Tirpan pakkomiell… kiinnostus kirkkoja kohtaan ei ole ottanut laantuakseen.
(aiemmat jutut täällä ja täällä)
Viime sunnuntai tuotti kuitenkin pettymyksen: Ilmoitustaulun lappusen mukaan Uspeskin katedraalin piti olla auki – ovet kuitenkin olivat visusti suljettu. Pyörimme hölmöinä, yhdessä kamerakaulaisten turistien kanssa kirkkoa ympäri ovia turhaan nykien.
Nooh, kännykkänetin selailu kertoi, että Tuomiokirkko oli auki. Paitsi että ei ollut. Siellä oli juuri joku tilaisuus käynnissä. Damn. Kiltti ovivahti (?) antoi meidän kuitenkin kurkistella oven lasiruudusta sisään.
”Ensin me mentiin punaiseen kiikkoon, mutta siellä oli kaikki ovet kiinni. Sitten me mentiin valkoiseen kiikkoon, mutta sielläkin oli kaikki ovet kiinni. Koska me mennään kiikkoon? Voidaanko me mennä kiikkoon? Äiti koska se kiikko on auki? Äiti äiti äiti äiti minä haluan kiikkoon.”
Ja aamulla ”hyvää huomenta, kulta”:an vastaus oli:
”Mennäänkö me tänään sinne punaiseen kiikkoon?”
Okei, okei.
Paavalin kirkko on lähempänä kuin Uspeski. Punainen on tämä Paavalikin, saa luvan kelvata.
Paavalin kirkkoherranviraston puhelimeen vastanneella naisella nauratti.
”Meillä on 2-vuotias, joka on saanut pakkomielteen kirkoista. Pääseeköhän sinne teille tänään sisään?”, minä kysyin.
Katsoin parhaaksi siis varmistaa etukäteen, että kirkko ei tuota kolmatta pettymystä.
Kuulemma pääsi. Vaunut voi jättää eteiseen ja niin edelleen.
”Siellä kirkossa ollaan sitten ihan hipi-hipi-hipi-hiljaa”, minä pohjustin.
”Miten siellä ollaan hiljaa? Nukkuuko siellä kaikki?”
”Onko siellä kiikossa leluja”, tirppa tiedusteli.
”Voi ei ole, kulta – ei siellä ole leluja”, minä vastasin.
Olin väärässä.
Aika kiva juttu. Kirkon ovelta löytyi laatikollinen leluja ja pussi: niistä sai ottaa itselleen puuhapussin kirkollisten toimitusten ajaksi.
Koska kirkossa ei ollut muita lapsia (eikä siivoajaa ja ovihenkilöä lukuunottamatta ketään muitakaan), tirppa valitsi huikeat kolme lelua: nuken, auton ja nallen.
Tutkimme kirkkoa aika vapaasti. Pyörimme ympäriinsä; tuo etuosa oli kiinnostavin. Ihan alttarille (sinne sisäpuolelle) ei menty eikä puhujanpönttöön – selitin, että ne on pappisedän tai pappitädin paikkoja.
”Mikä se pappi on?”
”No se on töissä täällä.”
Myös flyygeli kiinnosti. Mietin hetken, mutta en sitten kuitenkaan viitsinyt antaa kokeilla. Vaikka kirkko oli ihan tyhjä. Olihan se kuitenkin… …no: kirkko.
Ovivahti (suntio? kanttori? was?) oli aivan ihmeissään: oli kuulemma pienin hänen näkemänsä vapaaehtoinen (vauvoja lukuunottamatta) kirkkovieras. Ja miten se malttoi tutkia paikkoja rauhassa niin pitkään?
Jepjep. Ateistin lapsi. Lainaus meidän supatuskeskusteluista alttarilta:
”Joko lähdetään? Mennään vaikka vielä ennen lounasta tuohon leikkipuistoon?”, minä yritin.
”Ei mennä! Minä haluan olla lisää täällä kiikossa!”
Illalla ateisti-isi oli ihmeissään:
”Ding dong ding dong, meillä on juhlat! Tämä on kiikkolaulu, tämä on kiikkotanssi, ding ding dong”, Silva lauleli Minni Hiirtä tanssittaen.
”Mä katson nyt silleen terävän syyttävästi suhun”, Joel hymähteli minulle.
(oikeasti sekin hirnui naurusta)
”Katso äiti, pappi on jättänyt tuohon harjansa!!!!”
4
CougarWoman
9.9.2014 at 19:03Aaahhhaahhh aivan loistava! :D
Mammara
9.9.2014 at 19:09Haha, mahtava!
Hei mä muuten yritin tykätä tästä ko. jutusta tolla Fb:n like-napilla, mutta se yritti tykäyttää mut jostain toimituksen ”Pääsy kielletty” -jutusta. Terkut Lilyn ylläpitoon siis, että nappi rikki. :)
Kristaliina
9.9.2014 at 19:12Tässä postauksessa oli jotain muutakin teknistä vikaa: ei meinannut millään ilmestyä ”seuratut”-sivulle ja Facenookiin laittaminen kans tökki… Toivottavasti kaikki toimii! Laittakaa muutkin viestiä, jos näyttää jotenkin oudolta/virheelliseltä!
Vierailija (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 19:10Ihan loistavaa :)
Tuomiokirkossa (ja ehkä Uspenskissakin) oli varmaan joko jumalanpalvelus tai joku toimitus käynnissä, niiden aikana kirkkotila rauhoitetaan esim turisteilta, onhan Tuomiokirkko ja vaikkapa Temppeliaukio tosi suosittuja sekä turistien että seurakuntalaisten joukossa.
Kristaliina
9.9.2014 at 19:14Joo, Tuomiokirkossa oli ristiäiset. Uspeskiin puolestaan ei keksitty selitystä – kello oli jotain yli kaksitoista eli siihen aikaan olisi pitänyt olla normaalisti auki… Siellä pyöri siis muitakin ihmettelijöitä.
__Laura__ (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 22:21No todellakin Uspenskin ois pitäny olla auki! Tai en tiedä et onko siellä ollu jotain erikoisjuttua, kuten päivän palvelus televisioitu etukäteen, mut sunnuntaisin on jumalanpalvelus, joka alkaa kymmeneltä ja kestää johonkin puol yhteen asti. Toki palveluksen loppuosa on ”uskovaisten osa”, jolloin kirkossa ei sais olla ehtoollisen aikana muita kuin kirkkoon kuuluvia, mutta ikinä en oo törmännyt siihen, että jengiä ajettais pihalle ja ovet laitettais lukkoon :D Erikoista meininkiä. Ortodoksikirkot, etenkin Uspenski, on tosi kauniita ja koristeellisia sisältä. Uskon että Silva tykkäis.
Ja on muutenkin ihana ipana tuo teidän Silva! :D
Torey
9.9.2014 at 19:20:DD
karo- (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 19:36Ihanaa! Hienoa, että tyttönen pääsi kiikkoon.
Vierailija (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 19:58Se on muuten UspeNski… :)
Kristaliina
9.9.2014 at 20:20oho :D
roona (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 20:16En aiemmin ole tainnut kommentoida, mutta nyt en malta olla hiljaa: aikamoinen mukelo teillä siellä kotosalla! :) Silva on hyvä tyyppi. Tykkään. :)
Paprika (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 20:21Haha tää on melkein jännittävää seurata tän teidän ateistilapsen hengellistä kasvua :D
viv (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 20:23Aivan ihana postaus! Kiva kun veitte Tirpan kirkkoon ihmettelemään, taisi olla hänelle iso juttu päästä sinne. :)
jennimaria (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 20:55Papin harja :D
Mirka Maaria
9.9.2014 at 20:57Oisko tulta? -blogin porukka taputtaa käsiään yhteen sekä ihastuttavalle Silvalle että aktiiviselle äidille. Ja nauraa makeasti mainiolle kirkkosarjalle!
Juudit
9.9.2014 at 22:12Ja tämä oisko tultalainen muistaa ja suosittelee lämpimästi Vantaan Hakunilassa olevaa Pyhän Annan lastenkirkkoa, joka on suunniteltu lapsia ajatellen. Paitsi että Tirppa taitaa olla kiinnostunu kirkosta kuin kirkosta :) Toivottavasti pääsette vielä joskus Uspenskiinkin!
jannamaria
9.9.2014 at 21:03Liekö tuo nyt niin huono asia ateistilapselle :) Itselläni on vakaa aikomus kasvattaa mahdolliset tulevat lapseni uskonnonvapautta kunnioittaen, vaikkakin heidät melko varmasti kristityiksi kastetaankin. Esimerkiksi juuri eri uskontojen tapoihin tutustuen ja kirkoissa yms. paikoissa vieraillen. Meillä kun lapset kasvaisivat ympäristössä jossa toinen vanhemmista omaa jonkinsortin vakaumuksen, toinen ns. tapakristitty, eno ateisti ja muu lähisuku jotain noiden kolmen välimaastosta.
Aamuruuhka (Ei varmistettu)
10.9.2014 at 11:20Uskontoon liittäminen mun mielestä kyllä sulkee aika voimakkaasti pois lapsen uskonnonvapauden kunnioittamisen ja neutraalin uskontokasvatuksen. Sori.
honeychile
10.9.2014 at 13:05Niin ei kai kastaminen sitä poissulje, etteikö lasta voi kasvattaa kunnioittamaan uskonnonvapautta? Tuon alkuperäisen kommentin voi lukea kahdella tapaa.
Vierailija (Ei varmistettu)
10.9.2014 at 13:25Totta!
Itsekin lankesin ensin ajatuskuvioon ”No, eipä siinä hirveän vapaita enää olla, kun on jo liitetty jäseneksi”. Kyllähän kristitty, buddhalainen, ateisti ja muslimi voivat kaikki kunnioittaa uskonvapautta, eli sitä, että muut saavat uskoa mihin uskovat. Kastettu lapsi ei ole uskonnosta ”vapaa”, mutta hänet voi kasvattaa kunnoittamaan sitä, että kaikki saavat uskoa tai olla uskomatta. Kuitenkin varmaan valtaosa tämän hetken suomalaisista ateisteista ja uskonnottomista on lapsena evankelisluterilaiseen kirkkoon kastettuja ja myöhemmin kirkosta eronneita. Uskonnonvapaus ja tietoisuus siitä on antanut heille tämän mahdollisuuden. Eivätkä useimmat ateistit ole kieltämässä uskon tuomaa lohtua niiltä, jotka uskovat.
Henkilökohtaisesti mulle olisi ristiriitaista kastaa lapsi ja tämän jälkeen opettaa uskonvapaudesta. Ihan vain koska olen itsekin uskonnoton ja kaste olisi muutenkin lähinnä absurdi perinne, jolla pyrittäisiin välttämään vanhempien sukulaisten mahdollista mielipahaa pakanalapsesta.
jannamaria
10.9.2014 at 17:28Uskonnon ja mielipiteen vapaus kunniaan :) Itse siis todella olen sitä mieltä että niin kauan kun ketään ei loukata niin kukin uskokoon tai olkoon uskomatta mihin haluaa. Ja haluan kasvattaa lapseni kunnioittamaan tätä ajatusta. Kasteen antaisin lapsille omista itsekkäistä syistäni, luulen että olisin ajautunut itsetuhoisuuteen tai päihteidenkäyttäjäksi ilman omaa suhdettani kirkkoon. Ja toisten uskonnon haukkuminen absurdiksi kielii ihan jostain muusta kuin uskonnonvapaudesta…
Vierailija (Ei varmistettu)
10.9.2014 at 17:58En tarkoittanut, että jumalusko sinänsä olisi absurdia. Tai kirkkoon liittäminen/liittyminen. Pahoitteluni, jos viestistäni sai sen kuvan. Oman maailmankatsomukseni (ateisti), kuten myös ateisti-puolisoni vuoksi lapsen liittäminen kirkkoon olisi absurdi ajatus. Absurdia siitä tekee sen, että tekisimme tämän aivan vääristä syistä, eli miellyttääksemme osaa lapsen isovanhemmista tai iso-isovanhempaa.
Käsittääkseni tällaista kuitenkin tapahtuu suhteellisen paljon. Kastetaan, koska pelätään, että joku sukulainen pahoittaa mielensä mikäli niin ei tehdä. Ja itsekin olen murehtinut jonkin verran sitä kuinka suvun kiihkeimmät uskovaiset (eivät aivan lähisukua) ottavat tiedon kastamattomuudesta vastaan. Sen verran jyrkkä kuitenkin olen mielipiteissäni (ja puoliso edelleen samoilla linjoilla), että en muita miellyttääkseni liitä lasta uskontokuntaan, jonka oppeja en allekirjoita. Eri asia olisi, jos esimerkiksi lapsen isä uskoisi jumaliin. Sitten asiasta varmasti keskusteltaisiin tarkemmin ja todennäköisesti lapsi kastettaisiin, koska en ole mitenkään kirkkovihamielinen.
Lapseni kastamattajättäminen ei siis ole tahallinen, suunniteltu loukkaus ketään uskovaista kohtaan. Minulle ei myöskään olisi mitenkään kammottava järkytys, mikäli lapsi löytäisi uskon jossain vaiheessa elämäänsä. En vain tahdo häntä mihinkään lähtökohtaisesti sitoa.
Aamuruuhka (Ei varmistettu)
10.9.2014 at 17:18Mun mielestä on eri asia ”kasvattaa uskonnonvapautta kunnioittaen” ja ”kasvattaa kunnioittamaan uskonnonvapautta”. Ensimmäinen mielestäni tarkoittaisi nimenomaan lapsen uskonnonvapauden kunnioittamista… Miksi se on niin paljon vaadittu antaa lapsen itse päättää myöhemmin elämässään omasta uskonnollisuudestaan, kun ei se kirkkoon liittäminen sille lapselle mitään etujakaan tuo? (Päinvastoin, siinä missä kirkkoon kuulumaton saa valita koulussa uskonnon ja ET:n välillä, kirkkoon kuuluvalla ei tätä vapautta ole).
honeychile
10.9.2014 at 17:32No miksi se on niin paljon vaadittu, että antaa toisille vapauden kasvattaa lapsensa kuten parhaaksi katsoo? :) Voisiko ymmärtää, että eri tavalla ajattelevilla saattaa olla vaikka omat perustelunsa sille miksi toimivat kuten toimivat? Että kastamalla lapsensa ajattelevat tekevänsä lapsensa parhaaksi? Että joku vaikka ihan aidosti uskoo johonkin ja hei, sekin on ok koska meillä tosiaan on uskonnonvapaus? Että joillekin voi olla kyse isommista asioista kuin koulun uskonnontunneista?
Ihan vain tuli mieleen :) Itse en kuulu kirkkoon eikä minua ole kastettu. Joskus aavistuksenomaisesti tulee vain mieleen, että voitaisiinko me kaikki koittaa joskus ymmärtää niitäkin, jotka ovat eri mieltä kuin mitä me itse olemme. Etenkin mitä tulee näihin lastenkasvatusasioihin…
lapsen kirkkoon kuulumisesta (Ei varmistettu)
10.9.2014 at 13:26Jep, esim. koulussa tulee sitten automaattisesti uskonnon tunnit eikä ET:oa voi valita, jos kuuluu kirkkoon. Ja ainakaan alakoulussa ei voi uskontoa opiskeleva jäädä vapaaehtoisesti pois joulu- yms. kirkoista, ET-oppilailla on näissä tilanteissa valinnanvapaus. Ainakin meidän koulussa ja kunnassa mennään näin.
Vierailija (Ei varmistettu)
10.9.2014 at 22:13Nykyään uskonnonopetus on tunnustuksetonta, joten uskonnonopetukseen osallistuvan ei tulisi automaattisesti käydä tunnustuksellisissa tilaisuuksissa kuten seurakunnan aamunavauksissa jne. Tarkista asia vielä koulusta, jos tästä ei ole tullut erikseen lupakyselyä. t. Ope
Vierailija (Ei varmistettu)
11.9.2014 at 11:03Ei tulisi, mutta käytäntö on kuitenkin toinen kuin juhlapuheet. Ihan sama, mitä niihin lappuihin kirjoitat, niin aina mennään asenteella ”kaikkihan kuuluu kirkkoon tietenkin”. Kyllä meidän lapset on ilman lupaa viety päiväkodistakin kirkon tilaisuuksiin ja pk:lla pidettäviin hartauksiin monen monta kertaa. Monissa meidän kunnan kunnallisissa päiväkodeissa toimii ihan pyhäkoulukin seurakunna toimesta, siis varsinaisen hoitopäivän aikana. Uskonnottomien oikeuksia on helppo polkea, mutta mikähän älämölö siitä syntyisi, jos kristittyjen lapset vietäisiin useamman kerran vuodessa koraanikouluun vanhemmilta salaa?
Nannannaa
14.9.2014 at 09:37Mä en ole ikinä työssäni törmännyt siihen, että lapsi vietäisiin ilman vanhempien lupaa seurakunnan tilaisuuteen. Myöskin oman lapseni päiväkodilla joku jää aina niiden lasten kanssa, jotak eivät kirkkoon kuulu. Kannattaisi nostaa se älämölö omalla paikkakunnallasi, ettei tule turhaa pahaa mieltä lisää.
minttumari
12.9.2014 at 00:10Virallisesti tunnustuksetonta, käytännössä uskonnonopettajan virkoja hakevat eniten kirkkoon kuuluvat uskovaiset ja lestadiolaiset. En mitenkään voi uskoa, etteikö oma vakaumus tulisi opetuksessa läpi ja heijastuisi lapsiin. Tämähän on siis vain hyvä asia, jos opetus on rehellisesti tunnustuksellista ev. lut. uskonnonopetusta ja tulee sydämestä. Mutta hyvä juttu se ei ole silloin, kun väitetään vakavalla naamalla, että opetus on tunnustuksetonta ja sopii kaikille. Juuri sen vuoksi meillä on ET-opetus.
Olisi kyllä ihan mielenkiintoista tietää, moniko ”normi”uskonnonopettajista oikeasti kuuluu muihin, kuin kristillisiin uskontoihin? Uskonnonopetukseenhan opettajan oman vakaumuksen ei siis tuon logiikan mukaan pitäisi vaikuttaa, jos se kerran todella on nykyaikana tunnustuksetonta (ei kyllä ollut minun lapsuudessani).
Vierailija (Ei varmistettu)
13.9.2014 at 13:16Olen tuo yllä kommentoinut ope. Opetan siis itse uskontoa alakoulussa. En kuulu kirkkoon, eikä lapsiani ole kastettu. Pääkaupunkiseudulla työskentelevänä minua ainakin hämmästyttää uskonnollisten tilaisuuksien pakkosyöttö nykykoulussa.
minttumari
14.9.2014 at 13:26Niin tosiaan, alakoulussahan ei ole erillisiä uskonnonopettajia, vaan luokanopet opettavat sitäkin. Itse ajattelin kysymykselläni lähinnä aineeopettajia. Ehkä heissäkin ainakin pääkaupunkiseudulla on yhä enemmän kirkkoon kuulumattomia, en tiedä.
Kristaliina
14.9.2014 at 09:20Hih myös meidän ateisti-isi on muuten opettanut (kylläkin käsittääkseni vain yhden tunnin) uskontoa, sijaisena siis. Olivat kuulemma keskustelleet polttopallon säännöistä ja sitä kautta kaikesta muusta.
Vierailija (Ei varmistettu)
13.9.2014 at 22:03Myös alakoulussa saa jäädä pois uskonnollisista tilaisuuksista vaikka opiskelisi mitä. Uskonnontunnit ovat siis lain mukaan tunnustuksettomia, eikä niiden siis tule sisältää uskonnon harjoittamista, jota esim. kirkot ja seurakunnan aamunavaukset ovat. Siksi jokaiselta tulisi olla erikseen kysytty lupa osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin. Ellei kunnassanne näin ole, otapa puheeksi!
Maria87 (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 21:27Olin seitsemäntoista vuotiaana kesätöissä kotipaikkakuntani kirkonesittelijänä ja muistan vieläkin elävästi kun kirkkoon tuli tutustumaan vikkelä kolmivuotias neiti. Vilahdus vain ja tyttö oli ehtinyt tutkia kaikki paikat lehteriä myöten! Vähän isompiakin lapsia kävi välillä valvotusti kirkkoa tutkimassa, tykkäsivät selvästi kun sai vapaammin olla, kysellä ja ihmetellä ilman että hyssyteltiin olemaan hiljaa ja hartaana. Mukavat kesätyömuistot jäi :)
paulahelena
9.9.2014 at 21:36hih, ihana kiikkointoilija! papin harja oli kyl paras :D
Vierailija (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 21:45Taitaa monelle vain perusjumiksissa kävijälle (tai ei niissäkään) tulla yllätyksenäkin että kirkossa useammin käyvät tai peräti työskentelevät ovat siellä aika tavalla ”arkisemmin”.”Toimitusten aikana tietysti noudatetaan hyviä tapoja mutta esimerkiksi tilaisuuksien valmistelun aikana puhutaan ihan normaaliin ääneen – paitsi jos keskustelua käydään urkuparven ja alttarin välillä – otetaan juoksuaskelia jos kiire tulee ja lapsikuorolaiset ja kuorolaisten lapset ovat kuten lapset yleensäkin eli usein äänekkäitä. Itse olen myös vuosia käynyt soittotunneilla kirkossa. En siksi, että olisin urkuja soittanut, vaan koska pianonsoitonopettajani sattui olemaan kanttori ja kirkossa oli koulupäivän jälkeen parempi rauha harjoitella kuin seurakuntatalolla ja hän oli muutenkin kirkossa harjoittelemassa tuolloin. Näiden harrastusteni puitteissa omat lapset ovat käyneet kirkossa paljon ja ovat siellä tilassa aika ”arkisesti”: he olisivat kotoa lähdössä kirkkoon ihan missä vaatteissa tahansa ja ottavat mukaan mieleistään hiljaista tekemistä tai luottavat kirkon värityskuvavalikoimaan. Lelujakin taitaa nykyään löytyä useimmista kirkoista. Itse en ole myöskään koskaan edes yrittänyt saada lapsia istumaan jumalanpalveluksen aikaa paikoillaan mitään tekemättä vaan liikkua saa kunhan tekee sen hiljaisesti ja pysyy pois alttarilta. Oma hiljainen tekeminen penkissä on myös ok. Yllättävän paljon lapset silti tuntuvat myös kuuntelevan, jos kyseessä on lasten tasolle tuotu tilaisuus.
Vigg
9.9.2014 at 22:05Oliko päivystävä Jeesus paikalla? Niinkuin Klikkaa Mua-sarjassa, jossa tytön koululuokassa oli päivystävä Jesse :)
Vierailija (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 23:16Meidän tyttö pyysi 3-vuotiaana hautausmaan läpi kuljettaessa lukemaan joka kivestä kuka siihen on haudattu. Pitkän käytävän päässä hän puuskahti ”Ei vieläkään sitä Jeesusta. Mihin ihmeeseen se sitten on haudattuna.”
Hautausmaasta leikkipuisto... (Ei varmistettu)
10.9.2014 at 13:29Meidän parkouria harrastavia muksuja piti vähän pidätellä, kun hautausmaalla alkoi heti vimmattu juokseminen ja kivien yli hyppiminen. Mutta ne ei olekaan Silvan kaltaisia herranterttuja, vaan vähän toiminnallisempia tapauksia. :)
Vierailija (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 22:13ihan mahtavaa, että veit pienen intoilijan kirkkoon.
ME (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 22:30Mä kyllä hei fanitan sua!
Kukkavarvas (Ei varmistettu)
9.9.2014 at 22:42En kestä :D :D :D Jos nauruun voisi tukehtua… Mahtava Silva!
Ihana kun kuitenkin annatte toisen vapaasti tutkia. Moni ateisti on aika jyrkkä sen suhteen että kirkkoon ei ole mitään asiaa :/
Marsu
10.9.2014 at 00:01”Moni ateisti on aika jyrkkä sen suhteen että kirkkoon ei ole mitään asiaa :/”
En ole ikinä törmännyt tuollaiseen ateismiin.
Nii
10.9.2014 at 10:08Minä olen.
Mun mielestä on myös mahtavaa että lähditte lapsen kanssa käymään kirkossa :)
Natis
10.9.2014 at 10:36Kyllä minä olen. On pelko, että lapsi aivopestään.
maryjane
10.9.2014 at 00:18Ehkä pieni pakana saa tästä ”pakkomielteestään” innostuksen alkaa vaikka pappitädiksi :D sitten voi pitää myös huolta, ettei harjat unohdu pitkinpoikin kiikkoa.