Kävelimme Silvan (4,5v) kanssa tänään paikallisen leipomon ohi.
”Oi, miten ihana tuoksu!”, Silva ihasteli.
”Voi kunpa tuonne voisi mennä ja maistella vaikka ihan kaikkea! Oisko siellä joskus sellainen päivä, että kaikki on ilmaista?”, Silva kysyi.
”No eipä varmaan”, minä vastasin.
”Kyllä kaupoissa tavallisesti kaikki maksaa.”
”Miksi meidän pitää antaa meidän rahat sille kauppiaalle?”, Silva kysyi.
”No jos se kauppiaskin sitten haluaa ostaa jotain, se tarvitsee myös rahaa. Me ostetaan siltä leipää ja me annetaan sille rahaa. Sillä rahalla se voi ostaa vaikka maitoa. Ja sitten maidon myyjä voi niillä rahoilla ostaa vaikka lihaa”, minä yritin lapsentasoisesti selittää.
”Mutta mitä jos ne vaan ANTAISIVAT niitä asioita toisilleen?”, Silva kysyi.
”Niin. Sillä tavalla se taisi ollakin ennen kuin otettiin raha käyttöön – että vaan vaihdettiin niitä asioita. Mutta sitten keksittiin raha, ja ihmiset tekevät töitä, että saavat sitä rahaa, ja sillä sitten voi ostaa ruokaa ja vaatteita ja vaikkapa kodin”, minä kerroin.
Yhteiskuntafilosofi liukumäessä.
”Aivan epäreilu tapa”, Silva totesi.
”Ei se ole ollenkaan reilua, että joillain sitä rahaa on sitten paljon ja jollain ihan vähän. Niille tulee paha mieli, joilla ei ole rahaa. Kaikkien ihmisten pitäisi kysyä kaikilta muilta, että paljonko sinulla on rahaa, ja antaa sitten sitä rahaa toisille niin, että kaikilla olisi yhtä paljon”, Silva selosti.
”No miten sinä sitten järjestäisit sen asian?”, minä kysyin. Arvasin jo, että nyt on yhteiskuntafilosofiaa tulossa.
”Nooh, ensinnäkin…”, Silva aloitti sellaisella hurmaavalla 4,5-vuotiaan ”opettaja-äänellä”.
”Pankin ja kaupungin pitäisi laskea, että paljonko ihmiset tarvitsevat rahaa, että niillä olisi hyvä elää. Ei liian paljon eikä liian vähän vaan sopivasti. Sitten niiden pitäisi antaa ihmisille sitä rahaa yhtä paljon, ihan jokaiselle. Sille kauppiaalle ja kaikille muillekin. Sitten se kauppias voisi pitää sitä kauppaa siksi, että se on sen mielestä kivaa eikä sen tarvitsisi ajatella sitä rahaa. Ja sitten kaikilla olisi sopivasti rahaa eikä kenelläkään olisi paha mieli”.
”Oisko se sellainen perustulo?”, minä kysyin.
”Joo”, vastasi Silva (joka ei varmasti tiennyt, mikä on perustulo).
”Se se just on. Se ois tosi hyvä.”
*******
Mä vaan rakastan näitä keskusteluja lasten kanssa. Lapsissa on paljon viisautta.
96
Pia
2.1.2017 at 16:32Ooooo ihana!!!
krista
2.1.2017 at 16:39Hih ja hänellä on vastaavantyylisiä yhteiskunta-ajatuksia ollut ennenkin – täytyypä ehkä kirjoittaa eräs toinen tarina kakkososaksi jossain vaiheessa <3
Hilda
2.1.2017 at 17:00AIVAN HUIPPUA. Silva politiikkaan.
Sisareni (11-vuotias) koki juuri oman yhteiskunnallisen heräämisensä, kun opettaja oli koulussa kertonut tutkimuksesta, jonka mukaan tytöt ja pojat saavat keskimäärin suurin piirtein saman verran viikkorahaa, mutta poikien ei välttämättä ole tehtävä kotitöitä sen eteen. Hän tuli kuulemma kotiin hyvin tulistuneena voimatta käsittää moista epäoikeudenmukaisuutta.
krista
2.1.2017 at 21:50No se kyllä tosiaan ON epäoikeudenmukaista! Mä kans muistan lukeneeni tästä joskus. Nää on just näitä, miten tiedostamatta luodaan epätasa-arvoisuutta tyttöjen ja poikien välille jo nuorella iällä :(
iituliina
2.1.2017 at 19:22Äänestäisin!
krista
3.1.2017 at 10:36Vaalit 13,5 vuoden päästä :D
Neiti Nimetön
2.1.2017 at 22:26Voi ihana. Keskustelut ihmistaimien kanssa ovat kyllä huikeita!
krista
3.1.2017 at 10:56Niin on! Tässä oltiin Silvan kanssa ihan kaksistaan, niin oli tavallista paremmin aikaa kuunnella ja kysellä mielipiteitä. Tuli ihan sellainen olo, että hitsi tällaisia keskusteluja lapsesta tulee, kun vaan pysähtyy kuuntelemaan <3
Lurre
2.1.2017 at 23:00Ihana! :D
krista
3.1.2017 at 10:56:)
vannikkila
3.1.2017 at 08:56Voi Silva <3
–
Mä jo odotan, millanen filosofi meillä kasvaa, kun nyt jo 2,5-vuotiaana on pohdittu väärinkäsityksiä (poika kertoi isälleen, että haluaa vihreeseen kauppaan eli Prismaan, mutta kun Prisman parkkihalli tuli näkyviin – "isi, isi! Vääinkäsitys! Ei vih'eeseen paukkaan vaan keskustapaukkaan!" aka kauppakeskukseen), vanhojen ihmisten tapoja (vanhempi mies käveli hieman liian läheltä ja pojan lumipallo putosi kädestä – "Eikö tiedä, ettei saa töömätä muihin? Jonkun pitäisi keetoo tolle ihmiselle, ettei toisiin saa töömätä".) ja vaikka mitä :D
krista
3.1.2017 at 11:05Ihanat! ” Eikö tiedä, ettei saa töömätä” <3 <3 <3
LL
3.1.2017 at 09:28Silvalla on kyllä tosi hyvä kielitaito, että pystyy tuollaisiin keskusteluihin. Meidän 4v ei pysty mitenkään vaan ”keskustelu” on melko simppeliä. Teillä Seelakin kuulostaa kielellisesti edistyneeltä kun hänkin ilmeisesti puhuu pitkiä lauseita. Teillä on kieli selkeesti verissä.:)
krista
3.1.2017 at 11:10Aaaa joo se voi olla – mutta vastaavasti sitten joku muu taito voi tulla vähän hitaampaa, lapset kun on niin erilaisia. Erityisesti Silva kyllä on aina puhunut silleen hassun ”aikuismaisesti”, mummot sille täällä bussissakin välillä hymyilee, kun 4,5-vuotias jotenkin niin perinpohjaisesti kertoo asiat :) Joskus kuulostaa siltä, että joku voi ajatella, että onko tää lapsi vaan aikuisseurassa, kun puhuu noin aikuismaisesti – vaikka on meillä pikkusisko ja lapsikavereita :D
LL
3.1.2017 at 11:35:D Silva kyllä tuntuu myös ajattelevan ikäisekseen syvällisesti. Meillä on poika ja ystäväpiirissäkin on lähinnä poikia ja niiden jutut tällä hetkellä keskittyy lähinnä kakkaan ja pyllyyn.:D:D Ei kovin yhteiskunnallispoliittista pohtimista siis. Voihan tietty olla, että nämäkin ajattelee mielessään asioita, mutta kun ovat monikielisiä niin ei oikein tuu sitten sanallisesti ulos (tai ehkä mä vaan toivon niin…:D). Meillä numerot ja kirjaimet on kiinnostanu jo tosi pienestä, että ehkä meidän pojan ”kehittyneisyys” on sitten sillä alueella.
krista
3.1.2017 at 14:03Pieni hihitys tällä – kakka- ja pyllyfilosofiaa! :) Mutta hei, se on tärkeä ja olennainen kehityksen vaihe sekin!
–
Ja joo, joillain sitten taas vaikkapa motoriset taidot kehittyy paljon nopeammin. Meillä esimerkiksi sillä saralla on menty sitten verkkaisempaa vauhtia, eli kukin kehittyy tavallaan :)
lliiisa
3.1.2017 at 14:19Hei argh oonko ihan kuivis, mutta: miten keskustelu jatkui tuosta? Yrititkö yhtään selittää, että entä kun on juttuja, joita ei haluta tehdä muuta kun rahaa vastaan (vaaaaikka tuli omasta työhistoriasta mieleen muiden ihmisten oksennusten siivoaminen yökerhon vessasta, jolloin ei voinut kuin huutaa ääneen SUNNUNTAIN TUPLAPALLLKKKKAAAAAAA), tai että joillain on enemmän vastuuta (vaikka aivokirurgeilla) joilloin on ihan ok että ne saa enemmän palkkaa kuin vaikka minä siivotessani sitä oksennusta? Vai jäikö Silva ajatukseen että kommunismi olikin ihan soppeli homma? :D
krista
3.1.2017 at 18:01Hahaa, taisi jäädä Silva vielä tuolle ideaalitasolle :D Tää keskustelu oli live-elämässä pidempi, kesti leipomolta kotiin asti, ja tuossa loppuvaiheessa tultiin tähän kotiin ja keskustelu loppui siihen ja siirtyi aiheeseen ”ISI! SEELA! MALAGASSA ON LAPSIMESSUT JA SIELLÄ ON RYHMÄ HAU!” eli astetta tärkeämpiin aiheisiin :D Mutta eiköhän näitä keskusteluita vielä käydä :)
–
Lapsissa on muuten sekin jotenkin ihanaa, että ne ei selvästikään hoksaa vielä mitenkään ”arvottaa” eri ammatteja. Silvan yksi unelma-ammateista on siivooja. Se on kuulemma niin kivaa, kun tulee niin siistiä :) Ei ole tullut äitiinsä :D
A. Hakola
3.1.2017 at 15:21Ihanan rawlsilaista ajattelua!
krista
3.1.2017 at 18:04Oi, piti oikein googlata. Mutta kyllä, kyllä – oiskohan tässä todistettu Rawlsin teorian toimivuus yhden 4,5-vuotiaan otoksella :) https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeudenmukaisuusteoria
Elli
4.1.2017 at 08:02Oikeesti kyyneleet silmissä<3