Kaupallinen yhteistyö: Finago/Procountor
Muutama kuukausi sitten minulle tarjottiin mahdollisuutta kokeilla Procountorin kirjanpito-ohjelmaa.
”Mitä ajatuksia kirjanpito sinussa herättää?”, minulta kysyttiin alkuun.
”Kauhua”, minä vastasin.
Siitäpä sitä sitten lähtökohtaa.
Olen ollut toiminimiyrittäjä nyt (päivälleen) tasan kuukauden verran. Olen ehkä ollut aika hidas näissä töihin liittyvissä muutoksissani. Toissatalven aikana sain mielessäni ”valmiiksi” päätöksen olla palaamatta aiempaan päivätyöhön hoitovapaan jälkeen. Ja nyt viime talven aikana sain vihdoinkin itseeni varmuuden siitä, että kyllä: mä alan nyt sitten ihan ”oikeaksi” yrittäjäksi. Siinä välissä olin siis tehnyt hommia freelancerina ja kevytyrittäjyyden kautta.
Vuosi per päätös näköjään. Mitäköhän ajatusta työstän mielessäni ensi talvena…?
Tuossa yrittäjyydessä minua kauhistutti moni asia, myös tietynlaiset ”identiteettijutut”. En siis koe olevani millään tavalla yrittäjähenkinen, kunhan vain haluan itseäni ja perhettäni elättää ja tienata just sen verran, että tullaan toimeen. Ei mitään voittoja ja kasvuja, vaan työn tekemistä itselleen ja omaan tahtiin.
Ja sitten kauhistutti se kaikki paperityöpuoli.
Oon ehkä vähän pöhkö, mutta mulle oli jotenkin tärkeää, että itse teen laskuni ja näen esimerkiksi kirjanpitotilanteen reaaliaikaisesti – näen, koska kukainenkin on maksanut laskun, mistä tulo kertyy (tai ei kerry) ja niin edelleen. Olin tottunut siihen friikkuna ja kevytyrittäjänä, ja siksi tuntui kummalliselta, että alkaisin vain lähetellä kuittejani ja tietojani (sähköisenä tai jopa paperilla niin kuin perinteisesti tehtiin) jollekin toiselle. Sen takia pitkään elättelin jopa ajatusta, että käyn jonkun kirjanpitokurssin ja alan tehdä kaiken itse. Ei siis ihme, että se kauhu syntyi, heh. Itseaiheutettua?
Tuon Procountor-ohjeman testaaminen osui minulle juuri oikeaan saumaan. Siinä tuli sitten mahtava ahaa-elämys: näinhän sen pitää mennä!
Nyt minulle on siis muodostunut tosi toimivalta vaikuttava välimuoto: teen tuolla Procountorilla laskukseni (sekä tulot että yrityksen menot) itse – kaikki näkyy reaaliaikaisena ja näen raportit sun muut. Tunnen, että homma on hanskassa just mulla. Enkä tarvitse mitään kuittisulkeisia. Ja ”taustalla” minulla on kirjanpitäjä, jolla myös on pääsy omilla kirjanpitäjä-oikeuksillaan mun Procountor-tilille. Hän tekee ne-jutut-joista-en-edes-tiedä eli sen mua pelottavan ”yli hilseen” -osuuden: kaikenlaiset viranomaisilmoitukset, veroilmoitukset sun muut.
Ehkä joskus jatkossa voin tehdä nekin itsekin (tuolta Procountorista ne kaikki tiedot näppärästi saa), mutta tässä alussa en halunnut hermoromahduttaa itseäni millään sellaisella ylimääräisellä, jonka voin antaa asiantuntijankin haltuun. Mä itse kuitenkin oon kirjoittaja ja viestintäihminen enkä mikään kirjanpitoammattilainen. Hyvä kun exceliin plus-kaavan osaan tehdä (lue: en osaa vaan kysyn aina Joelilta).
”Kuule, pakko kysyä… Onko tämä sulle jotenkin tosi helppoa?”, kysäisi Procountor-kouluttaja Pauliina minulta, kun olimme hetken käyneet ohjelmaa läpi. Sain siis myös virtuaalista etäopastusta ohjelman käyttöön.
”ON!”, minä vastasin ja klikkasin ensimmäisen laskuni lähtemään maailmalle.
Hän oli niin ystävällinen, että siinä sitten kehui minua luonnonlahjakuudeksi (KIRJANPIDOSSA, heh, MINÄ!), mutta itse laitan sen kyllä ihan tuon Procountorin piikkiin. Tai ehkä olin jännittänyt kirjanpidon kamaluutta sen verran, että sitten kun se olikin helppoa ja loogista, sain siitä ihan naurettavankokoisia kicksejä. Klik klik klik kuules tästä laitan näin ja ding-dong homma toimii laulellen pili pili pom. Tai jotain.
Kirjanpito-kicksit, kaikkea sitä.
Mutta hmm mitä muuta mä siis tuosta ohjelmistosta sanon – muuta kuin että siinä voi tehdä oikeastaan kaiken, mitä nyt voin kuvitella tähän kuvioon kuuluvan. Laskut tehdään näppärästi, ja esimerkiksi kuiteista (vaikka jos ostaa jotain yritykselle omalla kortilla) voi räpsäistä kuvan erillisellä appsillä (Procountor Kuitit) ja ne siirtyvät sinne. Ja omalta näkymältä on suora yhteys yrityksen reaaliaikaiselle pankkitilille eli oikeastaan ei tarvitse käydä yrityksen verkkopankissa ollenkaan. Erilaiset raportit syntyvät itsestään ja jo etusivunäkymältä näkee, missä on tulevia, meneviä tai olevia tuloja tai menoja. Procountor Mini puolestaan on paljon matkustavalle hyvä: eli mobiiliapplikaatio, jolla matkalasku rakentuu jo matkan aikana, ja se esimerkiksi laskee päivärahat ja kilometrikorvaukset siellä automaattisesti.
Ja tuon Procountorin saa käyttöön ihan vain sopimuksen tekemällä: silloin saa samalla maksulla käyttöön verkkolaskut, skannauspalvelut, tulostuspalvelut, pankkiyhteydet ja sähköiset ilmoitukset. Palvelun käytöstä maksetaan kuukausittain toteutuneiden tositemäärien mukaan.
Itse otin siis tämän kokeilun jälkeen ihan omaan käyttööni, ja vaikuttaa just sellaiselta, mitä halusin!
Heh kirjoitinpa nyt sitten kirjanpidosta. Aiheet laidasta laitaan hei :D Kaikkia tämä ei varmastikaan koske, mutta toisaalta on täällä ihan satavarmasti kuulolla meitä muitakin (nykyisiä tai toimintaa vasta harkitsevia) pienyrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä! Oon esimerkiksi omassa Facebookissani ja muutamassa FB-ryhmässä huomannut, että nämä kirjanpitohommat ovat yllättävän kiinnostava puheenaihe tällaisessa itsensätyöllistäjäporukassa; varmasti osin siksi, että monelle (kuten mulle!) se on niin tuntematon ja vähän jännittävä maaperä… Mutta oon supertyytyväinen, että tämän testin kautta löysin itselleni tämän ohjelman käyttöön!
Ja jos (KUN!) teitä on kuulolla, niin tilatkaa tästä ihmeessä Procountorin kokeilutunnukset käyttöönne – kaikkien testitunnusten tilaajien kesken arvotaan aika hulppeat palkinnot eli iPad (arvo noin 297 e) sekä 1000 euron matkalahjakortti.
Tunnusten tilaamiseen muuten ei tarvitse olla jo-nyt-yrittäjä eli siellä voi hyvin käydä ”muuten vaan katselemassa”, jos vaikka harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä (niin kuin minä tein pitkään) ja miettii, että miten se kirjanpito sitten hoituisi. Tai jos on muuten vaan kiinnostunut, että miten tuollainen homma toimii ja mitä siellä oikein tehdään. Tutustuminen ei tietysti sido mihinkään ja siellä testiympäristössä häärii myös muita testaajia, eli se on sellainen demonäkymä ja ”harjoittelualusta”.
Arvonnan säännöt löytyvät täältä.
Kaupallinen yhteistyö: Finago/Procountor
12
S
14.5.2018 at 16:04Moi! Paljonkos tuo tulee vuodessa maksamaan sinulle? Yrityksen perustaminen suunnitteilla..
krista
14.5.2018 at 16:21Edullisin ja pienin paketti on 19e/kk, joka sisältää 10 tositetta – mä veikkaan että mulla saattaa mahtua jopa siihen. Nyt oon siis vasta ihan alussa eli eka kuukauteen ei tullut vielä kuin pari tapahtumaa, mutta jatkossa mulla lähtee 1-3 laskua multa ulospäin ja sit on tietysti kululaskuja muutama per kk eli aika pienimuotoista. Ja sitten jos se 10 menee yli, niin ylimenevät on 1,79e/kpl. Sitten jos yritystoiminta on sellaista, että siinä on enemmän liikennettä, niin se seuraavan kokoinen paketti on 59e/kk saa jo 40 tositetta, mutta siihen mulla ei tietty mene lähellekään. Mutta etenkin tällaisella pienellä tapahtumamäärällä siis aika edullinenkin, kun samalla säästää tietysti paljon kirjanpitäjän kustannuksista!
–
Eli siis vuodessa se 12*19e eli 228e mulla tulee tämä maksamaan :)
–
Tsemppiä muuten suunnitteluun, tällä omalla (lyhyellä; toisaalta oonhan mä kevytyrittäjyyttä/fiikkuilua tehnyt pidempään) suosittelen lämpimästi. Hetkeäkään en ole katunut sitä, että en palannut päivätöihin!
Amaalia
14.5.2018 at 16:59Eikös toi 10 tositetta tule aika nopeasti?
Ainakin jos yrityksellä on pankkitili (pankin palvelumaksut), puhelin (puhelinlasku), netti (nettimaksu), vakuutukset (kuukausittain tai harvemmin) ja palvelin yms. maksut nettisivuja varten. Nämä 5 nyt tulee miniminä mieleen kun ajattelee pientäkin yritystä. Ja varmaan olisi hyvä pari kolme laskuakin laittaa maailmalle kuukaudessa ;)
krista
14.5.2018 at 17:07Joo suunnilleen nämä maksut mun toiminnassa tulee ja pari muuta – ja sit tosiaan 1-3 ulospäin lähtevää laskua. Arvioin, että 10 voi nipin napin riittää, ja sit jos ei riitä, niin siihen 19 euron päälle tulee vaan päälle kuukausittain se x*1,79e/kpl. Eli se tulee kuukausittain sen toteutuneen tositemäärän perusteella eli se ei hyppää (onneksi) automaattisesti 19 eurosta 59 euroon. Eli jos tulisi yhtä äkkiä jonain kuukautena 20 tositetta (vaikka jostain syystä laskujen lähettäminen kertyisi yhteen kohtaan), niin silloinkin se olisi 19e + 10*1,79 =36,90e siinä kuukaudessa. Tuota seuraavaa pakettia muntyyppisellä toiminnalla ei kannata ottaa :) Mutta tietysti jos on isompi määrä tapahtumia, niin sitten isompia paketteja tarvitaan!
Riika A
14.5.2018 at 18:57Hei aika hurjan mielenkiintoinen juttu! Vaikka yrityksen perustaminen juuri nyt ei ole omalla kohdallani ajankohtaista, niin joskus saattaa hyvinkin olla. Ja silloin on hyvä tietää, että tällainen palvelu on, koska itsellenikin se kirjanpito on sellainen vähän pelottava mörkö. Vaikka mä olen sentään kaupallisen koulutuksen saanut, joten mullahan pitäisi olla tämä homma hanskassa. :P
Hoitavatko nämä siis tosiaan kaiken byrokratian tällä hinnalla, vai jääkö sinulle vielä jotain tehtävää silläkin saralla?
krista
14.5.2018 at 21:09Joo mäkin oon tästä ihan kummallisen innoissaan, Facebookissa oon monet keskustelut käynyt kirjanpito- ja yritysasioista viime aikoina :D Mutta se on kiva tunne, kun alkaa hallita hommaa ja löytyi tää ohjelma!
–
Nyt jos mä oon oikein käsittänyt (mä tarkistan tän huomenna vielä!), niin jos tekee kaiken kirjanpidon itse, niin kyllä – mä itse otin siis vielä erikseen kirjanpitäjän niihin mun ”yli hilseen” -juttuihin eli tekemään veroilmoituksen, ennakkoverot/alvit ja varmaan myös vähän katsomaan päälle, että en nyt ihan mokaa :D Eli se kirjanpitäjä on ”ulkopuolinen”, ei Procountoriin liity muuten kuin että myös osaa käyttää sitä ohjelmaa :) Mutta sen kustannus on tietysti selvästi pienempi, kun peruslaskutuksen hoitaa itse. Ja tosiaan tuohon ohjelmistoon kertyy kaikki tieto myös niitä ”yli hilseen” -juttuja varten :) Myöhemmin, tyyliin ekan/parin vuoden ”kierron” jälkeen, ehkä opettelen tekemään niitäkin itse, jos siltä tuntuu.
–
Sellainen pieni kulu tuli sitten myös, että piti ottaa yritykselle pankkitili eli siitä maksaa sitten pankille jotain per kk.
–
…mutta koska oon näin aloittelija, niin tarkistan vielä, että oisko se varmasti niin, että se ois tuo kustannus ja that’s it, jos hoitaa kaiken itse. Palaan!
Riika A
15.5.2018 at 14:44Mitä nää ”yli hilseen” -jutut sitten kustantaa? Itse voisin hyvinkin kuvitella tekeväni samanlaisen ratkaisun, että ottaisin alkuun asiantuntijan avuksi, mutta ehkä sitten vuoden tai parin jälkeen voisin jo olla henkisesti kypsä tulemaan toimeen omillani. :)
krista
15.5.2018 at 15:03Siihen mä otin ihan eri kirjanpitäjiltä/tilitoimistoilta tarjouksia ja löysin sopivan, joka oli ihanan selkeä ja avulias ja käyttää tätä samaa ohjelmaa. Hän laskuttaa käyttämästään ajasta, varmaan eka kuukausina tulee neuvontaa enemmän ja sit sen jälkeen mahdollisesti hyvinkin vähän, jos ei ole mitään selvittelyhommia/veroilmoitusten täyttöjä päällä. En uskalla vielä ihan tarkkaan sanoa, että mitä se sit maksaa, kun en ole saanut vielä eka laskua :D Mutta arvioisin, että 30-60e/kk ehkä…? Mutta tää on ihan arvaus kyllä vielä. Kirjanpitäjiä oli erilaisia ja erilaisia laskutustapoja, mutta tämä teki heti hyvän ensivaikutelman vastaamalla heti (hän oli eka, joka vastasi tarjouspyyntöön( ja selvittämällä kaikkia asioita ja alkoi auttaa mua erilaisissa kysymyksissä, vaikka en ollut vielä edes sopimusta tehnyt :) Eli tosi hyvä combo kaikenkaikkiaan tää ohjelma & kiva kirjanpitäjä :)
Anna
15.5.2018 at 20:59Menneisyydestä TAAS hei! En voi olla kommentoimatta tätä https://www.puutalobaby.fi/diy-perhekalenteri/
Älä (tai älkää) ottako tätä nyt liian tosissaan. Minä en ole natsi joka haluaa päättää miten koko muu maailma pyörii vaan kirjoitan oman pienen sisäisen maailmani ongelmasta.
Lievän synestesian omaavalle ihmiselle jonka ajatusmaailma menee näiden vakiovärien mukaan ristiin iskee melkein fyysinen tuska kun päivät on laitettu IHAN VÄÄRILLÄ VÄREILLÄ!!!
maanantai – vihreä (no tämän sietää. Oikeasti maanatai on punainen tai oranssi, mutta jos on lämmin vihreän sävy niin voin jotenkin hyväksyä)
tiistai – sininen (No joo, tämä oikein. Violettikin kävisi)
keskiviikko – valkoinen (EI! Keltainen tai vihreä. Ei valkoinen.)
torstai – ruskea (Ei. Mikään päivä ei VOI olla ruskea. Lämmin punainen taikka oranssi riippuen kumpi väri meni maanataille ettei ole sama.)
perjantai – keltainen (Väärin. Perjantai on ehdottomasti kylmän sävyinen. Joku vihertävän sininen, minttu voisi olla aika hyvä)
lauantai – vaaleanpunainen (Lauantai on keltainen. Se ei voi olla muu kuin keltainen. Piste.)
sunnuntai – punainen (EI!!! Tämä on ehkä suurin häväistys. Sunnuntai EI IKIMAAILMASSA VOI OLLA PUNAINEN. Sunnuntai on valkoinen.)
Eli ongelmansa kullakin :D Mutta tämän postauksen innoittaman taidanpa tehdä meillekin lukujärjestyksen. Siinä on ideaa kun lapsi aina kyselee milloin se tai tuo tapahtui/tapahtuu.
RainDrop
16.5.2018 at 00:52Heh, sun ei varmaankaan kannata ikinä hakeutua keittiöön töihin, missä joutuu käyttämään eri värisiä käyttöpäivätarroja eri tuotteille, niissä noi värit olis kaikki ihan ”väärin” sulle :D
Luin tosta synestesiasta joskus juttua, jotenkin tosi kiehtova ajatus että näkee tietyt sanat tietyn värisinä. Vaikka voi varmaan olla myös tosi ärsyttävää jos ne värit on ”väärin”.
Anna
16.5.2018 at 17:20Tästä tuli nyt romaanin mittainen kommentti, mutta tykkään pohtia näitä juttuja ja olen aina utelias kuulemaan muiden kokemuksia (vaikka se häiritseekin että he kokevat kaiken ihan eri tavalla :)
Minulla se on aika lievä. En esimerkiksi näe musiikkia väreinä, mutta näen vuodenkierron eräänlaisena suorakaiteen muotoisena kuviona missä tietyt kuukaudet ovat aina tietyllä sivustalla ja viikko menee niin että arkipäivät menevät jonona yhteen suuntaan, sitten käännytään vasemmalle ja viikonlopun aikana palataan takaisin maanantain rinnalle missä taas jyrkkä käännös vasempaan (voi kun viikonloput oikeasti olisivat yhtä pitkiä kuin arkiviikko) ja matka alkaa alusta. Väreissä minulle isoin asia on onko joku päivä/viikko/kuukausi/numero tai kirjain sävyltään lämmin vai kylmä vaiko neutraali. Monesti se mitä kirjaimia jonkun päivän nimi sisältää tai mitkä sieltä minusta vahvasti nousevat esille määrittelee koko sanan joko lämpimäksi tai kylmäksi. I, J, Ä, Y ovat ehdottomasti kylmiä kaikki. O, R, U, B taas lämpimiä. E, A, K ovat jotain vähän välimaastosta. Ehkä tästä syystä jos unohdan vaikka jonkun jonkun nimen pystyn usein sanomaan että siinä oli A tai siinä oli I. Nuo kirjaimet kun määrittävät sanan väriä ja sitä kautta tunnelmaa joka tallentuu mieleen vaikka itse sana olisi hukassa.
Pyöreät muodot ovat lämpimän värisiä ja kulmikkaat kylmiä. Mitä terävämpiä kulmia sitä kylmempiä ja mitä loivemmat kulmat, sitä lämpimämpiä. Ja sitten on tietysti poikkeuksia ja niiden poikkeuksia ;)
Äidilläni on saman tyyppisiä juttuja, mutta meillä on ihan toisistamme poikkeavia. Toisaalta on myös yhtäläisyyksiä. Minä tykkään pyöreistä parillisista luvuista ja hän taas kulmikkaista parittomista. Olemme eri mieltä siitä kummantyyppiset luvut ovat miellyttävämpiä, mutta samaa mieltä niiden kulmikkuudesta. Ja tietysti, koska parittomat luvut ovat minulle kulmikkaita niin ne ovat myös kylmiä ja parrittomat pyöreämpinä lämpimiä. Että näin :D
Ärsyttävää se onkin kun joku laittaa värit väärin. Voin elää sen kanssa, mutta kyllä se silti on yhtä häiritsevää kuin jos joku pieni harmiton ötökkä yrittää ihan jatkuvasti tulla naamalle. Mutta samalla hurjan kiehtovaa.
Katsoin kerran dokumentin aiheesta. Siinä oli ihminen joka näki numerot ympärillään ja pystyi ihan uskomattomiin päässälaskutehtäviin koska pystyi oikeasti havaitsemaan numeroita ympärillään. Muistaakseni jotkut säveltäjätkin ovat tainneet olla synesteetikoita ja nähneet juuri musiikin väreinä ja kuvioina.
RainDrop
16.5.2018 at 23:01Tosi mielenkiintoinen kommentti (sori Krista kun keskustellaan ihan ”väärästä” aiheesta sun kommenttiboksissa :D). Mäkin nään aikamääreitä tolla tavalla, mutta käsittääkseni se on aika yleistä, eri ihmisillä on vaan erilaisia muotoja eri aikayksiköille. Mun päässä viikko on hyvin samanoloinen kun sulla, mutta vuosi on ympyrä :)
En oo aiemmin ajatellu tuota, mutta kyllähän tietyt numerot ja kirjaimet on pehmeämpiä kuin toiset, mutta varmaan synestesia-ihmisellä vielä ihan eri tavalla. Toi on musta jännä, että ne voi olla kuitenkin ihan erivärisiä tai tuntuisia eri ihmisillä, niinkuin sinä ja äitisi :)
krista
17.5.2018 at 20:26Tää on kyllä tosi mielenkiintoista – hih ja ei haittaa yhtään, vaikka alkaakin jutella jostain ihan asian vierestä, tää on vaan kiinnostavaa! Tästähän oli muuten puhetta jo tuossa postauksessa, varmaan huomasitkin? Siellä siis muutamia muitakin, jolla oli tällainen samanlainen… …taipumus/kyky, miksi sitä kutsutaan? Ehkä se vois olla kyky! :)
–
Mutta tää on kyllä tosi kiehtovaa. Kun ei tällaista itsellä ole, sitä on ministi edes vaikea ymmärtää, että mitä se tarkoittaa ja miltä se oikein tuntuu. Mua kans kiinnostaisi joskus katsoa se dokumentti!
Anna
21.5.2018 at 18:55Valitettavasti dokumentin katsomisesta on useita vuosia, joten epäilen että sen löytäminen voi olla hankalaa. Varsinkin kun en muista sen nimeä.
Kiva ettei haittaa vaikka aihe vähän seilailee asian vierestä :)
nro26
15.5.2018 at 21:02Mä en yllättynyt yhtään, hih :)
krista
15.5.2018 at 21:09Whaaaat, et yllättynyt että mä innostuin kirjanpidosta? :D Oonko mä jotenkin tietämättäni ”kirjanpitoisa” ja vaan mun lähimmät ihmiset näkee totuuden…? :D
nro26
15.5.2018 at 21:34Joo oot vähän :) Semmonen sopivan ..perusteellinen :D Ei ehkä nyt paras sana kuvaamaan sitä mitä tarkoitan, mutta en oikein keksinyt parempaankaan. Mä sain kanssa edellisessä työssä vähän kicksejä kirjanpidosta, tai joku semmonen osa musta sai, jonka luulen tunnistavani myös susta :)
krista
15.5.2018 at 21:48Oot kuule ihan oikeassa <3 <3 <3
nro26
15.5.2018 at 23:30<3 <3 <3