Me tykätään villieläimistä, etenkin kirahveista. Oikein todella-todella tykätään. Tansanian-safarilla juuri kirahvit hätkähdyttivät aina eniten. Miten ne voivatkin olla noin pitkäkaulaisen kummallisia. Korkeita. Hoikkia. Kauniita. Rauhallisia. Esihistoriallisia.
Olimme aivan innoissamme, kun saimme nimiäislahjaksi Sophie-kirahvin – olin sitä itsekin lastentarvikekaupoissa hypistellyt. Ai tää on se kirahvi…
Iik ei kai tuo tiikeri syö näitä kolmea kirahvia?
Mutta hmm. Olen täydellisen trendimerkkiummikko etenkin näissä lastentrendiasioissa, joten esitän kysymyksen: miksi? Sophie on toki ihana, mutta miksi miksi miksi juuri Se esiintyy joka ikisessä vauvablogissa ja -lehdessä? Käsi ylös, kenellä ei ole Sophieta?
Tuntuu, että jokaisella on.
Miksi?
Se on suloinen. No niin on moni muukin lelu.
Se on myrkytön. No niin on moni muukin lelu.
Se on klassikko. Täh? Vauvaklassikko? No just…
Sellainen on monilla julkkiksillakin. No just…
Miksi juuri tämä? Voi minua trendimoukkaäitiä.
Trendilelu poseerasi Joelille.
1
Sandels
29.8.2012 at 15:27Käsi pystyssä! Tämä kolmen lapsen junttiäiti ei ollut edes kuullut Sophiesta ennen sinun ja Isyyspakkauksen Tommin blogeja :) Enkä suoraan sanottuna oikein ymmärrä vieläkään mistä on kysymys… Mutta nuorin lapseni viihdyttääkin itseään esim. tyhjillä juomapulloilla, koiran vesikupilla ja lempilelullaan spagettikauhalla. Ehkä meidänkin olisi pitänyt hankkia Sophie..
Tessa ja Kain (Ei varmistettu)
29.8.2012 at 15:37Oi, Sophie on iiiiiiihana! Meilläkin se on -eli en nosta kättä pystyyn- ja Kain tykkää siitä tosi paljon. Sophie taitaa olla ainoita sanoja mitä se tunnistaa tuon perus-setin (äiti-isi-tissi) lisäksi. En minäkään kyllä tiedä MIKSI se on just niin paras. Kerrotko muuten miten teillä meni muskari? Kain ei ole siitä pahemmin innostunut vielä ainakaan parin kerran jälkeen.
Vierailija (Ei varmistettu)
29.8.2012 at 15:41*huitoo* täälläkään ei oo edes kuultu moisesta ennen kun täällä tuon näin. Tosin täälläkin ne parhaat lelut on niitä mitkä ei ole leluja laisinkaan, kuten keittiön kupit ja kipot ja kauhat :D
N86 (Ei varmistettu)
29.8.2012 at 15:46Kai se on vähän niinkuin Ainu-pupu: söpö, kuten muutkin pehmot, mutta jostain syystä semmoinen täytyyjoka vauvalla olla..(?) TOSIN sillä erotuksella, että Ainu on suomalainen brändi…
Meilläkin (toivottavasti) viikon sisään syntyvää esikoista odottaa molemmat ”klassikot”, miksi? No miksipä ei. :) Ihania lahjoja molemmat!
M-M
29.8.2012 at 15:56Nostaa käden pystyyn, ei meillä vaan Sophieta ole, eikä mekään oltu kuultu ennen siitä. (Ei meiltä kyllä Ainu-pupuakaan löydy)
Me haluttiin virtahepoja, ku sukunimi on Virta :D
Ihana imetys (Ei varmistettu)
29.8.2012 at 15:59No siksi kun se on paras! Luonnonkumia (turvallinen), elintarvikepohjaisilla väreillä maalattu. Ja ennenkaikkea koska meidän poika rakastaa sitä! Auttaa kutiseviin ikeniin ja sitä on kiva paukuttaa lattiaan (mm). Jopa isäni on 60-luvulla sitä paukuttanut ja muistaa sen vieläkin. Ei siis ihan mikään huono lelu.
Kyllä Sophie on maineensa ja hehkutuksensa ansainnut. Tästä todisteena monien lasten iloiset nassut sen nähdessään ja sitä narskutellessaan.:)
Ja se on niin söpökin…;)
Angela (Ei varmistettu)
29.8.2012 at 16:19Hankin ensimmäisen Sophien pari vuotta ennen lapseni syntymää. Toinen Sophie muutti meille puoli vuotta ennen vauvan saapumista siskon kokoaman vaippakakun koristeena. Sophie on suloinen ja vauvalle mieleinen. Ja suosittu, kyllä. Jos haluaa vähemmän suositun, uniikin vauvalelun, kehotan tekemään itse, oli taitoja tai ei. Eipähän ole sitten muilla samanlaista!
Mindeka
29.8.2012 at 19:54Meilläkin on Sophie, mutta muuhun en osaakaan vastata, sillä saimme sen lahjaksi.
Arvasin kyllä, että Sophie on jotenkin erityinen lelu, sillä lahjan antajana oli yksi Helsingin tunnetuimmista ja ehdottomasti trendikkäimmistä miesbloggareista, jolla ei ole omia lapsia tai muita vauvoja (G:n lisäksi) lähipiirissään. Pitääkin varmaan kysyä häneltä tähän vastausta, miksi juuri Sophie?
Kristaliina
29.8.2012 at 20:00Hyvä! Kerro sitten mullekin :)
Miitu (Ei varmistettu)
29.8.2012 at 21:38Ei ole meidän lapsella, ei. Käsi siis pystyssä :) Hurjan tutun näköinen kyllä, että oliskohan sitten jommaltakummalta vanhemmalta aikanaan löytyny. Hmm…
Vierailija (Ei varmistettu)
29.8.2012 at 23:04Eiköhän Sophien yksi suurimmista menestyksistä liity myös siihen, että vauvojen on niin helppo tarttua leluun heti kun kynnelle kykenee, kaluta raivoisasti kirahvin jalkoja sekä korvia ja hakata lattiaan saamalla siitä kivaa vinkunaa. Pienenä vinkkinä vaan, että ei kannata keittää lelua kuumassa vedessä, muuten saatte mykän Sophien (ellette sitä tietysti toivo). Nimimerkillä kokemusta on. :)
MirvaK
30.8.2012 at 07:54*Käsi heiluu* Enpä ole tuollaisesta Sophiesta ennen kuullutkaan. Ainu-pupu on hommattu molemmille lapsille. Neidille jo toinen, kun edellinen katosi. Ja neidin kanssa ollaan jo keskustelu, että minkä värinen pupu ostetaan masuasukille.
Liisa
30.8.2012 at 12:59Meilläkään ei ole Sophieta, mutta on saman puljun Gnon. Siitäkin kuului korvia raastava vinkuna kunnes pesin sen. :)
En ole kummoinen trendsetter, mutta luulen Sophien suosion perustuvan käytännölliseen muotoon, sympaattiseen ulkonäköön ja matskujen myrkyttömyyteen. Tulee semmoinen olo, että on tosi ekologinen ja tiedostava vanhempi kun lapsi järsii kumikirahvia. Hyvä markkinointi toki kaiken takana, onhan tuota rummutettu jo pitkään.
Meidän lapsi muuten sai juuri lahjaksi Ainu-pupun ja samalla äiti kertoi, että minun ja veljeni lempileikkikalu lapsena oli pala rypistettyä voipaperia. :) Ajattelin tarjoilla arkin Ilollekin kun päästään taas kotiin mummoloimasta.
eliina (Ei varmistettu)
30.8.2012 at 13:25Sophie on tosiaan esillä jokaisessa ”tiedostavassa” vauvablogissa. Meille ei Sophie ollut tulossa kun en siitä niin itse innostunut, mutta saatiinkin se lahjaksi suoraan Ranskan maalta. Sieltä terveiset oli että jokainen ranskalainen bebe 60-luvulta lähtien on Sophieta jyystänyt. Näin siis Sophie muutti meille ja meidän suomalainen bebe tykkää siitä kovasti, narske vaan käy kun ikeniä hinkataan kirahvin korviin ja kuonoon (vinkumisominaisuus ei ole vielä hitti, mutta tuttavaperheen koiran mielestä Sophie on aivan vastustamaton…ehkä juuri koiranlelu vinkumisen takia ;)).
Vierailija (Ei varmistettu)
30.8.2012 at 15:32Siis apua miten oon voinut missata näin ihanan blogin näin pitkään?!?! Just äsken luin kaikki postaukset loppuun, hyvä alkaa seuraamaan uusimpia kun on vanhat luettu alta pois :D Kolmen tytön äiti täällä moi!
Semi-Vierailija (Ei varmistettu)
30.8.2012 at 15:50Saako varovasti vilauttaa viittaavansa vähän? Mäkään en tiennyt mitään koko elukan olemassaolosta ennenkuin eräs ystävällinen vieras sellaisen meille toi.
Huolimatta siis siitä RedDotDesign Awards -potasta, mikä siis oli saatava (?!), olin siis tosiaan pystynyt elämään Sophie-pimennossa. Ja täytyy sanoa, että lapsonen on myös niin ankean epätrendikäs tässä suhteessa, ettei Sohvi ole koskaan ollut muuta kuin lelu noiden muutaman muun hassun joukossa. Eli tämä olio ei siis esimerkiksi pelasta surulliseksi kellahtanutta leikkihetkeä, ihan sama mitä siinä hädässä sitten tarjoaa, jos fiilis on mennyt niin se on mennyt.
Ja jos oikein filosofiseksi tässä vielä heittäydyn, niin pohdinpa vaan, että kyllä aika moni tavara tässä on hankittu kuitenkin loppujen lopuksi ”äidille (tai isille)”, eli eihän lapsi mitään spesifiä ole pyytänyt.
Caelia
30.8.2012 at 15:53Täältä löytyy myös Sophie, samoin kuin semmoinen ”kahvallinen” pienempi Sophie. Bebe sai ne kummitädiltä lahjaksi, ja ihme kyllä vaikka muihin leluihin kyllästyy niin Sophiet pitävät pintansa lemppareina! Kai niitä on niin kiva järsiä. Koirakin tykkää Sophiesta kovasti, ja ainakun silmä välttää se olisi sen nappaamassa :)
Kristaliina
30.8.2012 at 16:27Vierailija: No moi! Ja parempi myöhään kuin ei silloinkaan; aikamoisen luku-urakan olet tehnyt, jos kaikki sait kahlattua :) Tervetuloa! Jos haluat, nappaa itsellesi joku nimimerkki – monet ”vakkarikommentoijat” tulevat vähitellen ihan blogitutuiksi, se on kivaa :)
Sophiesta, hmm… Voisikohan tästä keskustelusta päätellä, että se on a) suloinen b) perinteinen ja c) vauvojen mieleen ja d) käsittämättömän hyvin markkinoitu. Tekisipä ihan mieli päästä kurkistamaan ko. kirahvin markkinointikoneistoon…
Tshihihi tuo Liisan kommentti: ”Tulee semmoinen olo, että on tosi ekologinen ja tiedostava vanhempi kun lapsi järsii kumikirahvia.” Juurikin näin! :) Silva vaan ei ihan vielä tiedosta kumikirahvin järsimistä, mutta äiti oikein tiedostavasti kirahvia aina loikoiluviltille tarjolle asettelee :)
Tommi K
30.8.2012 at 22:22Meille Sophie saapui Rouvan baby showerissa, emmekä olleet kuulleet siitä koskaan aiemmin. Meille tuli aivan yllätyksenä, että se on sekä klassikko että jotenkin trendikäs. Mutta söpöhän se on, ja kun Rouva on muutenkin hyvin luomuhenkinen, niin tuollainen luonnonkumihomma sopii kuin nenä päähän. Ja vauva saa siitä hyvin otteen.
Voisihan sitä ihmetellä myös, miksi kaikilla on Stokken Tripp Trapp -tuoli. Siksi, että se on todettu hyväksi ja toimivaksi vehkeeksi. Mikäs siinä.
cherrypop (Ei varmistettu)
30.8.2012 at 23:06Kerta tuo sophie on niin suosittu niin monelta kantilta, niin miksei sellaisia sitten ole tehty muitaki eläimiä kuin pelkkä kirahvi!? Vai onko siitä tehty? En minä tiedä.
On se kyllä söpö, mutta ei meillä sitä ole. Voisi kyllä olla, ei vaan ole : D hehe! Minulla taisi lapsena olla sellainen, ainakin jotain muistikuvia tuon tyylisestä kirahvista on! (: