Kaupallinen yhteistyö: P20
Aurinkovoidekelit ovat täällä!
Näin omalla näppituntumalla arvioisin, että me suomalaiset olemme nykyisin aika hyviä aurinkosuojatuotteiden käyttäjiä. Etenkin tässä meidän lapsiperheskenessä; olutkuppiloiden terasseilla toki näkee punottavia niskoja ja päälakia edelleen. Mutta ainakin täällä Fuengirolassa suomalaisten punoituskontrasti verrattuna esimerkiksi britteihin on ihan selkeä – en tiedä, onko kyse sitten ihon palamisherkkyydestä vai ihan aurinkosuojankäyttötavoista.
Mutta viesti aurinkosuojan tärkeydestä on selvästi lyönyt läpi meihin suomalaisiin. Enää ei kärvistellä rapuina paahteessa ja sitten illalla hoeta, että ”kyllä se rusketukseksi muuttuu”.
Suomessa auringonsäteiden voimakkuutta kuvaava UV-indeksi ylittää toukokuusta elokuuhun arvon 3, jolloin aurinkosuojan käyttö on suositeltavaa. Eli aurinkosuojien käyttöaika alkaa Suomessakin ihan pian, parin viikon päästä! Jotenkin sitä helposti kuvittelee, että Suomessa suojaa tarvitsee vain heinäkuun helteillä (joita ei viime kesänä tullutkaan). Mutta auringon polte voi olla petollinen! Ja sekin toivottavasti on pysynyt talven ajan kaikkien muistissa, että myös pilvisellä säällä voi palaa.
Niinpä haastan sut jo nyt tsekkaaman tulevan kesän aurinkosuojat valmiiksi – ja myös käyttämään niitä – ettei kesän ensimmäisillä paisteilla käy klassinen hupsis.
Tällä hetkellä meidän perheen ihoja suojataan täällä Fugessa näillä P20-aurinkosuojatuotteilla – itselleni tuo merkki oli entuudestaan tuttu vain nimeltään, mutta en ollut kokeillut sitä koskaan ennen. Mutta blogiyhteistyön myötä sain testiin tällaisen kolmen tuotteen setin:
Ja ovatpa nämä tosiaankin hyviä!
Koostumus näissä on jotenkin ihan erilainen kuin mitä aiemmissa aurinkovoiteissa olen tottunut. Oikeastaan aurinkorasva tai aurinkovoide on vähän väärä sana tähän. Tuotteen esittelyssä sanotaan, että geelimäinen – itse käyttäisin sanaa öljymäinen. Se oli kiva yllätys, koska tykkään muutenkin öljyjen fiiliksestä iholla.
Tuote levittyy ihanasti ja just tuon öljymäisen koostumuksen ansiosta mitään valkoisia ”taputtele ja hinkaa ja painene ja levitä kunnes et vaan enää jaksa” -ähinöitä ei ollenkaan synny. Ja myös tuo 50 suojakertoimen voide levittyy kuin pieni ihme! Eli sekään ei ole mitään valkoista paksua mänkkiä vaan ihan tällaista juoksevaa kullankeltaista öljyä, ah!
Myös iholla tuote tuntuu niin kuin ihoöljyltä. Suoraan tuoreeltaan jos sen kanssa hiekalle istahtaa, niin hiekka toki siihen ensi alkuun tarttuu. Mutta sehän biitsillä ei oikeastaan ole vältettävissä. Ja aurinkosuojahan on muutenkin hyvä laittaa jo ennen (vähintään 15 minuuttia) aurinkoon menemistä.
Tuosta sen koostumuksen ehkä näkee: mun kädellä loraus P20:n UV20-aurinkosuojaa.
Tämän kanssa ei myöskään tarvitse löträtä jatkuvasti, vaan tuote lupaa suojaa jopa kymmeneksi tunniksi. Ja vedenpitävä tämä myös on (sitä ei olla vielä itse testattu, sillä merivesi on kylmäääää!), eli voi jopa 4 x 20 minuuttia vedessä ilman, että tuotetta täytyy lisätä. Ensi maanantaina täällä muuten avautuu vesipuisto kesäkaudelle, joten sitten päästään testaamaan sitä vedenkestävyyttäkin :) Jesh!
Eli ihanan huoletonta kyllä, kun aamupäivällä laitettu aurinkosuoja kestää pitkälle iltaan asti.
Tiesittekö muuten, että aurinkosuojaa pitää laittaa 30-40 ml, jotta suoja on mahdollisimman hyvä. No, harvalla varmaan on millilitran mitta mukana rannalla. Mutta siis reilu tasainen kerros kaikkialle, ja muutenkin tietysti järki kädessä auringon kanssa. Hattu päähän ja välillä varjoon. Klo 11-15 on se aika, jolloin aurinko porottaa eniten.
Ai niin, ja sitten tietysti näitä hajuasioita – tiedän, että täällä on muitakin meitä ylimääräisiä hajutujauksia vältteleviä.
Tämä on siis hajusteeton ja parabeeniton ja sopii myös herkälle iholle. Sopii aikuisille ja lapsille ja raskaana oleville – mutta vauvat suojataan vaatteilla ja varjossa pitämällä. P20:n aurinkosuoja on kemiallinen, ja suoja on sekä UVA-säteilyä (ihon ikääntyminen) että UVB-säteilyä (ihon palaminen) vastaan.
Tuotetta laittaessa tulee muuten ensin nenään sellainen nopea etanolinen alkuhaju, mutta se on onneksi vain sellainen ihan nopea häivähdys, ja se häviää kokonaan nopeasti. Iholta sitä ei enää haista myöhemmin, vaikka kuinka kokeilee nuuhkuttaa. (kyllä, kokeilin)
Meidän perheessä just minä olen se helposti punoittava tyyppi – nuo muut kolme ovat saaneet geeniarvonnassa tuollaisen tummemman ihon, joka ei niin helposti pala. Onnekkaat!
Mä itse puolestani olen palanut niin niin niin monta kertaa, että rehellisesti sanottuna ihan huolettaa. Kivuliaimpia palamispaikkoja ovat minulla olleet vuosien varrella muistaakseni jalkapöydät, päänahka, korvat, nenä ja hiusraja – just ne sellaiset ”muistin rasvata muuten, mutta hupsis” -kohdat. Pahinta oli varmaan, kun 17-vuotiaana kielikurssilla Brightonissa pääsin vesikellopalamiseen asti koko kropalta. Au, au, au. En ollut laittanut yhtään aurinkosuojaa ja nukuin päikkärit biitsillä juhlintaillan jälkeen. Uhh mitä typeryyttä.
Voin vaan toivoa, että nuo palamiset eivät tule mulla joskus kohtalokkaasti elämässä vastaan.
Ja pitää jatkossa (omastakin) ihon suojaamisesta kiinni.
Ja suojata nuo omat lapset niin, että eivät ikinä joutuisi samaan <3
Millaiset auringossa olemisen tavat teillä on – oletteko paljon auringossa ja muistatteko laittaa aurinkosuojaa? Ja saavatko suojan vain lapset, vai muistavatko teillä vanhemmatkin laittaa itselleen suojaa…?
Kaikkien ke 25.4. klo 12 mennessä kommentoineiden kesken arvotaan P20-tuotepaketti (arvo n. 46e), joka sisältää tuon SPF 20 -lotionin ja SPF 50 -sprayn. Käytössä meillä on täällä nyt molemmat, ja molempia lämpimästi suosittelen!
Arvonnan säännöt löytyvät täältä.
Tuo Riemann muuten – se on ihmisen nimi, Claus Riemann. Hän kehitti aikoinaan tuotteet parhaalle ystävälleen, punatukkaiselle lääkärille, joka lähti tutkimaan malariaa Afrikkaan. P20-tuotteet on lanseerattu vuonna 1979, niitä myydään nykyisin ympäri Euroopan apteekeissa ja päivittäistavarakaupoissa, ja ne valmistetaan Tanskassa.
Suomessa P20-tuotteita saa Prismoista, Citymarketeista, Stockmannilta, Sokokselta ja apteekeista.
Yhteistyössä: P20
5
Ebe
18.4.2018 at 16:05Kun tuota siipan ja isän tulipunaisia neniä kattoo niin niiden ois kannattanu laittaa aurinkorasvaa eiliselle pilkkireissulle :D
krista
18.4.2018 at 16:12No totta! Hangesta se uv-säteily vielä oikein heijastuu… Auts, tästä tuli muuten mieleen joskus ajat-ajat sitten muistikuva, että jotkut yritti ruskettaa itseään peilin tai sellaisen kiiltelevän paistopaperin (mikä hemmetti sen nimi onkaan – FOLIO!) avulla. Nykyisin tuntuu ihan pähkähullulta, että joku tekisi niin!
Jestanpoo
18.4.2018 at 16:08En juurikaan oleile auringossa. En erityisemmin pidä lämpimästä ja aurinkoisesta säästä.. aika hyvä nakki, kun synnyin Suomeen. Vielä parempi olis ollut sateinen Seattle tai Lontoo 😂 Lapsia rasvaan fanaattisesti, itseäni vähemmän, kun en tosiaan siellä ulkona aurinkoisessa oleilusta innostu.
krista
18.4.2018 at 16:14Mä olin ennen oikein sellainen auringossa makaaja! Nykyisin en tajua, että miten jaksoin – mä luulen, että lasten myötä mulle tuli muutos, että hakeudun mieluiten varjoon… No suhun nähden siis tietysti se iso erotus, että mä rakastan lämmintä ja aurinkoista; mutta kuumimmalla kellonajalla mieluiten varjosta käsin :) Parasta on ”luonnonvarjossa” jonkun puun alla, johon aurinko ihanasti siivilöityy <3 <3 <3
Kätilö
18.4.2018 at 16:18Itse tykkään olla paisteessa, mutta megaherkän ihon omaavana läträän aina suojakerroin 50 :) Afrikassa 3kk oleillessa paloi vain toinen pakara kerran yhden unohduksen myötä, mutta sitäkin kipeämmin! :D
krista
18.4.2018 at 16:26Auts! :D Mullakin on muuten kerran peppu palanut :D Snorklailin piiiitkään ja ilmeisesti tietyt osat oli toimineet sitten hyvin kellukkeina veden pinnalla :D :D :D Palaneen pepun kanssa oli kyllä ikävä istuskella :D
Täti-T
18.4.2018 at 16:24Palan superherkästi, joten rasvaa kuluu paljon kun oleilen auringossa varttia pidempään.
krista
18.4.2018 at 16:29Joo silloin kannattaa käyttää voiteita kyllä!
Esec
18.4.2018 at 16:29Mä en tälleen keväällä muista laittaa ja just se kuvaamasi valkoinen tökötti ei houkuta!
Sitten kun pääsen rasvaamisen makuun niin muistan rasvata lapset ja melko usein myös itseni, mutta valitettavasti se yleensä jää naamaan ja käsivarsiin, kun ei muka ole sikaa. Lapset siis kyllä rasvaan päästä varpaisiin. Miten hölmöä!
krista
18.4.2018 at 16:32Mulle kans ITSENI rasvaus on se vaikein, mutta nyt oon jo vähän oppinut. Ja Joel mulle siitä koko ajan jauhaa, joten en pääse senkään takia unohtamaan :D
–
Mä en kans tykkää yhtään sellaisesta, että jää ihan valkoiseksi ja sitä pitää sitten yrittää taputella imeytymään. Jos on voiteiden osto edessä, niin testaa ihmeessä tuota öljymäistä muotoa – se on vaan tosiaan ihan kuin öljyä iholla!
Esec
18.4.2018 at 16:30Sikaa= aikaa 😉
krista
18.4.2018 at 16:33Hihi klassinen ennakoiva tekstinsyöttö :D
Johanna
18.4.2018 at 16:32Onneksi en ole koskaan palanut niin, että ihoon olisi edes sattunut – korkeintaan rinakehä tai olkapäät on vähän punoittaneet. Silti harmittaa, etten ole aina käyttänyt kovin ahkerasti aurinkorasvaa ja vuosi vuodelta yritän muistaa huolellisemmin suojata ihoni. Tosin aina alkukesästä piipittää päässä se hölmö ajatus, että pakko ruskettuaaa, mutta nykyisin onneksi sen osaa vaientaa. :D
krista
18.4.2018 at 16:39Oh mahtavaa, pisteet sulle! Se fiilis kyllä palamisen jälkeen on niin… …että MIKSI MÄ TAAS OLIN NÄIN TYHMÄ. Mä paloin viimeksi vuosi sitten keväällä täällä Fugessa. Kaikille muille muistuttelin aurinkorasvasta, mutta itse sit paloin :( Täällä rapu-look: https://www.instagram.com/p/BRZFqengh2m/?taken-by=puutalobaby
–
Mä tykkään kyllä kans sellaisesta kevyesti päivettyneestä ihosta itselläni. Ja ennen tuo piipitys oli mulla ihan valtava PAKKO RUSKETTUAAAAAA-huuto ja siksipä sitten usein paloinkin. Onneksi nyt on oppinut, että kyllä sitä silleen ”terveen näköisesti” päivettyy suojakertoimillakin (ja myös varjossa) eikä tarvitse kärtsäämisen riskillä mennä… Eli just vaiennan itsekin tuota piipitystä aina :)
Leena
18.4.2018 at 16:54Tärkeä aihe ja samalla vähän myös kinkkinen! Koetan suojata perheen ihoa lähinnä vaatteilla, ja usein se kuumin aika päivästä oleillaan sisällä tai varjossa. Suomessa asuessa noilla pärjättiin hyvin. Asumme nyt Itävallassa ja täällä esim. Päiväkodissa laitetaan lapsille aurinkovoidetta, koska ovat ulkona kuumimpaan aikaan. Ja muutenkin täällä on jotenkin ”pakko” laittaa kun on niin kuuma ja pienkin auringossa olo saa ihon punoittamaan. Mutta, kuitenkaan aurinkovoiteiden kemikaalicocktail+auringon kuumuus -komboa ei ole tarpeeksi tutkittu, ja se saa aiheen kinkkiseksi. Eikä palaminenkaan ole hyvä juttu!
krista
18.4.2018 at 17:08Vaatteet&varjo on kyllä hyvä suoja sekin, jos niillä vaan pystyy suojautumaan, mutta sitten pitää kyllä tosiaan olla aika tarkkana kellonaikojen kanssa – palaa kun tietysti voi ihan arkisissa askareissa, vaikka lapsia hoidosta hakiessa, jos oikein porottaa… Mutta varmasti se on tosi paljon kiinni ihmisestä. Mä en usko, että pärjäisin ilman voiteita, sen verran paljon me tuolla auringossa liikutaan :) Pääasia varmaan, että tavalla tai toisella välttää palamisen!
Hanna
18.4.2018 at 17:14Ennen tykkäsin maata auringossa monta tuntia ja onpa sitä parit päikkärit myös nukuttu auringossa. Palanutkin olen monta kertaa. Auts! Nykyään en jaksa olla kauaa suorassa auringonpaisteessa, varjossa on kiva kölliä niin että jalat saa vähän aurinkoa. Suojakerroin 50 on koko ajan käytössä niin mulla kuin lapsella, ihan täällä Suomessakin.
krista
18.4.2018 at 18:08Mulla on käynyt ihan sama: ennen jaksoi maata, mutta nyt vaan ei millään… Mutta ihana vilpoisassa varjossa on ihana lueskella kirjaa tai katsella lasten leikkimistä <3
Minka
18.4.2018 at 17:27Tärkeä aihe!
Itse olen myös vaalea ja lapsena valitettavasti useampaan kertaan palanut… ja tosiaan en ole valitettavasti siitä ilman seurauksia selvinnyt eli viisi vuotta sitten multa löytyi melanooma. Onneksi vasta hyvin varhaisessa vaiheessa mutta muutti toki koko elämän. Ja nyt ei osaa olla stressaamatta.
Suosittelen sua kans vaikka joskus käymään ihotautilääkärillä luomia näyttämässä jos noinkin hurjaa palamishistoriaa on! Saa ainakin tiedon, että onko esim joku luomi sellainen jota kannattaisi seurata ym. Itsellekään ei mitään sukurasitetta eikä mulla edes paljon luomia enkä tosiaan ole koskaan ollut mikään biitsillä makailija.
Mutta edelleen on nyt uskallettu matkustaa enkä ole lasten suhteen mitenkään hysteerinen mutta noita uv indeksejä kyllä seuraan ja kunnon suojakertoimelliset rasvat käytössä.
krista
18.4.2018 at 18:11Huh, onneksi sulla se huomattiin se ajoissa! Joo, kyllä näiden kanssa kannattaa tosiaan olla varovainen… Miten sulla se löytyi, oliko joku epäilyttävän näköinen luomi?
–
Mulla on tosiaan tämä huolestuttanut about aina (myös silloin, kun en huolehtinut vielä suojasta, mikä on toisaalta tosi absurdia) ja viimeksi nyt viime keväänä näytin lääkärille kuvina muutamia mua huolestuttaneita luomia. Ne oli kaikki onneksi ihan normaaleja! Mutta on mulla ollut mielessä, että menisi tosiaan ihan ihotautilääkärin eteen seisomaan, että ”okei katso nää kaikki” :D Mulla siis luomia on PALJON ja koko ajan tulee lisää – kuitenkin sellaisia hyvin ns. tavallisen näköisiä luomia – ja niitä aktiivisesti tarkkailen.
Minka
18.4.2018 at 19:57Joo, no se oli ihan tavallisen näköinen ja hyvin pieni luomi, mutta sellainen tummanruskea kun mun muut luomet on ihan vaaleita.. ei ollut mitenkään niin pelottavan näköinen, vaan esim mun miehellä on paljon enemmän isompia ja oudomman näköisiä :)!
Lääkärikin meinasi että ihan tavallinen se on, mutta onneksi vaadin sen poistamista. Väri oli tosiaan sellainen, mikä useimmilla ihmisillä kaikissa luomissa. Huonoa tuuriahan se on, mutta nyt olen tykännyt kerran vuodessa lääkärillä tsekkaa luomet. Hän katsoo sellaisella luupilla, niin näkee vähän tarkemmin sitä rakennetta kans.
Ei oo tarkoitus pelotella, mutta kannattaa kyllä olla ihan ajan tasalla tän suhteen. Itse tiedän useampia nuoria naisia, joilta on löydetty melanoomaa, eikä ne ihomuutokswt ole olleet niin hurjan näköisiä kuin Googlen kuvahauissa, vaan huomion on kiinnittänyt näppylä tai luomi, joka on jotenkin erinäköinen kuin muut.
krista
18.4.2018 at 21:24Vau, onneksi vaadit! Hitsi. Joo, mä menen käymään varalta tsekkauttamassa tilanteen sit Suomeen palatessa. Mulla ei ole kyllä nytten mitään erinäköisiä, mutta mieluummin kuitenkin tarkistuttaa kuin yön pimeinä tunteina mietiskelee…
A
18.4.2018 at 17:31Meillä uskotaan eniten varjoon ja (normi)vaatteiden suojaan. Lapsella hattu joka suojaa korvat (*nolo* sen ainoan kerran kun sen iho on palanut niin ne oli lippiksen alta pilkottaneet korvat päiväkodin pihalla). Alkukesästä aurinkorasvaa säntillisesti, loppukesästä ei enää muisteta. Meidän perheessä minä ja lapsi rusketutaan nopeasti eikä iho pala helposti, mies taas on palavaa sorttia. Niinpä tosiaan meille (naisväelle riittää kohtuullisen pienet uv-kertoimet ja normivaatteet, uv-vaatteisiin ei olla turvauduttu).
krista
18.4.2018 at 18:16Tuo on kyllä jännää, miten kovasti se on ilmeisesti ihotyypistä kiinni! Meillä Joel joskus väitti, että se ei pala KOSKAAN, mutta nyt viime vuosina sekin on päätynyt muutamia kertoja punoittamaan; voisikohan palamisherkkyys myös muuttua iän myötä, en tiedä… Ja lapset puolestaan (kop kop puuta) eivät ole koskaan edes punoittaneet, mutta ruskettuvat helposti. Sellaisilla viime talven perusmeinigin +15 ja aurinkoista -keleillä ei täällä olla käytetty lapsille voidesuojaa, mutta pitkähihaiset vaateet ja leggarit on silloin hyvä (myös tuulen takia); mutta kun menee yli +20-kelien, niin sitten hattua ja vaate- ja/tai voidesuojaa, vähän päivän menoista ja auringonpaahteesta riippuen. UV-puvut on lapsilla biitsillä sitten, kun on yli 20. Ne on siitä hyvät, että sitten ei tarvitse voiteista niin huolehtia.
Annm
18.4.2018 at 17:33Aurinko. Herättää ristiriitaisia fiiliksiä. En ole koskaan ollut mikään auringonottaja enkä erityisesti nauti helteestä ja kuumuudesta, mulle tulee silloin vain tosi epämukava ja tukala olo. Mutta toki on ihanaa kun on lämmin ja tuntee auringon lämmön iholla. Suomen kesät sopivat siis mulle mainiosti!
–
Auringolta suojautumisessa suosin ensisijaisesti vaatteita. Tää voi kuulostaa oudolta, mutta en voi sietää mitään ylimääräistä iholla, ja aurinkovoide joka pakosti on paksumpaa ja tahmaisempaa kuin perusvoide tuntuu just ”ylimääräiseltä”. En myöskään tykkää kun aurinkovoiteet lähes säännönmukaisesti tahraavat vaaleat vaatteet. Ainakin ne suojakertoimeltaan yli kolmekymppiset joita minun herkkä ihoni tarvitsee. En tykkää siitä tunteesta että pitää varoa mihin koskee ja istuu jne ettei tahraa jotain kaverin valkoista sohvaa, ja illalla hinkata suihkussa iho puhtaaksi saippualla ja sienellä että rasva irtoaa. Ehkä olen vaan neuroottinen :D
–
No, tästä kaikesta huolimatta toki suojaan ihoni aurinkovoiteella jos auringossa oleilen. Kauhulla muistelen kun vuosia sitten sain parin kesän ajan aurinkoihottumaa (kutiseva, kirvelevä ihottuma joka saattoi kestää useita päiviä), jota ei estänyt edes SPF50 aurinkorasva, tarpeeksi paksut vaatteet vain. Onneksi se oli joku kummallinen e-pillerien sivuvaikutus joka loppui kun lopetin pillerit. Oon kokeillut aika monia eri aurinkovoidemerkkejä ja joitakin suosikkeja on löytynyt. Mulla on pakko olla hajusteeton ja herkälle iholle, eli apteekkituotteita olen lähinnä suosinut. Näitä P20-tuotteita en ole vielä kokeillut, mutta kuulostaisi kokeilemisen arvoiselta.
krista
18.4.2018 at 18:24No hei jos yhtään öljy iholla ois sulle helpompi kuin paksu voide, niin testaa tätä! Tämäkin tietysti iholla tuntuu – silleen just samaan tapaan kuin laittais vaikka ceridal oilia (mitä mä itse käytän). Mutta esimerkiksi suihkussa biitsipäivän jälkeen tuntuu hyvältä vain ihan tavallisen suihkun jälkeen eikä ole yhtään tahmainen – mutta silleen ”öljynliukas” kyllä. Mutta siis jos ”siedät” öljyjä paremmin, niin tää vois olla kyllä sulle sopiva! Ja tämä just silleen apteekkituotteita (vaikka saa noista isommista marketeistakin nykyään).
Ninamaria
18.4.2018 at 17:35Lapset suojaan pääasiassa vaatteilla, sillä haluan välttää ylimääräisiä kemikaaleja. Viime kesät Suomessa on olleet aika helppoja tällä ajatuksella kun kovin kuumia säitä ei ole ollut :D. Lisäksi molemmille on pari settiä uv-vaatteita ja uikkarit helteille. Vältetään myös keskipäivän aurinkoa. Ei ole ollut mikään ongelma olla ilman rasvoja. Kumpikaan ei ole koskaan palanut.
Itseni rasvaan päästä varpaisiin vähintään 50 suojakertoimen (ostan yleensä itselleni sitä lasten rasvaa :D) mutta raskaana ollessa vältin sitäkin.
Mulle muuten kerran osui apteekissa joku valveutunut myyjä eikä suostunut myymään 2-vuotiaalle aurinkorasvaa kun kerran olisin ostanut… ei kuulemma mikään ole sopivaa/suositeltavaa :D.
krista
18.4.2018 at 18:27UV-puvuilla ratkaistaan kyllä monta ongelmaa, ne on kyllä hyvät! Meillä kans tosiaan niitä ja voiteita vähän rinnakkain tarpeen mukaan :) Monesti pienempi valitsee mieluummin hihallisen/lahkeellisen uv-puvun ja ei rasvaa, ja vanhempi uikkarin ja rasvan :) Se on ihan hyvä diili; jomman kumman voi valita, mutta pelkästään uikkarilla & rasvattomana ei saa olla :)
Juppe
18.4.2018 at 17:43Myönnän, että olen melkoinen auringonpalvoja. Tässä ihan lähiaikoina olen kuitenkin havahtunut siihen, miten TY PE RÄÄ on ottaa aurinkoa ilman aurinkovoidetta, vain saadakseen ”kivan rusketuksen”. Ihosyövän riski on ihan oikeasti olemassa, eikä ihon ennenaikainen vanheneminenkaan oikeen napostele. Mutta jospa nyt tänä kesänä viisastuisi tämänkin asian suhteen, joten kyseiset aurinkovoiteet kotiuttaisin oikein mielelläni :)
krista
18.4.2018 at 18:28Ihan niin kuin mä ennen! Mutta joo, kyllä mullakin on ollut (monesti palaneen naisen) matka tähän, että sitä aurinkosuojaa oikeasti alkaa laittaa myös itselle. Lapsista sitä kyllä huolehtii, mutta itsestä huolehtiminen on jotenkin paljon hankalampaa :)
Torey
18.4.2018 at 18:37Kesällä aamut alkaa sillä, että kun aamupalan jälkeen ruvetaan laittamaan vaatteita päälle, mä rasvaan kaikki eka. Mies tuhahtelee aina kun hyökkään hänen hartioidensa kimppuun rasvoineni. Hän on tumma hipiäisempi, ja nappaa suoraan kunnon rusketuksen harvemmin palaen. Kuitenkin, jos koko päivä ollaan ulkona, niin hän saa myös oman osansa. :D
Mulla oli pari vuotta sitten sellanen tosi kiva kirkas suihke, joka levitty tosi hyvin, mut se haisi! Mietin eka et onko se pilaantunut, mit jutletuani yhden kaverini kanssa, selvisi hänellä olevan yhtä pahan hajuinen rasva. :D
Torey
18.4.2018 at 18:38Niin ja koska kaunis rusketus on ihana, mut tuntien auringossa makoilu ei niin hyvä, niin avitin viime kesänä Acon päivettävällä voiteella. Siis ei burkkibrunaa suoraan, vaan voide joka hiukan päivetti ihoa. Tykästyin!
krista
18.4.2018 at 21:32Just hyvin teet, hyvä vaan kun hyökkäät! Ja aamulla kotona se on just järkevintäkin laittaa, vähän ennen kuin lähtee aurinkoon. Joitain rasvoja tietysti pitää sitten päivän mittaan lisäillä, mutta tätä ei onneksi tarvitse (jos ei ihan vedessä asu tai ole yli kymmentä tuntia liikkeellä)!
–
Jotkut aurinkorasvat kyllä tuoksuu ihan poikkeuksellisen pahalta :D No ei ehkä eltaantuneelta, mutta se on sellainen tietty ”tropiikki”, joka moniin rasvoihin yritetään hajuun kai ujuttaa :D Tässä on tosiaan se etanolin alkuhaju, mutta sitten on hajuton kyllä ihan mun tarkkaankin nenään :)
Torey
19.4.2018 at 08:42Ja kun se siis ei ollut sellanen aurinkorasvojen haju. Vaan just jotain viinan ja jonkun pistävä sekotus. Haihtu kyllä sit hiljalleen iholla, mut jestas! Se oli kans vähän sellanen öljynen. :)
Mä tykkään niistä makean tuoksuisista. :P
krista
19.4.2018 at 10:15Yhhyh! Kyllä mullekin ois tullut mieleen, että pilalle on mennyt :D
Veera
18.4.2018 at 18:56Olen vähän nirso aurinkorasvojen suhteen tai oikeastaan kaikkien rasvojen, mutta nämä kuulostaa kyllä testaamisen arvoisilta.
krista
18.4.2018 at 21:28Joo kannatttaa testata! Tosiaan jos öljyistä tykkää, niin sitten varmasti tykkää tästäkin! :)
6tytönäiti
18.4.2018 at 18:59Itse en niinkään aurinkoa tykkää ottaa mutta 17-vuotias tyttäreni kyllä sitäkin enemmän. Hänelle olen painottanut aurinkovoiteen tarpeellisuutta varmaan kyllästymiseen asti.. Mutta ei siitä varmaan voi liikaa muistuttaa.Myös nuoremmat tyttäreni rasvaan kesällä aina kun on auringonpaistetta tiedossa.
krista
19.4.2018 at 10:20Mullekin teininä auringonotto oli jotenkin tärkeää! Mikäköhän siinäkin sitten on :D No, siihen aikaan tietysti rusketusta tietysti yleisestikin ihannoitiin paljon enemmän kuin nykyään… Solariumien kulta-aikaa, joillain oli kotonakin omia solariumeita!
–
Ihana, kun jaksat muistuttaa! Mulla just tuonikäisenä tapahtui ne pahimmat palamiset. Muakin varmasti muistuteltiin, mutta sitä palamista ei pidetty siihen aikaan niin pahana kuin mitä nykyisin sen riskeistä tiedetään.
Essi
18.4.2018 at 19:06Joka kesä käy sama hupsis, vaikka aina yritän itselle vakuuttaa että tänä kesänä panostan, enkä aio palaa.. mutta jos nyt sitten TÄNÄ kesänä onnistuisi ensimmäistä kertaa :P
krista
19.4.2018 at 10:25No niin, tästäpä siis tavoitetta sulle (ja mulle)! Mä onnistuin viime kesänä, mutta toisaalta Suomen ilmasto teki onnistumisen helpoksi :D Mutta aiemmin keväällä olin kyllä palanut täällä Fugessa… Tavoitteena palamaton vuosi 2018! :D
Himatuikku
18.4.2018 at 19:10Tärkeää asiaa näin auringon vihdoin näkyessä. Toivottavasti kesälläkin sitä näkee! Kalkkilaivan kapteeniksi lapsena tituleerattu mummi, lumivalkea tytär ja hänen kolme pilvenvalkeaa lastansa tarvitsevat suojaa auringon haitallisilta säteiltä.
krista
19.4.2018 at 10:29Kyllä, etenkin vaalealla iholla kannattaa käyttää kovia suojakertoimia!
Hannammari
18.4.2018 at 19:31Minä olen tosi herkkä palamaan ja käytän nykyisin ahkerasti aurinkorasvaa. Nuorena en niinkään käyttänyt ja jälkikäteen harmittaa. Lapsella oli viime kesänä uv-teltta, nyt on niin liikkuvainen että tarvii kyllä uv-vaatteet ja rasvat kesäksi 😄
krista
19.4.2018 at 10:35Joo pienen kanssa se on vielä helppo varjossa pötkötellä, mutta liikkuvaisen kanssa onkin eri juttu :) Ai UV-telttojakin on vauvoille, näppärää! Me oltiin aikoinaan sateenvarjon alla :D