Laiska silmä?
Yhdellä meidän pojista oli myös, ja peittohoidolla hoidettiin hyvin tuloksin. Siihen aikaan ei ollut saatavilla noin kivoja silmälappuja, vaan peitto laitettiin silmälasin linssiin. Valmiit peittolaput olivat tosi ankeita, joten päädyin etsimään netistä erilaisia dinosauruksenkuvia (poika oli hulluna dinosauruksiin) ja photoshopilla muokkasin niistä sopovan kokoisia. Kuvat koottiin yhdelle A-neloselle ja printattiin, ja kiinnitettiin silmälaseihin. Poika oli varsin tyytyväinen lappuihinsa, ja kaverit lähes kateellisia.
Miten teidän Silva itse suhtautuu noihin silmälappuihin? Kuvasta päätellen iloisesti :) Toi pupun silmälappu on loistokeksintö! :)
Kristaliina
16.10.2014 at 18:23
Ooo, mahtavaa luovuutta! :) Joissain silmälapuissa on tosiaan nykyään olemassa tuollaisia siirtokuvia – toisissa ei, vaan ovat tuollaisia ankean yksivärisiä. Mutta nuo siirtokuvalaput ovat kyllä olleet menestys!
Tirpalla on hieman karsastusta tasapuolisesti molemmalla silmällä, ts. kumpikaan ei ole jäänyt laiskaksi, vaan tyyppi käyttää molempia silmiä – mutta ei yhtä aikaa vaan vuorotellen :) Toisin sanoen hän katselee vähän niin kuin monona; ei stereona. Peittohoidolla pitäisi korjaantua! Lappua ei tarvitse pitää usein, mutta sen verran vaan, että kumpikaan silmistä ei pääsisi laiskistumaan ts. aivot eivät alkaisi suosia vain toista silmää.
Hienoa kuulla, että teillä tuli hyviä tuloksia!
anna-liisa
16.10.2014 at 19:57
Tolla peittohoidolla varmistetaan näön kehittyminen kummassakin silmässä, se kehittyy vain käyttämällä silmää eli sillä varmistetaan, että molemmat silmät on käytössä. Näön kehittymiselle on oleellista simän käyttö siinä herkässä iässä (kouluikään asti muistaakseni), jos silloin ei pidetä huolta molempien silmien käytöstä, asiaa ei voi sen jälkeen enää korjata. Mahtaako tuo peitto kuitenkaan sitä stereonäköä tuoda, en ainakaan usko. Oma kuopukseni karsasti lapsena, samanlaisia lappuja käytettiin (ilman jätskiä) 25 vuotta sitten, lapsi tottui niihin hyvin, niiden käyttö ei ollut mikään ongelma. Ennen noita lappuja ”peitto” hoidettiin laajentavilla tipoilla, joilla silmän näkeminen myös estyi, mutta tyttö allergisoitui niille, joten siirryttiin lappuihin. Ja sitten kun tyttö sai silmälasit, sumennettiin linssiä samasta syystä. Ennen kouluikää silmät sitten operoitiin, karsastus korjaantui lähes täysin (edelleen tulee väsyneenä vähän esiin). Operaatio on pelkästään kosmeettinen, silläkään ei sitä stereonäköä saada aikaan.
Kristaliina
16.10.2014 at 20:01
Just näin! Ihan täsmälleen samanlaisesta ”hoitopolusta” on ollut puhetta meillekin!
Mä oon käsittänyt, että se stereonäkö tulee sit just siitä, kun niitä silmiä oppii/muistaa sitten käyttää yhtä aikaa. Eli varmistamalla just, että molemmat silmät pysyy käytössä. Tirppana ei onneksi suosi kumpaakaan silmää erityisesti, eli se on käsittääkseni hyvä merkki tuon korjaantumisen kannalta!
anna-liisa
16.10.2014 at 20:46
Voin olla väärässä, mutta käsittääkseni stereonäön kehittyminen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, mutta ehkä mahdollista… Kuopukselleni sellaista ei kehittynyt eli ilmeisesti hänestä ei olisi voinut tulla lentäjää, muuten tuolla ei kovin isosti kai ole merkitystä. Mutta kyllä se tietyissä asioissa on tullut esiin; hän oli arka loikkaamaan esim. junaan, koska etäisyyden arviointi on vaikeaa. Ja hän ei koskaan nähnyt niissä suhruisissa 3D-korteissa mitään (ne suhruiset kuvat, joita tuijottamalla stereonäön omaavalle hahmottui joku kuva – muistatteko?) ja se joskus nuorena (kun ne olivat POP) harmitti häntä.
Vierailija (Ei varmistettu)
16.10.2014 at 21:02
Minun miehelläni lappuhoidot lapsena 30v sitte, harrastaa moottoripyöräilyä, enduroa, laskettelua ym lajeja joten yksilöllistä kai tämäkin….
Kristaliina
16.10.2014 at 21:14
Joo! …ja vaikka ei onnistuisikaan, niin silti aika pieniä vaivoja nämä tällaiset kuitenkin elämässä :)
Vierailija (Ei varmistettu)
16.10.2014 at 22:37
Minä karsastin ala-asteelta lähtien aina päälle kolmekymppiseksi, näin siis kaiken kahtena joten stereonäkö ei ollut niitä parhaita. Siitä huolimatta sain ajokortin ja kävin armeijan yms normaalit asiat, joten ei se juurikaan elämää haitannut. Vähän päälle kolmekymppisenä kävin sitten karsastusleikkauksessa, koska jonkinlaista yhteispeliä vielä silmissä oli, stereonäkö on tässä pari vuotta kehittynyt ja hyvin toimii, ei ole vaikeuksia etäisyyksien arvioinneissa tai pallopeleissä tai muissa vastaavissa.
hanko (Ei varmistettu)
17.10.2014 at 10:16
Mainio idea laittaa pupullekin lappu. Voivat sit yhdessä olla ”lappujengiä”. :D
Mä aloin nyt miettimään, et mahtaisko tuosta lapputekniikasta olla hyötyä karsastavalle aikuisellekin… Mun karsastus huomattiin joskus ala-asteella, mutta sille ei tehty sen kummemmin mitään, koska silmälaseilla se saatiin hallintaan. Oon kuitenkin aina ihan selkeesti käyttänyt enemmän sitä -ei-karsastavaa silmää ja oon myös epäillyt, et mun etäisyyden hahmotus ei oo ihan kohdillaan.
Kristaliina
17.10.2014 at 10:35
Sit vaan lappujengiin! :)
Mut joo, en kyllä yhtään tiedä, toimisiko aikuisellekin… Mutta kyllähän se tosiaan aktivoi käyttämään sitä mahdollisesti ”aivojen epäsuosiossa” olevaa silmää…? Kantsii varmaan ihan kysäistä silmälääkäriltä!
niinastiina (Ei varmistettu)
18.10.2014 at 17:50
Hei. Aikuiselle ei auta. Noin 8v asti lappuhoidosta hyötyä.
samassa veneessä (Ei varmistettu)
17.10.2014 at 12:56
Meillä loppui juuri 8-vuotiaalla lappuhoidot. Lääkäri sanoi, että tämän jälkeen ei silmä enää kehittyisi. Meillä valitettavasti toinen silmä jäi lappuhoidosta huolimatta reippaasti huonommaksi, mutta onneksi aivojen yhteispelillä näkee ihan sujuvasti silmälasien kanssa. Ainoastaan etäisyyksien hahmottaminen ja mm. rullaportaat ovat hankalat. ”Tutuissa” portaissa menee ihan sujuvasti.
Pyjama
17.10.2014 at 19:57
Onpa hieno lappu!
Minullakin oli lapsena lappu silmän päällä yhden kesän. Piti ihan valokuvasta tarkistaa, että se oli ihan tavallinen neliön muotoinen mitä lie harsohommelia, joka teipattiin kiinni. :( Olisin kyllä halunnut sellaisen merirosvolapun, mutta sellaista en saanut. En tosin tiennyt, että lappua silmällä käytetään hoitokeinona moiseen vaivaan (minua leikeltiin silmän takaa murtuneen luun vuoksi). Kaikkea sitä oppii!
Laurakaisa (Ei varmistettu)
19.10.2014 at 23:05
Minulla huomasi stereonäön puutteen YTHS:n lääkäri tai terkkari jossain ihan perus-opiskelunaloitustarkastuksessa. Eli siis 19-vuotiaana :) Hyvin olin siihen asti suoriutunut, saanut ajokortin ym. Vähän kömpelö olen aina ollut siis tyyliin kaatuillut fillarilla vielä ylä-asteiässä ja etäisyyksiä on vaikea hahmottaa, muuten ei ole kyllä elämää mitenkään hankaloittanut. Se YTHS-ihminen vähän voivotteli että trukkikuskia sinusta ei nyt kyllä tullut, mutta ei sekään varsinaisesti siinä kohtaa murhemieltä tuonut kun slaavilaista filologiaa olin sinne yliopistolle mennyt lukemaan…:)
Viiden äiti (Ei varmistettu)
16.10.2014 at 18:12Laiska silmä?
Yhdellä meidän pojista oli myös, ja peittohoidolla hoidettiin hyvin tuloksin. Siihen aikaan ei ollut saatavilla noin kivoja silmälappuja, vaan peitto laitettiin silmälasin linssiin. Valmiit peittolaput olivat tosi ankeita, joten päädyin etsimään netistä erilaisia dinosauruksenkuvia (poika oli hulluna dinosauruksiin) ja photoshopilla muokkasin niistä sopovan kokoisia. Kuvat koottiin yhdelle A-neloselle ja printattiin, ja kiinnitettiin silmälaseihin. Poika oli varsin tyytyväinen lappuihinsa, ja kaverit lähes kateellisia.
Miten teidän Silva itse suhtautuu noihin silmälappuihin? Kuvasta päätellen iloisesti :) Toi pupun silmälappu on loistokeksintö! :)
Kristaliina
16.10.2014 at 18:23Ooo, mahtavaa luovuutta! :) Joissain silmälapuissa on tosiaan nykyään olemassa tuollaisia siirtokuvia – toisissa ei, vaan ovat tuollaisia ankean yksivärisiä. Mutta nuo siirtokuvalaput ovat kyllä olleet menestys!
Tirpalla on hieman karsastusta tasapuolisesti molemmalla silmällä, ts. kumpikaan ei ole jäänyt laiskaksi, vaan tyyppi käyttää molempia silmiä – mutta ei yhtä aikaa vaan vuorotellen :) Toisin sanoen hän katselee vähän niin kuin monona; ei stereona. Peittohoidolla pitäisi korjaantua! Lappua ei tarvitse pitää usein, mutta sen verran vaan, että kumpikaan silmistä ei pääsisi laiskistumaan ts. aivot eivät alkaisi suosia vain toista silmää.
Hienoa kuulla, että teillä tuli hyviä tuloksia!
anna-liisa
16.10.2014 at 19:57Tolla peittohoidolla varmistetaan näön kehittyminen kummassakin silmässä, se kehittyy vain käyttämällä silmää eli sillä varmistetaan, että molemmat silmät on käytössä. Näön kehittymiselle on oleellista simän käyttö siinä herkässä iässä (kouluikään asti muistaakseni), jos silloin ei pidetä huolta molempien silmien käytöstä, asiaa ei voi sen jälkeen enää korjata. Mahtaako tuo peitto kuitenkaan sitä stereonäköä tuoda, en ainakaan usko. Oma kuopukseni karsasti lapsena, samanlaisia lappuja käytettiin (ilman jätskiä) 25 vuotta sitten, lapsi tottui niihin hyvin, niiden käyttö ei ollut mikään ongelma. Ennen noita lappuja ”peitto” hoidettiin laajentavilla tipoilla, joilla silmän näkeminen myös estyi, mutta tyttö allergisoitui niille, joten siirryttiin lappuihin. Ja sitten kun tyttö sai silmälasit, sumennettiin linssiä samasta syystä. Ennen kouluikää silmät sitten operoitiin, karsastus korjaantui lähes täysin (edelleen tulee väsyneenä vähän esiin). Operaatio on pelkästään kosmeettinen, silläkään ei sitä stereonäköä saada aikaan.
Kristaliina
16.10.2014 at 20:01Just näin! Ihan täsmälleen samanlaisesta ”hoitopolusta” on ollut puhetta meillekin!
Mä oon käsittänyt, että se stereonäkö tulee sit just siitä, kun niitä silmiä oppii/muistaa sitten käyttää yhtä aikaa. Eli varmistamalla just, että molemmat silmät pysyy käytössä. Tirppana ei onneksi suosi kumpaakaan silmää erityisesti, eli se on käsittääkseni hyvä merkki tuon korjaantumisen kannalta!
anna-liisa
16.10.2014 at 20:46Voin olla väärässä, mutta käsittääkseni stereonäön kehittyminen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, mutta ehkä mahdollista… Kuopukselleni sellaista ei kehittynyt eli ilmeisesti hänestä ei olisi voinut tulla lentäjää, muuten tuolla ei kovin isosti kai ole merkitystä. Mutta kyllä se tietyissä asioissa on tullut esiin; hän oli arka loikkaamaan esim. junaan, koska etäisyyden arviointi on vaikeaa. Ja hän ei koskaan nähnyt niissä suhruisissa 3D-korteissa mitään (ne suhruiset kuvat, joita tuijottamalla stereonäön omaavalle hahmottui joku kuva – muistatteko?) ja se joskus nuorena (kun ne olivat POP) harmitti häntä.
Vierailija (Ei varmistettu)
16.10.2014 at 21:02Minun miehelläni lappuhoidot lapsena 30v sitte, harrastaa moottoripyöräilyä, enduroa, laskettelua ym lajeja joten yksilöllistä kai tämäkin….
Kristaliina
16.10.2014 at 21:14Joo! …ja vaikka ei onnistuisikaan, niin silti aika pieniä vaivoja nämä tällaiset kuitenkin elämässä :)
Vierailija (Ei varmistettu)
16.10.2014 at 22:37Minä karsastin ala-asteelta lähtien aina päälle kolmekymppiseksi, näin siis kaiken kahtena joten stereonäkö ei ollut niitä parhaita. Siitä huolimatta sain ajokortin ja kävin armeijan yms normaalit asiat, joten ei se juurikaan elämää haitannut. Vähän päälle kolmekymppisenä kävin sitten karsastusleikkauksessa, koska jonkinlaista yhteispeliä vielä silmissä oli, stereonäkö on tässä pari vuotta kehittynyt ja hyvin toimii, ei ole vaikeuksia etäisyyksien arvioinneissa tai pallopeleissä tai muissa vastaavissa.
hanko (Ei varmistettu)
17.10.2014 at 10:16Mainio idea laittaa pupullekin lappu. Voivat sit yhdessä olla ”lappujengiä”. :D
Mä aloin nyt miettimään, et mahtaisko tuosta lapputekniikasta olla hyötyä karsastavalle aikuisellekin… Mun karsastus huomattiin joskus ala-asteella, mutta sille ei tehty sen kummemmin mitään, koska silmälaseilla se saatiin hallintaan. Oon kuitenkin aina ihan selkeesti käyttänyt enemmän sitä -ei-karsastavaa silmää ja oon myös epäillyt, et mun etäisyyden hahmotus ei oo ihan kohdillaan.
Kristaliina
17.10.2014 at 10:35Sit vaan lappujengiin! :)
Mut joo, en kyllä yhtään tiedä, toimisiko aikuisellekin… Mutta kyllähän se tosiaan aktivoi käyttämään sitä mahdollisesti ”aivojen epäsuosiossa” olevaa silmää…? Kantsii varmaan ihan kysäistä silmälääkäriltä!
niinastiina (Ei varmistettu)
18.10.2014 at 17:50Hei. Aikuiselle ei auta. Noin 8v asti lappuhoidosta hyötyä.
samassa veneessä (Ei varmistettu)
17.10.2014 at 12:56Meillä loppui juuri 8-vuotiaalla lappuhoidot. Lääkäri sanoi, että tämän jälkeen ei silmä enää kehittyisi. Meillä valitettavasti toinen silmä jäi lappuhoidosta huolimatta reippaasti huonommaksi, mutta onneksi aivojen yhteispelillä näkee ihan sujuvasti silmälasien kanssa. Ainoastaan etäisyyksien hahmottaminen ja mm. rullaportaat ovat hankalat. ”Tutuissa” portaissa menee ihan sujuvasti.
Pyjama
17.10.2014 at 19:57Onpa hieno lappu!
Minullakin oli lapsena lappu silmän päällä yhden kesän. Piti ihan valokuvasta tarkistaa, että se oli ihan tavallinen neliön muotoinen mitä lie harsohommelia, joka teipattiin kiinni. :( Olisin kyllä halunnut sellaisen merirosvolapun, mutta sellaista en saanut. En tosin tiennyt, että lappua silmällä käytetään hoitokeinona moiseen vaivaan (minua leikeltiin silmän takaa murtuneen luun vuoksi). Kaikkea sitä oppii!
Laurakaisa (Ei varmistettu)
19.10.2014 at 23:05Minulla huomasi stereonäön puutteen YTHS:n lääkäri tai terkkari jossain ihan perus-opiskelunaloitustarkastuksessa. Eli siis 19-vuotiaana :) Hyvin olin siihen asti suoriutunut, saanut ajokortin ym. Vähän kömpelö olen aina ollut siis tyyliin kaatuillut fillarilla vielä ylä-asteiässä ja etäisyyksiä on vaikea hahmottaa, muuten ei ole kyllä elämää mitenkään hankaloittanut. Se YTHS-ihminen vähän voivotteli että trukkikuskia sinusta ei nyt kyllä tullut, mutta ei sekään varsinaisesti siinä kohtaa murhemieltä tuonut kun slaavilaista filologiaa olin sinne yliopistolle mennyt lukemaan…:)