Viikonlopun haaste: perinneleikki koko perheelle

Ai lapset eivät enää leiki? Tuijottavat ruutua vaan? Ja aikuiset kiinni kännyköissään kaiket illat?

Hahaa! Tämän toiseksi todistan ainakin meidän perheen osalta: me ollaan koko syysloman ajan kaiket illat juostu pimeässä pihapensasta ympäri.

Aivan parasta! Taskulamppuhippaa!

Lapset keksivät tälle säännöt itse, mutta Insta Story -viestien perusteella kuulin, että tällaista vastaavaa on kutsuttu jonkun lapsuudessa nimellä Tuikku. Ja näin sitä leikitään.

Tuikku

Leikkiä leikitään pimeässä jonkun asian ympärillä: ison pensaan, vajan tms. Yksi leikkijä on hippa (tai tuikku), ja hänellä on taskulamppu käsissään. Sellainen taskulamppu on paras, joka on nopea sytyttää ja sammuttaa.

Tuikkuna olija yrittää siis ottaa hippamaisesti kiinni muita leikkijöitä, osoittamalla taskulampulla muiden leikkijöiden jalkoihin. Tuikku antaa voi valoväläyksillä vinkkejä, että missä liikkuu – ja yrittää hämätä muut juoksemaan väärään suuntaan. Ja kun tuikku sitten osuu valollaan jokun toisen jalkoihin (jalkoihin! ei silmiin!) ja tunnistaa toisen pelaajan, se jää seuraavaksi tuikuksi/hipaksi.

Meillä on leikitty viime aikoina muitakin perinneleikkejä, esimerkiksi meidän kodin läheinen ”taidepuisto” soveltuu aivan mainiosti…

Kaikkihan sen heti tästä kuvasta näkee!

…no tietysti tervapataan!

Tervapata

Tätä leikitään ympyrässä, jossa leikkijöillä on omat paikkansa ympyrän kehällä; voi myös piirtää maahan ympyrän ja paikat, jos ei ole näin taiteellista tervapataympäristöä kuin meillä. Yksi kiertää, ja hänellä on kädessään vaikkapa keppi tai kivi. Kiertäjä yrittää tipauttaa salaa kepin toisen pelaajan taakse – ja kun pelaaja huomaa kepin kohdallaan, hän poimii sen maasta mukaansa ja lähtee kovaa vauhtia juoksemaan ympyrää toiseen suuntaan kuin kiertäjä.

Se, joka ehtii ensin takaisin, saa paikan, ja ilman paikkaa jäävä jää seuraavaksi kiertäjäksi.

Hommaa voi vaikeuttaa myös niin, että kepin saanut kiertäjä tipauttaa vauhdissa kepin seuraavalle pelaajalle, joka myös joutuu lähtemään kierrosta juoksemaan.

Kevään korona-aikaan lapset keksivät leikkiä Nurkkajussia – siinä kun turvavälit pysyvät, kun voidaan olla eri puolilla taloa.

Nurkkajussi

Lapset kiertävät taloa. Nurkkajussiksi nimetty leikkijä yrittää nähdä toisten liikkuvan. Eli kun Nurkkajussi tulee, pitää heti jähmettyä. Jos Nurkkajussi näkee toisen liikkuvan, nähty leikkijä jää seuraavaksi Nurkkajussiksi.

Samantyyppisellä idealla myös tämä:

Peili

Yksi on peili, joka seisoo selin muihin. Muille piirretään maahan viiva, josta he yrittävät hiipiä kohti peiliä. Peili kääntyy nopeasti ja yrittää nähdä muiden liikahtavan. Jos peili näkee liikkuvan pelaajan, pelaaja joutuu palaamaan takaisin lähtöpisteeseen. Se, joka pääsee ensimmäiseksi peilin luo, on seuraava peili.

Peiliä voi leikkiä myös niin, että peili sanoo värin ja askelmäärän. Se, jolla on kyseistä väriä vaatteissaan, saa astua sen verran eteenpäin. Esimerkiksi ”se, jolla on keltaista, saa astua kolme hiirenaskelta eteenpäin”.

…sekä tietysti myös Kymmenen tikkua laudalla, Kirkonrotta, Polttopallo ja Purkkis.

Ovatko nämä kaikille tuttuja? Mitä muita perinneleikkejä muistatte?

Tässäpä siis haaste tälle viikonlopulle: kyselkää, tuntevatko teidän lapset nämä leikit. Ja sitten: leikkimään! Kyllä, myös aikuiset! Lasten mielestä (ainakin mun kokemuksella) on nimittäin aivan huikean mahtavaa, kun aikuisetkin unohtavat sen ikuisen aikuisuutensa ja lähtevät täysin rinnoin leikkiin mukaan.

Ja esimerkiksi tuo taskulamppuhippa on ihan oikeasti hauskaa myös aikuisille! Sotkamon yön pimeydestä kuuluu raikuva naurunrätkätys. Siellä se yksi hassu perhe kirkuu ja juoksee pihapensasta ympäri. Taskulamppu vaan vilkkuu.

9