Kuka sen älyttömän valheen on keksinyt, että vauva-arki vastasyntyneen kanssa mukamas olisi jotenkin vaaleanpunaista?
Meillä tällä hetkellä ainakin ainoa punaisen sävy on tuo verenpuna, jollaiseksi tuo vauva on rintani raastanut.
Joelilla on ollut tänään koko päivän menoa, Silva on ollut hoidossa mummilassa – me Seelan kanssa ensimmäistä kertaa siis pidempi aika ihan kaksistaan kotona. Pidän itseäni aika suurena sankarina, kun juuri äsken pystyin vastaamaan Joelin ”mitä kuuluu?” viestiin hymiöllä:
”Perus :)”
Emmi Nuorgam
26.4.2014 at 21:04<3
mutta mä luotan siihen, että parin kuukauden päästä helpottaa (koska pari vuotta tuntuis liian epätoivoiselta).
Kristaliina
27.4.2014 at 11:37Parin vuoden päästä ainakin helpottaa jos ei aikaisemmin :) Just äsken katselin onnellisena puu-ukkeleilla leikkivää tirppaa (mielikuvitusleikit!) ja ajattelin, että toi ikä on kyllä niii-iiiin paljon enemmän mun juttu kuin tämä ensimmäinen vauva-aika…
Nojoo, jos noita vauvan vatsavaivoja ja omia imetysvaivoja ei olisi, niin mehän vaan vauvan kanssa toisiamme onnellisina silmiin katseltaisiin <3
Emmi Nuorgam
27.4.2014 at 23:29Joo, mikä tahansa on parempi kuin pikkuvauvavaihe! Odotan teini-ikääkin suuremmalla mielenkiinnolla kun tätä….. :D
Vierailija (Ei varmistettu)
26.4.2014 at 21:06Onhsn vauvalta tarkistettu kielijänne, ettei ole liian kireä? Itselläni aiheutti neljän viikon tuskan imetyksessä, ennen kuin imetystukihenkilö totesi kielijänteen olevan liian kireä. Kun se katkaistiin vauva sai kunnon imuotteen ja kivut katosivat heti ja veriset (ja rupiset) nännit parantuivat parissa päivässä.
Kristaliina
27.4.2014 at 11:40Mä kans ensin ajattelin tuotakin – itse asiassa jo Kättärillä. Mutta sitten kun se kuitenkin välillä saa sen oikean imetysotteenkin (silloin ei satu), niin ehkä kyse ei voi olla kielijänteestä… Kättärillä tosiaan jo kyselin sitä, mutta ei sitä silloin sen kummemmin tutkittu…
Meillähän tämä jo välillä tuntui korjaantuneen, viikko taisi mennä ihan hyvin. Mutta nyt taas viimeiset pari päivää vauva on yrittänyt nirhiä äitinsä nännit hengiltä. Tosi turhauttavaa, kun kyllähän minä sen oikean imetysotteen tietäisin, mutta hemmetti kun ei tuo vauva vaan tottele :D
Nnnn (Ei varmistettu)
26.4.2014 at 21:07Oon yks niistä joilla la lähes samaan aikaan ku sulla. Nyt makaan sairaalassa vauvan kanssa rintatulehduksen takia. Eli hoida haavat kuntoon rinnoista! Bepanthen auttaa :) ja joo… Ei sitä vaaleanpunaista höttöä ole näkynyt :D silti.. Onhan aika ihanaa – aina kun kipu helpottaa.
Laura84 (Ei varmistettu)
27.4.2014 at 00:03Tsemppiä! Vietin helmikuussa Kättärillä 3 ylimääräistä vuorokautta samasta syystä. Epätoivo meinasi iskeä (kun vielä uusikin), mutta kyllä se vähitellenn siitä.
Kristaliina
27.4.2014 at 11:42Auts! Auts! Auts! Mulla ei tuota riesaa ole koskaan ollut, mutta olen ymmärtänyt että se on ihan hemmetin kipeää. Paranemisia!
Toivotaan sinne ja tänne mahdollisimman paljon tuota ihanaa ja mahdollisimman vähemmään tuota auts auts -osuutta :)
Hennam (Ei varmistettu)
26.4.2014 at 21:17Ehkä sen vaaleanpunaisuuden näkee sitten vasta parin vuoden päästä, ts. aika kultaa muistot.
Koeta kuitenkin nauttia! :)
Vierailija (Ei varmistettu)
26.4.2014 at 21:50Ootko kokeillut pumpata maitoa ja antaa pullosta jos vauva jois enemmän kerralla ja sun rinnat sais levätä (parantua) vähän jos ei niin tiuhaan tarttis imettää?
elppis (Ei varmistettu)
27.4.2014 at 09:23Mulla oli heti sairaalasta tultua nännit ihan rikki. Lypsin ja pulloruokin lasta 2vrk ja ehti sit parantua sil aikaa täysin! Käytin keittosuolahauteita ja lansinohia.
Kristaliina
27.4.2014 at 12:04Hei kiva kun kommentoit – mulla on nimittäin jäänyt ihan harmittamaan, että en ole vielä ollenkaan onnitellut sua: onnea!!!
Muistanhan nimimerkin oikein: eli että teidän vauva siis syntyi samana päivänä aikaisemmin kuin Seela… Miten teillä kaikki meni? Ja mitä nyt kuuluu? Heh mäkin oisin muuten puolilta päivin jo muuten ollut ponnistusvalmiina, mutta tuon tyypin pää oli ihan kenossa. Piti odottaa, että se löytää oikean kohdan tulla ulos ennen kuin pääsi ponnistelemaan :)
Lansinoh käytössä täälläkin, sillä siis ehti jo kertaalleen parantua ne ensimmäiset haavat. Ja välillä tosiaan meni jo ihan hyvinkin tuo homma, mutta nyt tuo tyyppi keksi taas alkaa järsimään… Nyt ei (kop kop puuta) onneksi ole varsinaisesti haavoilla, vaikka kipeät muuten onkin – varmaan haavoilta säästyin just tuon Lansinohin käytön ansiosta!
elppis (Ei varmistettu)
27.4.2014 at 15:19Joo kiitos :)
Juu tyttö syntyi 4.4 yöllä, että ennen teitä ennätettiin. No se synnytys.. Kiireelliseksi sektioksi lopulta meni, vaikka kaikki alkoi ihan lupaavasti. Se oli itelle suuri järkytys kun esikoinen kerta syntyi ihan normaalisti ja alakautta, niin en ollut tähän yhtään varautunut..
Mutta sen jälkeen kaikki on ollut meillä aika vaaleanpunaista. Voin paljon paremmin kuin kuukausiin (raskausaika oli ihan järkky!) ja jaksankin tehdä kaikkea. Kyllä se teilläkin jossain vaiheessa helpottaa :)
Kristaliina
27.4.2014 at 11:48Sitä en ole vielä kokeillut – korviketta annettiin pullosta eilen illalla, että sain edes pari tuntia levätä… Pumppaamiseen… No: mulla on siihen nyt sellainen pieni välttelyfiilis. Silvan kanssa kun se elo oli niin pelkkää pumppaamista alkuun, niin nyt tulee karseat kylmät väreet jo pelkästä pumpunesiinkaivamisajatuksesta. Oiskohan se yhtään hellävaraisempi…?
Mut joo tuo on meillä nyt sellainen ongelmakierre: vauva syö huonolla otteella > maitoa ei heru riittävästi > vauva syö 15 min välein sillä väärällä otteella > sattuu vielä enemmän > maitoa tulee vielä vähemmän, kun ei pysty rentoutumaan imetyshetkellä vaan pelkää vaan sitä kipua jne jne.
Lansinoh aktiivikäytössä, se paransi eka viikon haavat! Tää päivä tuntuu käynnistyvän vähän paremmin kuin eilinen (johtuisko siitä, kun yöllä ei tarvinnut imettää kuin parin tunnin eikä 20 min välein), toivottavasti alkais taas vähän helpottaa!
OdotuksestaOnneen
27.4.2014 at 13:39Mä niin ymmärrän ton pumpun välttelyn mutta mulla kävi Sisun kanssa niin että se pumppaaminen oli parempi rinnan päille eikä se imetys ollut sitten niin tuskaa. Meillä nyt ei muuten vaan kauhean kauan onnistunut Sisun kotiuduttua imetys mutta jos olisin Ukon kanssa aikoinaan tajunnut pumpata niin olisin varmaan pystyny imettämään pidempään. Mun rinnat oli niin kipeät että välillä tuli itku kun vauva pyysi ruokaa. Ja kun luuli että nyt siitä selvittiin niin vauva päätti muuttaa kasvun myötä imuotetta ja taas itkettiin. Tämä tapahtui noin viikon-kahden välein
PiP (Ei varmistettu)
26.4.2014 at 21:52Itsekkin kärsin n. 2,5 kk auki revenneestä nännistä. Ei ollut ihan helppo alku imetykselle, mut vielä imetellään ja poika nyt reilu 7 kk. Kävin n. 2 vko synnytyksen jälkeen imetyspolilla, kun kaikissa oppaissa luki, että 2 vko:n jälkeen rinnat tottuu imetykseen ja kaikki alkaa helpottamaan.. mut kun ei. Siellä ne tarkasti sen kielijänteen, joka oli kunnossa ja tarkastivat myös imetysotetta ja -asentoa ja antoivat jotain vinkkejä rintojen hoitoon. Rinnoille on olemassa semmoisia, olikohan silikonista tai kummiskiin jostain sellaisesta läpinäkyvästä hyytelömäisestä aineesta valmistettuja rintasuojia, jotka on tarkoitettu rikkinäisille rinnanpäille. Sain parin sellaisia kokeiltavaksi. Niitä pysty käyttämään useamman päivän, kun huuhteli sen välillä. Hyväpuoli niissä ainakin oli, et niihin ei tarttunut kiinni rikki mennyt ihon ja ne tuntuvat aluks viileilta. Huono puoli oli, et jos niitä olis ite ostanut, oli hinta aika tyyris. Jostain nettikaupasta löysin nii tais olla lähemmäks 40€/pari…et jäi siihen yhteen pariin mulla niitten käyttö. Mut toinen huomattavasti edullisempi suojaratkuisu oli tavallisista liivinsuojista leikatut ”donitsit”. Alkuun leikkelin jopa kahteen suojaa keskelle reiän ja laitoin päällekkäin (niissä olevilla teipeillä pysy hyvin kasassa) ja sit vielä yhden ehjän päälle. Nänni ei painunut lyttyyn ja pääs paremmin parantumaan, eikä myöskään ollut niin kosketusarka. Toinen nänni parani melko nopeasti noilla keinolla + paljon Bepathenia, mut toinen oli niin pahasti auki, et meni se 2,5 kk, ennen kuin oli kunnossa. Käytin myös alkuun pieniä rasvalappuja, joita saa apteekista, Bepathenin ja ”donitsin” kanssa, mut pyyhin sit rinnan aina kostealla ennen imetystä, kun en tiennyt onko niissä lappujen rasvoista jotain vauvalle vaarallista ainetta. Ainesosaluettelon perusteella se tais kyllä olla vaan jotain vaseliinia, joten kuitenkin uskalsin niitä käyttää. Rasvalappuasiaa ei neuvottu imetyspolilla vaan sen otin käyttöön, kun olo alkoi olla jo välillä epätoivoinen ja jotain oli pakko keksii. Ensimmäisen lapsen imetys loppui 3 kk iässä, kun rintakumista vieroittautuessa rinnanpäät aukes ja imetys oli yhtä tuskaa. Oli se imetys välillä tuskaa nytkin, mut ehkä siihen nyt toisen vauvan kohdalla osas jo varautua ja tsemppasi itteensä pahimman yli paremmin. Tsemppiä sulle, kyllä se jossain vaiheessa helpottaa, vaikka nyt hankalaa onkin!:)
Kristaliina
27.4.2014 at 11:52Kiitos tosi hyvistä vinkeistä – meitsi lähtee kohta ”donitseja” askartelemaan! :) Täytyy myös noita rasvalappuja katsella apteekista…
Mä ostin rintakumit (hemmetin kalliit nekin), mutta en tiedä onko ne jotenkin liian pienet, kun en saa niitä mitenkään järkevästi laitettua. Kaupassa oli vaan S-kokoa, mutta luulis että ne mun B-kupin rinnoille ois sopivat… En vaan osaa :)
Täytyypä selvittää, oisko täälläkin tuollainen imetyspoli… Kuulostaa hyvältä. Vai oliko se sun paikka just tuo Kättäri, mistä tuossa alhaalla mainitaan, vai jossain muualla päin Suomea?
OdotuksestaOnneen
27.4.2014 at 13:43Kuppikoko ei merkitse kulmien ostossa vaan nännin koko ;)
Mulla taitaa olla kaapissa yhdet isommat tallessa jos haluat niin voin pistää postiin kun niitä en ite enää tarvi.
PiP (Ei varmistettu)
27.4.2014 at 15:37Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ainakin toimii imetyspoli synnytysvuodeosaston yhteydessä ja siellä käynnistä ei tarvinnut ees poliklinikkamaksua maksaa, kunnat ilmeisesti kustantaa ne. Uskoisin, et vastaavaa toimintaa löytyy myös pääkaupunkiseudulta.
Hyvä, jos vinkeistä on hyötyä!:)
Vierailija H (Ei varmistettu)
27.4.2014 at 20:47Kättärillä oli ainakin v. 2012 Haikaranpesällä ns. imetyspoli. En tiedä, mitä sille on käynyt nyt Naistenklinikan rempan takia, mutta kannattaa kysyä. Mä kävin siellä yli 2 vk synnytyksen jälkeen kun meillä oli imetysongelmia (siinä oli joku juttu, että olisi pitänyt käydä 2 vk sisällä). Tsemppiä kovasti!
Lyydia
28.4.2014 at 14:54Osta ne L koon rintakumit. Nänni mahtuu niihin paremmin. Mä oon imettänyt kokonaan sekä esikoisen että nähtävästi nyt sitten myös tämän kuopuksen rintakumeilla koska matalat rinnanpäät. Vauva ei saa pyöreästä rinnasta otetta ilman kumia. Mielestäni Medelan rintakumit ei ole kalliit, 8-9 euroa pari koska nehän kestää koko imetyksen ajan ja kun ne voi desinfioida keittämällä annoin omani esikoisen jälkeen kaverin käyttöön. Ne on helppokäyttöiset, lätkäiset vaan siihen nännin päälle. Ohjeessa neuvotaan silleen taittamalla laittamaan mutta ite oon tosiaan vaan lättässy :) Ja muistathan että se imuote rinnasta rintakumin kanssa pitää olla sama kuin ilman. Eli ei niinkuin tuttipullosta. En tiedä mitkä sulla on nyt käytössä mutta tähän mennessä yhteensä kymmenen kuukauden kokemuksella suosittelen noita Medeloita.
Eve/my miracle x girl (Ei varmistettu)
26.4.2014 at 22:03Itsellä on 4,5kk ikäinen tyttö. Ensimmäinen kuukausi oli kamala kun Aada ei antanut minkäänlaista kontaktia. Sitten kun eka hymy tuli niin oli ihanaa. pian alkoi iskeä väsymys ja sitten ei jaksanut kun hoitaa velvollisuudet. Nyt kun aada on yli 4kk niin jaksaa paremmin. Toinen nukkuu päivälä hyvin ja yöt hyvin. Soseiden aloitus oli meillä se mikä sai helpon olon sekä äidille, että tytölle.
Paljon tsemppiä<3 Aina se ei ole helppoa. Ja kyllä, minäkään en ymmärrä miten jotkut ylistää pienivauva arkea. Minä en pahemmin tästä nauti. Odotan kauheasti sitä kun Aada on vuoden tai kaksi ja ei ole enään tälläinen pikku vauva.
Kristaliina
27.4.2014 at 12:44Mulle kyllä kans antaa paljon enemmän ne myöhemmät vaiheet! Tää alku on enemmän vaan tällaista selviytymistä; niin se oli Silvan kanssakin eli onneksi tää ei tullut enää niin yllätyksenä :) Kiitos tsempeistä, ja samaa sinne!!
Tilia ei jaksa kirjautua (Ei varmistettu)
26.4.2014 at 22:06Nyt Krista äkkiä hakemaan apua! Imetys on ihanaa, kun on kaikki kunnossa, ei todellakaan mitään raastamista! Pelasta itsesi ja meidät lukijat enemmältä kärsimykseltä ja antaudu nyt kerrankin autettavaksi heti. Siis heti. Sorry jos tämä tulee suorasanaisesti, mutta tietäen tuon tokkuran vastasyntyneen kanssa en nyt kirjoita tätä rivien väliin vaan ihan suoraan. :)
Kristaliina
27.4.2014 at 12:10Heh tää on tää mun kummallinen vähättelytaipumus: ensimmäiseksi teki mieli alkaa kirjoittaa, että ”no eeeeei tää nyt niin kaaaaamalan paha oo, kyllä tästä selvitään” jne :) Mutta joo, ehkä tuonne imetyspolille (tms.) olisi tosiaan hyvä soitella. Mähän siis tavallaan tiedän (kuvittelen tietäväni) ongelman syyt (väärä imuote jne jne.), ja mulle kyllä Kättärilläkin näytettiin, että millainen sen hyvän otteen pitäis olla. Ja tietty Silvalta sen tiesin. Mutta minkäs teet, kun vauva ei tottele… :)
Mulla oli välillä sellainen olo, että graah mä alan kirkua, jos joku vielä (siis neuvolassa tms) sanoo mulle, että imuote pitäisi korjata. Mä TIEDÄN TIEDÄN, mutta voisko joku näyttää kädestä pitäen, että MITEN. Kun ei se tietty riitä, että laitoksella joku tyrkkää vauvan sulle oikein ja sanoo, että ”näin”. Kun ei itsellä kuitenkaan ole niitä neljää kättä (ja osaamista) laittaa sitä just oikein siihen, kun kuitenkin samalla pitää tukea niskaa jne jne jne.
Voitte ehkä kuvitella, kuinka paljon imuoteohjeistuksia netistä täällä on kaivettu. Mutta se käytäntö. Voi huokaus.
sukkahoususankari
27.4.2014 at 13:03huono imuote korjaantuu monesti sillä kun korjataan vääränlaista imetysasentoa. :)
Vierailija (Ei varmistettu)
27.4.2014 at 18:25Kaikki vauvat ei ehkä osaa joka asennossa imeä oikealla otteella, mutta varsinaisesti vääränlaista imetysasentoa ei ole olemassakaan. Hyviä imetysasentoja on ihan yhtä monta kuin lapsia ja äitejäkin.
Emmi Nuorgam
27.4.2014 at 23:33Thank god. Mä jo meinasin alkaa googlata, että mikä on väärä imetysasento. Nim. Imetyksen suhteen aika neuroottinen
Vierailija (Ei varmistettu)
26.4.2014 at 22:19Kättärillä on imetysneuvoja, soita sinne, saat ajan, ei oo kaukana -> helppoa. Me käytiin kun olin jotenkin niin hukassa homman kanssa alkuun. Tuli vinkkejä ja sai avautua.
Vastasyntyneen kanssa on todella bonusta jos päivä on ”perus:)” eikä ”aaargh-voinko-palauttaa-tän-synnärille-en-osaa-enkä-jaksa”-osastoa
Kristaliina
27.4.2014 at 12:10Mä niii-iiin soitan maanantaina, jos tilanne on vielä tämä! Kiitos vinkistä!
Perus (hymiöllä) on munkin mielestä jo aika hyvä :)
sama vierailija (Ei varmistettu)
27.4.2014 at 13:54Jatkettakoon vielä, että meillä oli ongelmana se, että vauva ”imaisi” nännin suuhun, eli ei saanut kunnon hampurilaisotetta. Se hoidettiin istuen imettäessä niin, että vauva otettiin imetystyynyn avulla rinnan korkeudelle, sitten tissi paljaaksi naaman eteen ja annettiin vauvan hamuta. Sitten kun suu oli apposen auki, ohjattiin takaraivosta työntämällä (salamannopeasti, ennenkuin suu meni taas suljetummaksi ;) ) vauva kiinni rintaan, jolloin ”haukkasi” muutakin kuin nänniä. Ohjaus tapahtui sen puolen kädellä, jolta ei imettänyt.
Ei sattunut y-h-t-ä-ä-n kun tämän muisti tehdä, sillon se ikenillä jyystö loppui. Ja herumista neuvotiin lisäämään siten, että vaihteli rintaa tiheästi. Joinakin päivinä imetin yhdestä rinnasta kerrallaan 1-2 min ja sitten ”heitin” tytön toiselle puolelle, oli kyllä aika hämmentynyt mutta ilmeisesti auttoi kun maitoa tuli pian ovista ja ikkunoista :).
S-koon rintakumi on muuten varmaan sulle liian pieni, itsellänikin b-kuppi mutta nännit suhteessa isot. Osta M-koko, kastele se vedellä ja käännä ulkoreunat ylöspäin, ts. ensin nänni perille ja sitten liimaat ne reunat rintaan.
Tosi jäätävn kuuloisia neuvoja varmaan, ainakin jos ei ole koskaan imettänyt :D. Mutta meillä auttoi!
Kristaliina
27.4.2014 at 22:32Iiiiso kiitos vinkeistä – kuulostaa nimittäin just samalta kuin meillä! Tuota takaraivotyöntöä oon vähän yrittänytkin (muistaakseni Kättärilläkin tehtiin niin), mutta nyt tän lukemisen jälkeen oon vielä systemaattisemmin tehnyt noin, ja muutaman kerran oon saanut ihan hyvän otteenkin sillä aikaiseksi, jea!
Hmm samoin tuota vaihtohommaan voisin testata. Nyt kun vauva imee samaa rintaa (kipeästi) pitkään, eikä sieltä sitten enää mitään tule… Oon ajatellut, että se ”tilaa” lisää, mutta ehkä tuo vaihtohomma vois olla hyvä tekniikka.
Kiitos!
Vyyhti (Ei varmistettu)
28.4.2014 at 12:45Oletkin jo saanut tosi paljon hyviä vinkkejä, mutta piti vielä tähän vaihtojuttuun tulla kommentoimaan. Minulle nimittäin imetystukiryhmässä ohjeistettiin, että erityisesti herumiskertojen määrä viestittää rinnoille, että pitäisi saada lisää maitoa ja herumisiahan tulee kai useampia, kun rintaa vaihtaa. Meillä tämä vaihtelu auttoi maitomäärän nostattamisen lisäksi rintaraivareihin. Imettävää rintaa voi vaihtaa tosiaan vaikka parin minuutin välein uudestaan ja uudestaan kunnes vauva on saanut tarpeekseen.
Jotkut vauvat ei tykkää siitä, että heidän päätään työnnetään kiinni rintaan. Vauvan pään sijaan voikin ensin pitää rintaa kauempana ja sitten tyrkätä sen vauvan suuhun, kun asento on sopiva. Jos ajoitus ei ihan osu ja vauva ottaa huonon otteen, kannattaa irrottaa ja yrittää uudestaan. Puhdas sormi vauvan ikenien väliin ja sillä lempeästi ikenet erilleen.
Meidän ”vauva” on nyt jo 1,5-vuotias taapero ja tuosta vaihtelusta tuli niin tapa, että yhä edelleen hänen pitää saada syödä molemmat rinnat joka imetyskerralla. Joka ikisen kerran hampaiden tulo on huonontanut imuotetta uudestaan ja äiti saa olla todella tarkkana, ettei päästä tilannetta siihen pisteeseen, että iho kipeytyy. Nykyään lapsi osaa jo irrottaa, kun vain taputan sormenpäällä suupieltään, ja ottaa heti uuden paremman otteen.
Emmi Nuorgam
27.4.2014 at 23:35Olisko vinkkejä, että mitä tehdä, kun toinen käsi kannattelee vauvaa ja toinen tissiä, ettei se lapsi tukehdu siihen rintaan (FF-kuppi) ja nännikin löyty jostain tissin uumenista? Tota takaraivotönäystä mulle jo viime kerralla neuvolassakin suositeltiin, mutta kun ei mulla riitä kädet tönäileen mitään. :/
Vierailija (Ei varmistettu)
27.4.2014 at 23:50No olisko just se imetystyyny? Ts. tuet vauvan tyynyn/tyynyjen avulla rinnan korkeudelle niin että se tavara on jo valmiiks naaman edessä, tyyny kannattelee beibiä ja sinä lykkäät vauvan kiinni rintaan sillä vapaammaksi jäävällä kädellä?
Ääreishelppoa nälissään ähisevän ja huutavan vauvan kanssa, tiedän.
Emmi Nuorgam
28.4.2014 at 20:56No ei olis, kun imetystyynyllä se lapsi nousee ihan liian ylös. Ilman tyynyä bebe on kyllä oikealla korkeudella, mutta sillä kannattelevalla kädellä täytyy pitää aika tiukasti lasta kyljellään ja paikoillaan. Eli jos imetän vasemmasta rinnasta, niin vasen käsin pitää lasta paikallaan ja oikea kannattelee rintaa. :/
Kristaliina
28.4.2014 at 22:12Mä en kans jotenkin saanut sillä imetystyynyllä kovin hyvin Silvaa – myin sen sit kokonaan pois jo silloin:) Mä googlasin silloin Seelan ensipäivinä noita imetysasentoja ja oon nyt huomannut käyttäväni eniten tuota cross-over holdia (http://www.babycenter.com/0_positions-and-tips-for-making-breastfeeding-work_8784.bc)
Heh mutta pakko kertoa: imetin äsken Seelaa sohvalla ja nousin jo ylös, imetyspaidan luukku jäi kuitenkin auki. Lähdin kävelemään kohti keittiötä Seela ”kehtoasennossa” sylissä ja kappas: sehän sitten itse yllättäen nappasi kiinni. Eikä minkäänlaista kipua! :D Huomasin vaan, että oho, tyyppi on kiinni. Jatkoin sitten imetystä seisten ja kävellen :)
Emmi Nuorgam
28.4.2014 at 22:31Äääääääää mä vihaan opiskelua. Mutta pakko mikä pakko, kiitos linkistä. Ja hei Seelalle peukku, mun yksi kaveri imetti kans aina seisten. Sillä tosin oli silent-refluksivauva joka ei hiljentynyt muuten, mutta sekin tykkäs tosta asennosta. Taaperoita tosin ei varmaan paljon yhdellä kädellä seisten imetellä – tai ainakaan mun haballa ei! :D
Tilia
29.4.2014 at 09:34Seisten on ihan hyvä imettää, voit ottaa vielä liinan avuksi, jos kädet väsyy. Minä imetin joskus kadulla kävellessäkin, toisella kädellä vaunuja työntäen. Ja kuopuksen rintaraivariaikaan meni suunnilleen kuukausi, että imetys onnistui vain liikkeessä. Siinä sitten käveltiin kämppää ympäri aina imetyksen ajan. :)
Eli kannatta kokeilla eri asentoja – istuen, maaten, kävellen, puoli-istuvassa vauva mahan päällä jne. Ja soittaa tuonne imetystukipuhelimeen/polille/neuvolaan/jne. niin kauan, että apuja löytyy. Kun ne on ihan sitä varten olemassa, että sinne soitettaisiin!
Kristaliina
28.4.2014 at 14:46Mulla kans vaan loppuu kädet :D Ja maitoa ruiskuaa joka paikkaan ja vauva huitoo (ja kynnet on terävät) ja tunkee nyrkkejään suuhun ja ja ja… voi apua :D
Mutta kyllä mä välillä saan sen otteen ihan oikeinkin ja silloin ei satu, wohoo!
MiiaK (Ei varmistettu)
28.4.2014 at 23:57Uuuh, kuulostaa tutulta… mulla auttoi tuohon huitomiseen ja niihin kynsiin se, että pidin ”vapaalla” kädellä vauvan käsistä kiinni ja toinen käsi, joka oli vauvan selän ja niskan tukena, oli se, jolla tyrkkäsin vauvan rintaan kiinni. Jos vauva imi oikeaa rintaa, niin pidin vauvasta vasemmalla käsivarrella (sormet tukivat niskaa ja päätä) ja päinvastoin. Välillä se näytti tosi rajulta, kun tungin vauvan päätä rintaan ja pidin käsiä tiukassa paketissa. Siitä oli niin helpolta ja hellyyttävältä kuulostava ”vauva hamuaa itse rinnalle ja alkaa imemään” aika kaukana.
Vierailija (Ei varmistettu)
29.4.2014 at 10:03Suihkuamiseen auttaa kummasti kun lypsät päällimmäiset maidot pois. Samalla vähenee vauvan mahavaivat kun ei ole pakko paniikissa nieleskellä. Lapaset käteen tai tumppubody niin et tule kynsityksi verille.
hanna.k
26.4.2014 at 22:20Komppaan ekaa kommentoijaa, kyllä parin kk:n jälkeen varmaan helpottaa. Meilläkin on 2 tyttöä, esikoinen 2½ v. ja kuopus nyt 3½ kk. Ekat viikot vauvan syntymän jälkeen oli aika kamalia. Siis onhan se vauvan tulo tietysti ihanaa ja vauva itessäänkin aivan ihana, mut oli ne ekat viikot tosi vaikeita; väsymys, hormonit, imetysvaikeudet, esikoisen uhmaikä, väsymys, hormonit, väsymys… Mulla kipeisiin rintoihin auttoi apteekista ostettu Lansinoh-rasva, se on ihmekamaa, suosittelen lämpimästi jos et oo vielä kokeillu (oli muistaakseni tuubin kokoon nähden vähän tyyristä mut hoiti homman loistavasti ja pian, ja sitä voi käyttää myös tosi hyvänä huulirasvana jos sitä jää). Vauvan iltahuutoon auttoi kantoliina, siinä sit kanniskelin sitä illat pitkät (ja ne tosiaan oli pitkiä kun pikkumimmi meni yöunille vasta 1-2 aikaan aamuyöstä). 2 kk:n jälkeen pikkumimmi suostuikin sit jäämään omaan sänkyynsä nukkumaan jo alkuillasta, miä sain hetken omaa aikaa, mikä helpotti omaa oloa. 2 kk:n jälkeen löytyi päiviin rytmi, ihan itestään, ja sit helpotti.
Siis hurjasti tsemppiä, kyllä se kohta helpottaa! Vaikkei ehkä nyt siltä tunnu, niin aika menee ihan hujauksessa ja kohta teilläkin löytyy rytmi ja sen jälkeen arki pyöriikin jo paljon helpommin ja itekin saat toivottavasti sitten nukuttua enemmän. Tsemppiä! <3
Heikunkeikun
26.4.2014 at 22:38Alku aina hankalaa… Ei se vauvaelämän alku kyllä varmasti kovin usein helppoa Ole, varsinkaan jos on kaksi pientä niinkuin meillä. Nuorempi nyt hieman vajaa 7kk ja vanhempi 2v3kk, hiljalleen normaalimpaa kohti mennään. Valoa päiviinne!
Vierailija (Ei varmistettu)
27.4.2014 at 13:52Tiedän tunteen, meillä myös pienempi täytti juuri 7kk ja isosisko on 2v1kk. Alku oli aikamoista… mutta ihan sama juttu meilläkin, nyt helpottaa. :)
Tiinatiina (Ei varmistettu)
27.4.2014 at 00:51Kolmen lapsen imetykset takana ja joka kerta olen aluksi taistellut verestävien nännien kanssa. Eikä ollut ongelmaa imetysotteiden tai asentojen tai minkään muun kanssa, nännit vaan tarvi joka kerta sen tottumisen… :) Lansinoh on ollut pelastus ja ne ihan marketeista ostetut rintakumit, joita käytin aluksi silloin jos vähänkään tuntui että alkaa verestään nänni. Ei ehtinyt sitten koskaan kovin pahasti auetakaan ne nännit sen (lähes) ennakoinnin ansiosta ja melko pian saattoi jättää sen kumin käyttämisen kokonaan pois. Tsemppiä! :)
OdotuksestaOnneen
27.4.2014 at 09:00Kovasti jaksamista! Toivottavasti pian helpottaa!!!
Cpop
27.4.2014 at 09:18Huh, joo ei ole ikävä niitä ekoja kuukausia vauvan kanssa, vaikka vauvakuume muuten onkin! Meilläkin oli neidillä masuvaivoja ja kyllä se kuitiksi veti vaikkei ihan koliikkia ollutkaan (tietääkseni). Päivät meni hyvin mutta illat/yöt huudettiin. Miulla oli myös erittäin herkät tissit ja voi luoja sitä rintakipua. Kyllä saa seuraavan kerran kätilö kuulla kunniansa jos erehtyy sanomaan synnytyksessä että ”kyllä se kipu kohta loppuu”, kun EI MUUTEN LOPU :D Haha. Nää oli just näitä asioita mistä ei kerrota koskaan etukäteen!
Päähenkilö
27.4.2014 at 11:29Mulla on kanssa useampi imetys takana. Ekalla kerralla rinnanpäät olivat täysin rikki varmaan kuukauden päivät. Rintakumit ja Lansinoh pelastivat, kunhan älysin alkaa niitä systemaattisesti käyttää. Rintakumeista sitten vaan piti opetella eroon.
Toisen lapsen kanssa tissituskaa kesti vielä pidempään. Ehkä osin siksi, että kun oli se esikoinenkin siinä, ei joutanut aina mallailla vauvan imuotetta. Sitä kipua!! Mutta rintakumit pelastivat lopulta jälleen. Lisäksi keksin pahimpina aikoina Lansinoh-läträyksen jälkeen sujauttaa imetysten välillä liiveihin maidonkerääjät, jolloin rinnanpäihin ei osunut mikään. (Näin toki vain kotioloissa, heh.) En tiedä, kummat tarttuivat rikkonaisiin nänneihin kipeämmin, kertakäyttöiset liivinsuojat vai kankaiset… Auts, auts!
Ja kyllä mulla sama ongelma oli vielä viimeiselläkin kerralla, tosin nyt veristen nännien tragedia jäi lyhytaikaisemmaksi, kun osasin ottaa heti sairaalassa kaikki suojakeinot käyttöön.
Mutta kyllä se imuote ehdottomasti kannattaa käydä tsekkauttamassa. Voimia! Vauva-aika on kyllä monella tavalla aika raskasta. Eivätkä heittelevät hormonitasot mitenkään helpota tilannetta. Mutta vauva kasvaa (ja samalla myös ne isommat siinä koko ajan)…elämä helpottuu.
Aa (Ei varmistettu)
27.4.2014 at 11:50Minä käytin tuota aiemmissa kommenteissakin mainittua lansinohia heti ensimmäisestä imetyksestä lähtien, eli jo synnytyssalissa otin käyttöön. (Onneksi olin saanut vinkin ennen synnytystä) Sitä sit säännöllisesti käytin JOKAISEN imetyksen jälkeen ainakin 3 ensimmäistä kuukautta. Säästyi rinnat pahimmilta haavoilta.