Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Visit Estonian kanssa.
Viime aikoina meillä on fiilistelty pitkää valkoista hiekkarantaa. Ah! Koko perheen pulikointia meressä ja altaassa, ihanaa aurinkoa hattarapilvisellä taivaalla. Kaunista ympäristöä (oi ihanat vanhat puutalot), hyvää ruokaa ja tanssimista auringonlaskussa rannalla, kun oikeastaan olisi jo nukkumaanmenoaika. Ja alpakoita.
Kuva: Alari Teede, Visit Estonia
Alpakoita?
Alpakoita Espanjassa? Ei!
Tai siis saattaa toki jossain ollakin, mutta mä tarkoitan siis tässä nyt Pärnua viime kesänä!
Kuva: Alari Teede, Visit Estonia
Tämän meidän Pärnu-kesämuistofiilistelyn syy on se, että olemme juuri katselleet #EstonianWay -videota meidän viime kesän Pärnun-matkasta! Meillä oli siis tuolla heinäkuisella Visit Estonian järjestämällä reissulla kiva pieni kuvausryhmä kulkemassa mukanamme. Nyt matkamessujen alla se videolinkki lähtee täten jakoon, olkaapa hyvä! Ja siis…
…VAU.
Luulin änkyttäväni ja vaikkasunmitä sekavia, mutta kun videota katsoo… VAU. Ammattilaiset osaa! (enkä tarkoita nyt itseäni) Video on ihan hämmästyttävästi just sellainen kuin miltä meidän Pärnun-loma tuntui. Tunnelma on vangittu näihin minuutteihin ihan täydellisesti. Siis… sanoinko jo, että VAU.
Tässä tämä video – oon vaan niii-iiiin onnellinen, että me saatiin itsellekin näin huikea videomuisto! Visit Estonian sivulla meidän matkatunnelmat täällä. Ja tässä koko video:
Meidän Pärnun-matka käynnistyi siis klassisesti kukonlaulun aikaan Länsiterminaalista. Laiva oli Tallink Star, ja matka kesti vain kaksi tuntia. Lapsilla oli äänikirja, kuulokkeet ja tuore Risto Räppääjä-fanitus, joten matka oli ihanan rauhallinen aikuisillekin; sai rauhassa hörppiä aamukahvit ja katsella merimaisemia.
Olen ymmärtänyt, että yleisimmin Tallinnasta Pärnuun matkataan omalla autolla. Mutta autoilu Tallinnassa, äääk. Mulla on tullut siihen liian iso kynnys. Mutta hei, on bussikin! Olen ennen lapsia käynyt ystävän kanssa reippureissulla Virossa ja Latviassa, ja siltä ajalta muistin, että bussimatka Tallinnasta Pärnuun sujuu tosi näppärästi.
Ja niin sujui nytkin, myös lasten kanssa! Tallinnassa bussiasemalle pääsee helposti ratikalla; ratikkapysäkille on satamasta pieni kävelymatka.
Itse bussi oli aika lailla mallia luksus, siellä oli esimerkiksi sellaiset videoruudut niin kuin (paremmissa) lentokoneissa. Lapset katselivat lastenelokuvia ja aikuiset lukivat kirjoja. Kahden tunnin päästä oltiinkin perillä.
Aamulla lähdettiin kotoa ja lounasaikaan oltiin jo ”ulkomailla rantalomakohteessa”, aika huikeaa!
Vuokra-auto oli odottelemassa Pärnun bussiasemalla (ilman sitäkin pärjäisi, mutta meillä oli videon kuvauksen takia paljon liikkumista), sitten lounaalle ja hotellille päiväunille. Hotelli oli se, mitä olin katsellut jo useamman vuoden ajan, että sinne mennään joskus lasten kanssa: varmasti monelle suomalaiselle tuttu rannan kylpylähotelli Tervise Paradiis. Se oli hyvä valinta, ja myös ensi kerralla aiotaan mennä juuri sinne!
Päiväunien jälkeen oli vielä kivasti aikaa tekemiselle – valoisat kesäillat, teitä on ikävä!
Koko perhettä kiinnosti ensimmäiseksi alpakat. Parinkymmenen minuutin (helpon) ajomatkan päästä Pärnusta sijaitsee Viron suurin alpakkatila, jossa on alpakoiden lisäksi myös mm. vuohia, lampaita, kaneja ja kanoja.
Kuva: Alari Teede, Visit Estonia
…ja ihana ihana ihana fiilis ja ystävällinen alpakkafarmin väki hyvinhoidettuja eläimiä esittelemässä.
Kaikkein parasta oli syöttää alpakoille porkkanoita. Voi mitkä suloiset porkkana-ahmatit!
Kaikki alpakka-kuvat: Alari Teede, Visit Estonia
Jo tämä ensimmäinen aurinkoinen kesäilta matkustuspäivän jälkeen sai meidät rakastumaan Pärnuun. Voi, mikä ihana paikka tämä oikein on!
Kuva: Alari Teede, Visit Estonia
Yö nukuttiin hyvin (jea!), ja aamupala syötiin oman hotellin aamupalapöydästä. Sen jälkeen minä lähdin poreilemaan virkistävään kylpyhoitoon, ja Joel ja lapset edellä Tervise Pardiisin kylpylään. Poreilun jälkeen minä liityin mukaan muun perheen polskintaan.
Kylpylässä viihdyimme pidempään kuin olimme suunnitelleet; sieltä ei vaan malttanut lähteä pois! Koko perheen lemppari taisi olla sellainen ympyrää pyörivä virtaava ”joki”. Se ei ollut liian hurja (niin kuin ne joskus ovat), vaan siinä pärjäsi hyvin koko perhe niin, että aikuinen pystyi pitämään kellukkeilla varustettuja lapsia turvallisesti kiinni. Siinä sitä pyörittiin kymmeniä-kymmeniä-kymmeniä kertoja ympäri ja kikatettiin!
Parin tunnin polskinnan jälkeen saatiin vihdoin lapset irtautumaan altaasta – koska päivän pääohjelma meille kuitenkin oli Lottemaa! Jee jee jee! Ennen sinne lähtöä pyörähdettiin kuitenkin rannassa jätskillä ja linjattiin jo ennakolta seuraavan päivän ohjelma: huomenna polskittaan aamu kylpylässä ja sitten biitsille.
Mutta tänään Lottemaahan!
Lottemaahan oli (taas helppo) 15 minuutin ajomatka kylpylältä. Auto jätettiin parkkikselle, ja sitten minijunalla itse teemapuistoon!
Lotte-hahmo ei harmi kyllä ollut meille juurikaan entuudestaan tuttu – tämä on Suomessa Keksijäkylän Lotta siis – mutta teemapuisto todellakin toimi silti.
Ai että, miten tykkäsin! Ja lapset tykkäsivät.
Kuva: Alari Teede, Visit Estonia
Itse tykkäsin erityisesti siitä, että puistossa ei ollut mitään valmiinkliinisenmuovista, vaan puisto perustui leikkimiseen, itse oivaltamiseen, tutkimiseen ja tekemiseen. Siellä lapset osallistuivat köydenvetoon, leikkivät kylän taloissa ja hahmojen kanssa, kiipeilivät temppuradoilla seurasivat ohjelmaa ja… …olivat lapsia!
Miksiköhän tätä kutsuisi…? Huvipuisto se ei ole, mutta ehkä just teemapuisto – tai ehkä aktiviteettipuisto! Ihana luonnollisen näköinen ympäristö leikkiä ja viettää kivaa päivää!
Kuva: Alari Teede, Visit Estonia
Koko perhe olisi halunnut olla puistossa pidempään, mutta iltapäivän edetessä päiväunen tarve oli taas käsinkosketeltava. Mutta tänne tullaan uudestaan, ihan satavarmasti! Tämä oli just sentyyppinen lastenpaikka, josta mä tykkään. Sellainen aito, vilpitön ja jotenkin… …luonnonläheinen! Lämmin suosittelu, käykää ehdottomasti Lottemaassa!
Vierailusta käynnistyi tietysti kova kiinnostus Lotte-hahmoon, ja myöhemmin syksyllä me saatiin kirjastosta varattua ja lainattua Lotte-elokuvakin. Se uudempi; ensimmäistä ei löytynyt, se olisi kiva nähdä myös. Mutta jo tuon yhdenkin leffan ansiosta ensi kesän Lottemaa-vierailulle on sitten odotettavissa jo syvempikin ulottuvuus.
Lapset odottavat jo nyt, että pääsevät Lottemaahan uudelleen.
Kuva: Alari Teede, Visit Estonia
Lottemaan ja päiväunien jälkeen halusimme olla vaan ja tutustua kävellen ihanaan Pärnun kaupunkiin. Ai niitä ihania puutaloja, mä voisin viettää koko päivän vain haahuilemassa noita katuja edestakaisin!
Päivälliselle mentiin ”kääk onkohan toi liian hieno meille” -jännityksellä Villa Wessetiin – ja siis hitsi, mikä kokemus! Vaikka ravintola oli hienon oloinen, se oli aivan ihanan lapsimyönteinen, eikä sekunniksikaan tullut oloa, että ”me ei kuuluta tänne”, päinvastoin. Ruoka ja viini ja palvelu ja lasten huomiointi, kaikki oli ihan täysin kohdillaan!
Muutenkin Pärnun ravintolamaailma oli loikannut vähintäänkin valovuoden eteenpäin viime kerrasta, kun Pärnussa kävin – todennäköisesti vuosi on ollut 2008 tai 2009 silloin aiemmalla kerralla. Kasvissyönti ei ollut enää Pärnun ravintoloissa tuntematon juttu, vaan ihan listalta löytyi kasvissyöjälle yllättävänkin monipuolisia ja ajateltuja herkkuja. Ja palvelu oli kaikkialla ihan superystävällistä ja todellakin tunsi itsensä (ja koko perheen) aina tervetulleeksi. Sanotaan nyt niin, että eipä ollut ihan tällainen fiilis Pärnun ravintoloissa kymmenen vuotta sitten!
Vatsat pullollaan ja koko perhe tyytyväisenä päätettiin kävellä hotellille vielä biitsin kautta. Jokin diskojytkeravintola siellä teki soundcheckejään, ja päädyimme auringonlaskuun hiekalle tanssimaan sen tahdissa ja leikkimään hiekalla. Niin täydellisen onnellinen olo, että tuntui, että sydän räjähtää!
Koitti sitten toinen ja viimeinen aamu – voih, aivan liian lyhyt aika tuo kaksi yötä, ensi kesänä vähintään neljä!
Aamupala hotellilla, ja sitten uudestaan kylpylään polskimaan! Uintihetken jälkeen pakattiin jo tavarat huoneelta ja kirjauduttiin ulos. Mutta onneksi oli sentään muutama tunti aikaa vielä biitsillä ennen kuin bussi lähti Pärnusta takaisin Tallinnaan päin.
Pärnun ranta oli i-ha-na. Me ollaan oltu perheen kanssa niin Espanjassa, Kreikassa kuin Thaimaassakin, sekä tietty Suomen rannoilla, ja väitän, että Pärnun ranta oli meille kaikkein paras, nimenomaan lasten kanssa polskimiseen.
Piiiiiiitkän matalan rannan ansiosta polskintatilaa oli valtavasti, ja kaikkein hauskinta oli juosta hippaa vedessä. Kaikkialla pystyi juoksemaan paljain varpain huoletta pitkiä matkoja, eikä ollut isoja aaltoja.
Niin hassua, että täällä Espanjassakin me ollaan rannalla ollessa kaiholla muisteltu Pärnun rantaa. Voi sinne takaisin, pian!
Paluumatka vähän jännitti, koska se osui juuri lasten päiväuniaikaan. Mitenköhän sujuu päiväunet bussissa…? Aivan käsittämätöntä: molemmat lapset nukahtivat saman tien ja nukkuivat Tallinnaan asti. Me Joelin kanssa vain pyöriteltiin silmiämme, onko tämä meidän matka jostain täydellisyyspiilokamerasta?
Ja jos joku haluaa nyt esittää kysymyksen, että ”eikö teidän lapset koskaan kiukuttele?”, niin vastaan suoraan, että eivät kiukuttelevat kyllä, joskus, se on luonnollista. Mutta tältä matkalta (niin kuin matkoilta ylipäänsä) en muista yhtään kränää. Maagista! (tai valikoiva muisti)
Ja Tallinkilla taas takaisin, laiva taisi olla eri, eli tällä kertaa Megastar, joka lähti Tallinnasta 19.30 ja oli Länsisatamassa taas tasan kahden tunnin päästä. Lapset kuuntelivat taas Risto Räppääjää äänikirjalta ja matka meni tosi nopeasti.
Kotona taas!
Tuo kahden yön matka oli tosiaan piilokameramaisen täydellinen; jos ainoan miinuksen etsii niin sen, että tuolla olisi halunnut olla pidempään! Toisaalta nyt jäi akuutisti kaipaamaan esimerkiksi pidempää biitsillä oloa sekä pidempää Lottemaan retkeä – mutta tavallaan on aina hyvä, jos jää sellainen fiilis, että haluaa palata vielä takaisin.
Ja todellakin haluaa.
Niin kuin meidän Instaa seuranneet ehkä muistavat, meidä yleisin hokema tuolla taisi olla, että ei hitsi täällä me aletaan käydä joka kesä. Ja me todellakin aletaan! Ja niistä Instan kommenteista päätellen me ei todellakaan olla ainoita: monella suomalaisella lapsiperheellä on ilmeisesti tapana käydä Pärnussa joka kesä. Enkä ihmettele!
Toinen meidän jatkuva hokema oli, että tullaan tänne kyllä isovanhempien kanssa. Ja niin tullaan! Sama Pärnu-innostus heräsi meillä nyt pitkin molempia sukuja, eli todennäköisesti ensi kesänä palataan samaan paikkaan isommalla sukulaisporukalla. Mielellään neljäksi yöksi, ehkä jopa viikoksi. Ihanaa!
Tämä postaus oli täynnä ylisanoja – sori vaan – mutta joka ikinen ylistys on aito. Pärnu todellakin meni meillä suoraan sydämeen.
Onkos linjoilla muita Pärnun-rakastajia? Muutkin vinkit erittäin tervetulleita, ensi kesänä me mennään sinne takaisin 100 % varmuudella!
Ai joo ja mainitsin Matkamessuista tuossa videon yhteydessä, eli Matkamessut ovat nyt 17.-19.1.2020 Messukeskuksessa.
Visit Estonian mahtavat tyypit (iso kiitos ihan jokaiselle matkajärjestelyistä ja kivasta matkaseurasta sekä upeasta videosta!) ovat tietysti mukana myös Matkamessuilla, itse asiassa Viro on Matkamessujen partnerimaa 2020. Ja Visit Estonian osastolta (6e70) löytyy selfie-kisa, jossa voi voittaa unelmien elämysmatkan Virossa.
Jos siis tarkoituksena on käydä matkamessuilla, käykää ihmeessä Visit Estonian osastolla tutustumassa Viroon matkailumaana ja ottamassa kilpailuun voittoisa selfie!
Millainen muuten olisi sun unelmien matka Viroon? Heh mun unelmien matka oli ihan tuo meidän viimekesäinen Pärnun-matka. Sellaisia monta lisää, kiitos! Toki muukin Viro kiinnostaa, mutta sydän jäi koko perheeltä Pärnuun!
Kaupallinen yhteistyö: Visit Estonia
16
Karina
15.1.2020 at 20:29Ihanalta kuulostaa! Teillä sääkin suosi onneksi – me oltiin viime kesänä Riikassa ja se Riika meni oikein hyvin, ja paluumatkalla (omalla autolla) oltais haluttu pysähtyä vähän pidemmin Pärnuun mutta sattui ihan hirveä keli – satoi, tuuli hirveästi ja oli joku 9 astetta lämmintä :-/ Se ei oikein tee Pärnulle oikeutta mutta onneksi on sitten se kylpylähotelli! Me ajettiin suosiolla Tallinnaan ja tsekattiin siellä kylpylähotelliimme sisään hieman aikaisemmin. Mutta Pärnuun kyllä palataan paremmalla onnella ;)
krista
16.1.2020 at 10:28Joo näissä lähikohteissa on just tuo sääulottuvuus – jos ei ole Suomen kesä takuulämmin, niin ei ole sit naapurissakaan… Vaikka kuitenkin tietty vähän etelämpänä Virossa ollaankin. Mulla itse asiassa jo nyt tekisi mieli varata ensi vuoden Pärnun-loma, mutta mietin just, että pitäisikö jotenkin seurata sääennusteita lähempänä. Mutta toisaalta ei nekään tietty kovin pitkälle kovin luotettavia ole, joten tsägäpeliä :)
–
Meidän Pärnun-matkan ihan alussa, saapumispäivän päikkäriaikaan satoi, ja ilmeisesti kovaakin. Sateen fiilis näkyykin vielä noiden alpakkakuvien (hienosta!) taivaasta. Mutta siinä kohtaan taivas just selkeni ja seuraavat kaksi päivää olivat IHANIA. Eli hyvä tsägä kävi!
Karina
17.1.2020 at 10:08No eipä Suomen (tai lähialueiden) kesään pysty varautumaan millään lailla :D Vaan täytyy tehdä Suunnitelma B kaiken varalta. Jos Pärnuun menee useammaksi päiväksi, niin en usko että koko aikaa on paska sää (jos on ollenkaan) vaan eiköhän siihen mahdu kaikenlaista!
krista
17.1.2020 at 11:32Totta! <3
Vilhil
15.1.2020 at 20:42Pärnu on kyllä ihana! Ja niin helppo lasten kanssa! Olemme olleet siellä perheen kanssa kaksi kertaa ja toivon todella, että kertoja tulee vielä monia. Eka reissu tehtiin, kun lapset olivat 1-vuotiaita, emmekä vielä uskaltaneet lähteä lentäen lomalle heidän kanssaan. Oma auto on ollut näppärä ja viimeksi mukaan pakattiin myös lasten polkupyörät. 16-tuumaisilla onnistui vielä helposti.:) aikuiset saimme pyörät lainaksi isäntäperheeltämme ja kaupunkia oli kiva tutkia pyöräillen. Lisäksi mieleen jäi viime kerralta erityisesti yön yli retki Latvian puolelle. Vietimme yön Riiassa ja päivät Jurmalassa. Pärnu oli kuitenkin sympaattisempi mielestäni ja parin päivän jälkeen oli kiva palata Viron puolelle. Ravintoloiden ja kahviloiden asiakaspalvelun sydämellisyydestä olen kyllä eri mieltä. Sekään ei kuitenkaan latistanut mahtavaa lomafiilistä! Palvelun tylyydestä tuli pieni vitsi, että kuinka nihkeäksi se voikaan mennä. Tosin viime reissu meillä oli kesällä 2018, joten ehkä muutos on tapahtunut juuri sen jälkeen.;) Pärnuun taas ensi kesänä! Joo, kyllä kiitos! Kylpylät meillä onkin vielä tyystin testaamatta, kun tekemistä on kahdeksi viikoksi ollut niin paljon jo muutenkin.:)
krista
16.1.2020 at 10:36Oi miten mahtava juttu tuo fillarointi! <3 Sieltä varmaan saisi jostain tosiaan pyöriä lainaan, millaisetkohan ois lastenpyörät siellä... Heti alkoi tuollainen houkuttaa!
-
Mä silloin aikoinaan reppureissulla menin ystävän kanssa just Riiaan ja sit vielä Jurmalaan - ja tosi hyvät yhteydet oli sinne asti. Jurmalan ranta oli myös ihana, mutta sama fiilis mulla, että Pärnussa vaan jotain tosi sympaattista <3
-
No hitsi, teillä vielä tuollainen palvelukokemus! Meillä tuollaista "vitsikkään huonoa" palvelua oli silloin kymmenen vuotta sitten, mutta nyt oli jotenkin niin superhyvää ja luontevaa sellaista, että ihan kiinnitti huomion - mutta tuskin vuodessa ovat oppineet :D Joten ehkä tsägäpeliä siinäkin, että miten on vaan sattunut olemaan! Me oltiin varmaan kiivaimpaan kesäsesonkiin (heinäkuun puolivälissä) eli sekään ei ehkä selitä; joskushan paikoissa kiireiseen aikaan saattaa olla kireämpää palvelua kuin vähän kiireettömämpään aikaan. Täällä Fugessa ainakin on niin, talvella kivaa palvelua ja kesää kohti mennessä alkaa palveluammateissa olevilla pinna selvästi kiristyä :)
-
Sama täällä, kyllä kiitos Pärnuun! Tuo kylpylähotelli oli just siitä kiva, että siellä oli se polskintaosasto ja sit niitä hoitoja tarjolla vaikka kuinka paljon - ja sijainti rannalla <3 Toisaalta joku puutalossa oleva pieni hostelli vois olla enemmän "meidän näköinen", mutta kylpylähotellin polskinta vie kuitenkin sit meidät tuohon samaan paikkaan :) Ja mun äiti haluaa varmasti kylpylähotelliin myös, hän siis myös lähtee ensi kesänä meidän kanssa näillä näkymin <3
Veera
15.1.2020 at 21:26Me oltiin 2017 kesällä Pärnussa se oli kylmä kesä täällä Suomessa ja tuolle loma viikolle sattui melko lämmin ilma Viron puolelle. Lämpimämpää olisi voinut olla vielä meressä polskimista varten, mutta keksittiin kyllä muuta mukavaa tekemistä rannalla ja sen ympäristössä. Käytiin myös Tervise Paradiisin kylmypällässä ja tykättiin. Me oltiin reissussa omalla autolla ja oltiin myös pari yötä Haapsalussa ja tykättiin myös siitä ihan valtavasti, ehkä jopa enemmän kuin Pärnusta.
krista
16.1.2020 at 10:41Hihihi anteeksi alkuun pieni hihitys tuolle ”damn you autocorrectille” eli kylmypällä :D Jotenkin aivan ihana sana, hihi! <3
-
Hyvä tsägä teilläkin sään suhteen kuitnekin se, että oli lämpimämpää kuin Suomessa! Kyllä tuon matkan vaan sellainen aurinkoinen kesäsää kruunaa - mutta vaikka ei ihan sellaista olisikaan, niin paljon saa irti lomailusta varmasti viileämmälläkin. Ja just kylpylässä viihtyy vaikka ois sadettakin! Hei kysynkin nyt vinkkiä: pääseekö "kylmypälle" (hihi) siis myös silloin, kun ei yövy? Sehän onkin hyvä, jos pääsee, niin jos on vaikka hotellissa täyttä, niin silti pääsee polskimaan!
-
Me ei ollakaan Haapsalussa käyty. Siihen täytyy tehdä myös muutos <3 Paljon nähtävää Virossa kyllä, ja niin lähellä kuitenkin Suomea! Me helposti on jääty Tallinnaan, mutta nyt innostaa nähdä Viroa laajemminkin!
Veera
16.1.2020 at 23:02Joo sinne Tervise Paradiisiin pääsee ihan maksua vastaan kuten ainakin isompiin kylpylöihin Suomessakin.
Meillä on kolme lapsinen perhe, joka vähän rajoittaa toisiaan hotellihuoneen valintaa, eli siis aina ei saa huonetta jostain tietystä paikasta. Isoja huoneita on monissa paikoissa niin vähän ja normaaleihin huoneisiin ei aina suostuta ottamaan isompaa porukkaa. Me ollaan tosi usein matkoilla suosiolla katsottu huoneistoja ja varsinkin Virossa ne on ollut tosi hyviä hinta- laatusuhteeltaan.
krista
17.1.2020 at 11:34No hei sepäs mahtavaa! Voisikin siis katsella vaihtoehtona myös jotain huoneistoa (jostain ihanasta puuhuvilasta! ) ja sitten tulla vaan kylpylään pulikoimaan <3
-
Meillä oli nyt kyllä ihan huiput huoneet, silleen väliovella - mainitsinkohan jossain...? Eli kaksi vierekkäistä huonetta, lapsille oma makkari ja aikuisille oma. Siitä tykättiin tosi kovasti viime vuonna!
TilleriTalleri
16.1.2020 at 11:25Pärnusta myös erittäin tosi hyviä kokemuksia lasten kanssa, useammaltakin eri kerralta. Vesi kyllä joka molemmilla kerroilla (keskellä heinäkuuta, toisella kerralla oltiin 2vkoa, toisella kerralla 5päivää) on meressä ollut aivan jäätävää ja ranta on usein tosi tuulinen. Ihan lähellä, ehkä 30min ajomatkan päässä, on myös aivan huippukiva kiipeilymesta (siis sellainen, jossa kiipeillään puiden väleihin rakennetuilla radoilla), tosi rauhallinen, metsänsiimeksessä, mutta kuitenkin rannalla.
Mutta toi video, apua! Häiritseekö muitakin vai olenko vain liian vanha, että minusta tuo leikkaus siinä oli aivan kamala! En pystynyt edes katsomaan videota loppuun, vaikka mieluusti olisin katsonut – häiritsi aivan tolkuttomasti se älytön tahti, millä joka väliin, ikäänkuin ”kesken tarinaakin”, Krista vaikka puhui jotain tms, tungettiin klippejä kaupungin katoista ja esim. Tervis Paradiis esiteltiin useammalta sivulta ilmasta, mutta niin, että joka kohta oli ikäänkuin ”eri kohtaus”, sen sijaan, että kamera olisi rauhallisesti kiertänyt hotellin. Oli kuin vilkkuvaa, nopeutettua videota olisi katsonut! Sopisi ehkä johonkin ihan tosi paljon lyhyempään videoon tai jollain lailla elokuvan traileriin, mutta minusta tässä oli tosi ikävästi toteutettu. Oli todella oikeasti pakko lopettaa kesken. Että vink vink vaan mainostoimistolle vai onko vaan tämä kerta kaikkiaan nykyajan tahti?
krista
16.1.2020 at 11:47Hei me nähtiin joku kiipeilypaikka, olisikohan ollut juuri tuo…? Jäikin mieleen, että sellaista voisi ensi kerralla kokeilla, kiitos vinkistä! :) Ja hitsi meillä oli varmaan tosiaan kyllä hyvä tsägä sään suhteen, koska aurinkoisuuden lisäksi vesikin oli ihan ”tarpomislämmintä”, lapset esimerkiksi leikkivät krokotiiliä siellä mönkien – ja Joel myös – vaikka kuinka pitkään :D Vaikka oli aika viileä kesä ainakin Suomessa eli olisi voinut veikata viileämpääkin vettä! Eikä myöskään tuullut. Voi nyt kop kop puuta, että jatkossakin tuolla tavalla sää meitä siellä hellii! <3 ...ja sit tietysti jos ei helli, niin sitten ilo joistain muista asioista <3
-
Hihi, kyllä mä luulen, että tuo leikkaus on vaan tää nykyajan tahti :) Mun mielestä tuo on UPEA, mutta tosiaan nyt kun sanot nopeasta leikkauksesta, niin onhan se sitä. Vähän niin kuin musiikkivideo! :) Mutta sellaistahan tuossa varmasti haettiinkin, eli Visit Estonialla on tuolla kanavallaan paljon näitä #EstonianWay -videoita, me päästiin tosiaan nyt tälle perheteemaiselle (jee!) mukaan :)
-
Tästä samasta on muuten erilaisia versioita tehtynä, ja lyhyempikin versio olemassa, mä jaoin tuohon postaukseeni sen täyspitkän. Lyhyt versio löytyy täältä: https://www.youtube.com/watch?v=dFDdIBXy2V0 :)
Lilah
16.1.2020 at 22:54Sama fiilis tuli leikkauksesta, levoton.
Omat kokemukset Pärnusta on 20 vuoden takaa ajalta ennen lapsia. Saarenmaata ollaan lasten kanssa kierretty viitisen kertaa muttei enää ihan viime vuosina.
krista
17.1.2020 at 11:35Siellä Saarenmaalla ois kyllä kans ihana käydä! <3
Tilia
16.1.2020 at 14:10Keksijäkylän Lotta löytyy myös kirjahyllystä, ja muitakin Kivirähkin kirjoja on suomennettu. Lotte/Lotta on Viron muumi, jota kaikki lapset rakastavat. Teidän lapset voisivat tykätä Koiranne alkaa kohta kukkia -kirjasta myös. Pärnussa niin kuin Haapsalussakin voi vuokrata myös asunnon ihanasta villasta, usein vuokraan kuuluu myös pyörät. Varsinkin kun lapset olivat pienempiä, tykättiin tehdä päivän toinen ateria itse ja toinen syödä ravintolassa, niin villamajoitus (aidatulla pihalla leikkimiseen) oli kätevä.
—
Haapsalussa kannattaa käydä tutustumassa piispanlinnan (leikkipuiston) lisäksi ihanaan lastenkirjastoon (lasteraamatukogu) ja Ilon Wiklandin Imedemaahan (ihmemaa). Wikland on tehnyt ne kaikki ihanat Lindgrenin kirjojen kuvitukset ja teemakeskuksessa on kivoja leikkijuttuja lapsille ja aikuisille kuvien lisäksi. Haapsalun rantapromenadi on myös näkemisen arvoinen ja Kuursaal kaikkien rantapaviljonkien äiti.
—
Tallinnassa on kyllä kamala ajaa autolla, mutta kun sieltä opettelee ajamaan ulos (ja sisään), niin muualla Virossa on helppo ajaa. Omalla autolla voi myös kaikilla linnanraunioilla pysähdellä matkan varrella ja ostaa mansikoita tienvarren myyjiltä, mutta julkisetkin toimii hyvin.
—
Head reisi ja nael kummi!
krista
17.1.2020 at 11:39Hei täytyypä tutustua noihin muihinkin! <3 Ja etsiä myös noita Keksijäkylän Lotta -kirjoja, jos/kun videoita on kirjastosta vaikeampi löytää!
-
Ihanaa, kiitos noista vinkeistä, melkein tekee mieli jo käynnistää matkasuunnitelmat <3 Ai että, meidän lapset varmaan tykkäisi noista Haapsalun tekemisistä!
-
Mä kans sitten siellä Pärnun alueella ajelin suht sujuvasti (toki oli navigaattori apuna) ja esimerkiksi sinne alpakkafarmille ajettiin sitä samaa Tallinnaan menevää tietä ja totesin, että kyllä mä sitä pystyisin ajamaan. Kun joku vaan ajais mut ulos Tallinnasta ensin :D Jos vaikka vuokraisi auton jostain vähän kaupungin ulkopuolelta ja menisi sinne taksilla ensin :D No mutta bussikin oli Pärnuun tosi näppärä, sieltä sitten uskaltaisin varmasti autolla lähteä pienempiin paikkoihin hyvinkin. Kyllähän mä Helsingissäkin ajan ihan kaikkialla, pienimpiä ja vaikeitakin katuja, mutta jotenkin vaan ulkomailla ajaminen on mulle se kuumottava, varmaan henkisistä syistä ennen kaikkea :D
pikkukalanen
17.1.2020 at 11:30Olipas kyllä kiva video :) Mä kävin viime kesänä ensimmäistä kertaa kans Pärnussa, kyselin sulta silloin IG:ssä vinkkejä tuosta alpakka-paikasta :D Mut se jäi valitettavasti meiltä kumminkin käymättä sillä reissulla…eli hyvä syy mennä joskus uudestaan! Olihan Pärnu muutenkin kyllä kiva paikka että ihan mielellään kävisi joskus uudestaan :)
krista
17.1.2020 at 11:40Joo muistankin! :) No mutta hyvä syy tosiaan mennä uudestaan – ja muutenkin oli kyllä kaupunki täynnä hyviä syitä tulla uudestaan <3 <3 <3