Pötköllään

Kirjoitan tätä postausta sängystä kylkipötkötyksestä – ja täältä Sotkamosta.

Mullahan on tähän asti ollut hyvinkin napakkoja supistuksia pitkään. Mutta ei yhtään kivuliaita. Tänne Sotkamoon ajaessa tilanne kuitenkin muuttui. Yhtäkkiä alkoivat välillä hyvinkin kipeät supistukset. Jossain Kuopion kohdilla jo hiljaa mielessäni mietin, että pitäisikö kaartaa viitostieltä kohti synnytyssairaalaa.

Olin kuvitellut, että se ajaminen on vaan istumista – ja istuessa ei ole ollenkaan supistanut. Eikä lyhyillä ajomatkoilla. Mutta ehkäpä se pitkän ajomatkan tärinä oli sellainen, josta nuo supistukset eivät yhtään tykänneet.

Onneksi onneksi onneksi kipeät supistukset kuitenkin loppuivat tänne perille päästyä, kun menin heti pötkölleen. Eivätkä ole alkaneet uudestaan. Kaikki hyvin siis: jokainen päivä (saatikka viikko) mahan sisäpuolella on pieni voitto! Huomenna alkaa 29. raskausviikko.

Pötköllään eilen illalla.

Matkalla ajattelin metsäosuuksia ja yksittäisiä ohivilahtavia taloja katsellessani, että kyllähän täälläkin syntyy lapsia, myös ennenaikaisina. Ja hoitoa saadaan. Joten kaikki varmasti järjestyy, vaikka tulisikin eteen akuutti n-y-t-NYT -tilanne jo tällä pääsiäismatkalla. (kop kop puuta, toivottavasti ei tule)

Täällä olen jo selvitellyt hoitoa ja omaa tilannetta sen verran, että on sovittu tarkastuskäynti täällä sairaalassa viimeistään ennen paluumatkaa – eli että mitkä ovat kohdunkaulan kuulumiset. Sitten varmasti selviää, pääsenkö ajamalla takaisin vai mitä sitten tapahtuu.

Oikeastaan se ei vielä huoleta nyt, kun supistukset kerran loppuivat. Päivä kerrallaan pötkötellen, katsotaan sitten.

Ja toki jos kipeät supistukset alkaisivat nyt uudestaan, pääsisin tutkimuksiin saman tien. Tosi hyvä fiilis jäi muutenkin. Jopa aika turvallinen. Sellainen varmuus siitä, että tiedän, mitä pitäisi tehdä, jos alkaa tapahtua.

Pötköllään tänään.

Ja mikäs tässä pötkötellessä! Mulla on hyvä kirja kesken ja toinen odottamassa.

Joten päivä kerrallaan kohti uusia päiviä ja toivottavasti myös uusia raskausviikkoja. Pysy vaan vielä siellä masussa, vauva!

62