Puhdasta, raikasta pyykkiä

Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Allergia-, iho- ja astmaliiton kanssa.

Kuluneen kesän henkilökohtainen pyykki-innovaatio (heh): ulos nostettu henkaritanko!

Emme siis ole vieläkään keksineet, miten puutalon pienelle pihalle saisi fiksusti ripustettua perinteisen pyykkinarun – toisin kuin Espanjassa, jossa ulkopyykkinarut saavat pyykin kuivumaan noin sekunnissa. Mutta ihan tuollainen irrallinen henkaritankokin näköjään helpottaa pyykkitrafiikkia selvästi. Meillä kun isoin pyykkiprosessin (heh) pullonkaula on just se, että kuivaustila loppuu.

Mutta henkaritankoon mahtuu yllättävän paljon pyykkiä, ja siinä vaatteet myös tuntuvat kuivuvan tosi nopeasti! Ulkona tuuli pääsee niitä ihanasti leyhyttelemään.

Tämän kesällä ulos nostettavan irtotangon lisäksi Joel on kiinnittänyt pari pyykin kuivaukseen tarkoitettua kiinteää henkaritankoa myös meidän sisätiloihin. Ja tadaa! Nykyään kaikki meidän yläosat (paidat, mekot) kuivuvat henkareissa!

Vaikka edelleen kyllä olen sitä mieltä, että ne perinteiset pyykkinarut olisivat ihan pyykkiparhautta.

Tämän kesän pyykit meillä on nyt pesty Mini Risk -pyykinpesuaineilla, joita sain testiin Allergia-, iho- ja astmaliiton blogiyhteistyön myötä.

Ihan hassua: tämä tuotesarja oli meille nimenä aivan-aivan tuttu, mutta jostain syystä tätä ei oltu meillä koskaan tätä ennen kokeiltu! Hyvä esimerkki siitä, miten monesti se ostopäätös tapahtuu ihan automaatiolla. Käteen osuu vaan se tuttu paketti ilman, että edes juuri vertailee vaihtoehtoja.

Mutta tämän kesän testin perusteella tämä on just meidän perheen pyykinpesuun sopiva pesuaine. Hyvä, että tuli testattua!

Pyykinpesuaineen keskeinen ominaisuus on tietysti se, että se pesee puhtaaksi. Tämä tuntuu kuitenkin mun kokemuksen mukaan toteutuvan nykypesuaineissa tosi hyvin; tai ainakaan meille ei ole koskaan sattunut huonosti peseviä pesuaineita. Onneksi.

Niinpä puhtaaksi pesemisen sijaan meillä on pyykinpesuaineissa kaksi muuta keskeistä kriteeriä: pyykinpesuaineen pitää olla tuoksuton, ja sen pitää sopia meidän perheen iholle.

Tämä ei olekaan sitten ihan helppo juttu, ainakaan jos talvehtii hajusteiden luvatussa maassa Espanjassa. Sieltä tosiaan olemme pitkällisten kokeilujen myötä löytäneet vain yhden peruskaupoista löytyvän, meille sopivan pesuainemerkin. Onneksi Suomessa valikoima on tältä osalta paljon parempi!

Pyykinpesuaineista allergiaoireiden aiheuttajana kannattaa muuten lukea lisää Allergia-, iho- ja astmaliiton sivuilta täältä.

Mun oman ihon herkistyminen pesuaineita kohtaan on hiipinyt kuvioihin vähitellen, lähes huomaamatta.

Vähän niin kuin nikkeliallergia: joskus aikoinaan käytin kaikenlaisia rihkamakoruja ilman mitään ongelmia. Sitten aloin saada ensin punoitusta korviksista, myöhemmin myös rannekoruista. Nykyisin jo ihoa vasten osuva vetskari tai metallinapin kanta alkaa parissa tunnissa aiheuttaa tosi voimakasta kutinaa ja ihottumaa.

Samantyyppinen ilmiö minulle on käynyt myös pyykinpesuaineissa. Kutsutaankohan tätä ehkä herkistymiseksi? Joskus parikymppisenä pystyin valitsemaan ihan minkä vaan pesuaineen. Tavoitan muuten edelleen hajunystyröihini muiston niistä hajusteista, joilta mun pyykki silloin tuoksui! Heh ja vieläkin voin joskus haistaa vastaantulijalta niillä aiemmin käyttämilläni pesuaineilla pestyn pyykin tuoksun. En muista merkkiä enää, mutta tuoksun muistan!

Toisaalta hmm. Tätä kirjoittaessa juuri tajuan, että niihin parikymppisaikoihin mulla kyllä oli pahempia atooppisen ihon kausia kuin nykyään. Het-ki-nen. Olisiko silloinkin pesuaineilla voinut olla osuutta asiaan, mutta en vaan tajunnut sitä silloin…?

Tästä olen kertonutkin: Espanjassa eräänä talvena sain tosi sitkeän, ikävän ihottuman (kröhöm) tuonne alusvaatealueelle. Tämän seuraavan tietävät kaikki saman kokeneet, ja muut voivat varmasti hyvin kuvitella: kutina niillä alueilla ei ole kivaa. Kun on sellainen ”aaaaaaaargh mun on pakko päästä kynsimään” -olo. Ja sitten on ihan vaan vähän kiusallista tajuta, että tulipa taas raapineeksi haaruksiaan julkisilla paikoilla. Jepjep…

Mietin siinä sitten jo jos vaikka mitä satiaisia (no en oikeasti miettinyt!), kunnes kylppärissä katse osui sinisenä hohtelevaan pyykkiainepulloon. SINÄ! Sinä tän teit mulle!

Ja sieltä se syy sitten löytyi, pesuaineen vaihdon jälkeen kutina vähitellen hävisi.

Omalle ja oman perheen iholle sopivan pesuaineen löytää tietysti ennen kaikkea testaamalla, mutta meidän tapauksessa tuo Allergia-, iho- ja astmaliiton Allergiatunnus on ollut se tärkein ohjenuora. Tähän mennessä ei ole tullut eteen yhtään tuolla merkillä varustettua tuotetta, joka ei meille sopisi.

Eli meidän tapauksessa voi hyvin luottaa, että kun tuon merkin näkee, se tuote sopii meidän iholle.

Näissä Mini Riskin tuotteissa tosiaan on Allergia-, iho- ja astmaliiton merkintä. Eikä siis ollut mikään yllätys, että nämä pyykinpesuaineet eivät yhtään ärsytä meidän perheen ihoa. Tämä on just meidän iholle sopiva tuote!

Ja oon niin iloinen, että tuon luotettavan Allergiatunnus-merkinnän ansiosta Suomessa meidän perheen herkälle iholle sopivien tuotteiden löytäminen on näin helppoa.

Se toinen meidän perheelle olennainen kriteeri on sitten se tuoksuttomuus.

Meidän perheen molemmille aikuisille voimakkaat hajusteet tuntuvat epämiellyttäviltä ja itse saan niistä joskus päänsärkyjä. Pyykin osalta tällainen päänsärky voi tulla esimerkiksi silloin, jos nukun hajusteellisella aineella pestyissä lakanoissa. Olen jo vakavasti miettinyt, että pitäisikö esimerkiksi Espanjassa Airbnb-asuntoon mennessä viedä omat hajusteettomat lakanat mukana…

Mutta meidän perheessä se voimakkain hajusteisiin reagoiva perheenjäsen on kuitenkin toinen lapsista. Hänelle hajusteet tuntuvat todella voimakkailta ja epämiellyttäviltä. Jos joskus on ostanut esimerkiksi kirppikseltä hajusteellisesti pestyn vaatteen, se on parempi ensin pestä ennen kuin edes näyttää sitä lapselle.

Eli meille vain hajusteetonta pesuainetta, kiitos!

Mä olen muuten useammassa yhteydessä törmännyt ajatukseen, että hajusteettomasti pestyt vaatteet olisivat jotenkin tunkkaisen hajuisia – ja oon kyllä tästä ihan täysin eri mieltä! Varmasti se riippuu pesuaineestakin, mutta esimerkiksi tällä Mini Riskillä pestyt vaatteet ovat puhtaita ja erittäin raikkaita pesun jälkeen.

Mulle raikkaus on se puhtauden merkki, ja siihen ei ylimääräisiä hajusteita tarvita!

Meidän Allergia- iho- ja astmaliitolta saamassa testipaketissa oli siis useampia erilaisia tuotteita: kirjopyykille Mini Risk Color nestemäinen pyykinpesuaine sekä myös Color tiivistetty pesujauhe. Lisäksi oli Mini Risk White nestemäinen pyykinpesuaine valkopyykille ja Mini Risk huuhteluainetiiviste. Ja vielä keittiön puolelle yksi, eli astioille Mini Risk tiivistetty käsitiskiaine.

Näistä selvästi meidän käyttöön ensisijaisesti vakiintui tuo kirjopyykille tarkoitettu nestemäinen pyykinpesuaine. Pesujauhe on mulla kyllä auki siinä vieressä, muttauseammin tartun kuitenkin nestemäiseen vaihtoehtoon. Luultavasti siksi, että sen annostelu tuntuu helpommalta.

Herkkäihoisille olenkin kuullut suositeltavan juuri nestemäisiä pyykinpesuaineita, sillä ne liukenevat veteen usein paremmin. Eivätkä ne pölyä annosteltaessa eli eivät ärsytä sellaisia ihmisiä, joille voi tulla hengitysoireita.

Tuo nestemäinen pesuaine on myös ihanan monipuolinen: sitä voi käyttää jo alhaisissa lämpötiloissa (meillä on aika paljon 30 asteessa pestävää kirjopyykkiä, kuten nuo mun paidat tuossa tangolla), ja tämä soveltuu myös käsinpesuun. Ja kuulemma tätä voisi laittaa ihan tahrallekin; kröhöm vaikka mähän oon niitä, jotka eivät erillistä tahranpoistoa harrasta. Tuote on myös zeoliititon ja valkaisuaineeton.

Mutta samaan hengenvetoon todettava, että myös tuo pesujauhemuotoinen sopii meidän perheelle täysin, eli mun osalta varmaan vain annostelun helppous on saanut käyttämään enemmän tuota nestemäistä.

Ja sitten keittön puolelta tuo Mini Risk tiivistetty käsitiskiaine oli meille sellainen hassu mindblown: oho, tiskiaineen ei tarvitsekaan haista pistävälle sitruunalle!

Tähän asti siis meillä käsisaippuat, ihovoiteet ja pyykinpesuaineet ovat olleet tuoksuttomia, mutta keittiöaltaan äärellä on kyllä se perinteisen ärtsy sitruuna tuoksunut. No, nytpä muuttui sekin! Mini Riskin käsitiskiaine on siis käsille ihanan hellävarainen, mutta pesee silti hyvin astiat ja poistaa rasvan.

Toinen saamamme testipakkauksen pulloista tuli meidän kotikeittöön ja toinen lähti mökille. Jesh!

Erityisesti siis Mini Risk Color nestemäinen pyykinpesuaine kirjopyykille ja Mini Risk tiivistetty käsitiskiaine olivat meidän tarpeisiin ja käyttötapoihin istuvat uudet lempparit näistä.

Kannattaa kuitenkin kokeilla myös noita muita tuotteita, jos vaikka käytätte huuhteluaineita tai jos pesette valkopyykkiä, kuten täysvalkoisia paitoja (meillä valkoisissakin on lähes aina kuvioita eli varsinaisen valkopyykin määrä on meillä tosi-tosi pieni). Hyviltä vaikuttavat nekin, vaikka tosiaan käyttötarkoituksensa puolesta nuo eivät just meidän perheessä ole niin keskeisiä pesuaineita.

Erityisesti nämä sopivat tietysti herkkäihoisille ja hajusteita välttäville – mutta vaikka ei herkkäihoinen olisikaan, niin puhtaaksi ja raikkaaksi nämä aineet pesevät ihan jokaisen ihmisen pyykin! Ja samalla tietysti vähentää päivittäistä arkituoksukuormaa.

Oletteko te muut käyttäneet näitä Mini Riskin tuotteita? Onkos entuudestaan tuttu merkki teille?

 

PS. Syksyn Allergia, iho & astma -lehteen tulee tosi hyvä juttu pyykinpesusta, ja netistä sen löytää jo nyt, täältä. Jos siis kiinnostaa vaikka, että mistä pyykinpesuaineet koostuvat, mitä merkitystä veden kovuudella on tai kannattaako uudet vaatteet käyttöönottopestä, tuosta jutusta löytyy kemikaaliasiantuntijan vastauksia pyykinpesuun liittyviin yleisimpiin kysymyksiin.

11