vaan ovat kamalia ja hiostavia enkä usko että tuo materiaali-inho muuttuu samalla tavalla kuin maku vaikka löysien tai tiukkojen vaatteiden välillä.