Yhteistyössä: Mithu
Mä jatkan vielä tällaista blogiin spontaanisti syntynyttä ”ihania naisia ja heidän työtarinoitaan” -sarjaa. Ensin oli Katariina, sitten kuviensa myötä Sissi ja seuraavana päivänä vähän minäkin – ja nyt haluaisin kertoa vielä Heidistä.
Tapasin Heidin ja hänen maailman suloisimman tyttönsä Asmitan (oho, eiku maailman kolmanneksi suloisimman) jo muutama vuosi sitten, Puutalobaby-blogin ensimmäisessä lukijatapaamisessa SnadiStadissa. Ihania ihmisiä kerrassaan!
Heidin puoliso ja Asmitan isä Manoj on kotoisin Nepalista ja hän tuli Suomeen (tänään päivälleen tasan!) kuusi vuotta sitten – luku- ja kirjoitustaidottomana. Koulutusmahdollisuuksien puute on Nepalissa edelleen iso ongelma; ja Heidi ja Manoj ovat päässeet (tai siis joutuneet) kokemaan, millaista se ihan konkreettisesti on, kun on jäänyt lähes kokonaan paitsi kaikenlaisista koulutusmahdollisuuksista.
Ajatelkaapa, miten sujuisi aikuisen ihmisen elämä ilman lukutaitoa…? Jotenkin vaikea edes ymmärtää, mihin kaikkeen se vaikuttaa. Sehän jättää ihan ulkopuoliseksi… …kaikesta. Kaventaa mahdollisuuksia. Ja on jotenkin pysäyttävää aina muistaa, että tässä nykymaailmassakin se on arkitodellisuutta aivan liian monelle.
Heidin äitiysloman aikana (kuten aiemmin todettiin – se aika on tosi hyvä hetki ottaa etäisyyttä kaikkeen sekä uutta suuntaa elämälleen) Heidille ja Manojille kirkastui, että he haluavat tehdä sellaista työtä, jonka kautta omalta osaltaan voi tehdä jotain reilua ja hyvää. Auttaa siellä ”toisessa kotimaassa” Nepalissa.
Syntyi pariskunnan oma pienyritys ja nettikauppa nimeltään Mithu.
Tällä hetkellä Heidi ja Manoj siis maahantuovat ja myyvät nepalilaisten pienyrittäjien, järjestöjen ja reilunkaupantoimijoiden käsityönä valmistamia pieniä tuotteita: vaatteita ja asusteita, soittimia ja sisustus- ja lahjatavaroita. Materiaaleista suositaan luonnon- ja kierrätysmateriaaleja sekä perinteisiä käsityötekniikoita. Jokaisen pientuottajan ja järjestön he valitsevat itse henkilökohtaisilla käynneillä Nepalissa, ja joka ikisellä tuotteella on tarina, jonka Heidi osaa kertoa juurta jaksaen. Että tämän-ja-tämän esineen tekevät naiset kotonaan tässä-ja-tässä kylässä – ja niillä rahoilla tuetaan näiden-ja-näiden lasten koulunkäyntiä, terveydenhuoltoa, naisten työllistymistä ja niin edelleen.
Itse bongasin Heidin kaupasta heti ensiklikkauksella tällaisen rahin, jonka vaan halusin meille.
Ja tälläkin rahilla on siis tarina – itsestäni on niin mahtava tietää jonkun tuotteen taustat. Siitä tulee koko esinelle jotenkin lisää… ..syvyyttä. Terveisin tunnearvoihminen.
Rahia valmistaa Himalayan Healthcare -järjestön perustama sosiaalinen yritys nimetään JeevanKala (”Art for life”). Se työllistää Nepalin vuoristokylien asukkaita syrjäisellä ja maanjäristyksessä pahoin kärsineellä Dhalingin alueella. JeevanKala perustettiin rahoittamaan järjestön hankkeita terveydenhuollon ja koulutuksen parantamiseksi köyhissä kylissä. Tämä suurilta osin nepalilaisten vetämä järjestö ei halua olla ulkopuolisen rahoituksen varassa, vaan se haluaa lisätä perheiden kestävää elinkeinoa alueilla joilla työllistyminen on haastavaa koulutuksen puutteen ja pitkien välimatkojen vuoksi.
Rahi on valmistettu puhdistetuista käärepapapereista, kuten nuudeli- ja sipsipusseista – samalla kyläläiset oppivat kierrätystä. Roskat kerätään kaupungeista, tuodaan kyliin puhdistetaviksi ja kerättäviksi ja annetaan niille uusi elämä kestävinä sisustustarvikkeina.
Himalayan Healthcaren sivut täällä.
Tuo rahibongaus oli kyllä mahtava juttu – sellaiset kun ovat meillä nimittäin lähes huonekaluista käytetyimpiä. Meillä möyritään paljon lattioilla, joten kaikenlaisilla istumatyynyillä ja raheilla istuskellaan enemmän kuin vaikkapa sohvalla.
Raheja kai on tarkoitus käyttää jokseenkin näin:
…mutta meillä niitä käytetään jokseenkin näin:
Temppurata! Temppurata!
Siis totta kai tuo on tarkoitettu hyppimiseen! Ja yhdellä jalalla seisomiseen, sirkustemppuihin, keikkumiseen, ja…
…yleiseen puutalon perusmeininkiin.
Ihan parasta.
Samoin tuo Heidin ja Manojin oma pieni perheyritys – juuri tätä sarjaa ”seuraan omaa sisäistä ääntäni ja työllistän itseni tavalla, jota mieluiten teen”.
Niinpä – kuten olette huomanneet, tämä puheenaihe on vaan mulla just nyt pinnalla. Mutta nyt ihan viime aikoina nämä tarinat ovat vaan inspiroineet minua niin kovasti. Onkohan keväällä ja auringon valolla myös osuutta asiaan? Joillekin uusien alkujen pohtimisen paikka on syksy, itselleni se on aina ollut kevät. Kaikki valo ja tuore vihreys. Jostain tulee yhtä äkkiä virtaa ja voimaa.
Tulee olo, että hei kaikki on mahdollista, kun vain tekee. Viime keväänä muuten just tähän aikaan tein itse blogi-itsenäistymispäätöksen.
Okei takaisin asiaan. Sori, eksyin. Mutta siis:
Heidi lupasi myös tänne blogiin pienen arvonnan!
Ensin puhuttiin Heidin kanssa, että arvotaanpa lukijoillekin tällainen rahi. Sitten jatkettiin, että no hei laitetaan vähän isommaksi kuitenkin ja arvotaan kolme rahia. Ja siihen päälle vielä todettiin, että no jos kaikilla ei ole rahin tarvetta, niin muutetaan rahi vielä vapaavalintaiseksi tuotteeksi Mithun nettikaupasta.
Kiitos Heidi!
Omina palkintovinkkeinäni voisin antaa rahin lisäksi (niitä on myös punasävyisiä ja hopeisia) tällaisen ihanan oljesta punotun jakkaran (oi, sopisi puutaloon) sekä vaikkapa kierrätetystä riisisäkeistä valmistetun joogamattokassin. Vaatteista kietaisuhameen tai tunikan (tällä hetkellä saatavuus näköjään rajattu). Käsintaotut äänimaljat vaikuttavat upeilta (tahtoo). Joel puolestaan katseli jo tätä hampusta valmistettua reppua.
Kaikki tällä hetkellä myynnissä olevat tuotteet siis täällä.
Eli siis:
Täten laitetaan arvontaan lukijoiden kesken kolme vapaavalintaista tuotetta Mithun verkkokaupasta!
Arvontaan voi osallistua tässä kommenttikentässä (muista laittaa meiliosoite siihen kommentointikaavakkeen sähköpostiosoite-kohtaan) vaikkapa vaan kertomalla, että minkä tuotteen valitset, jos voitat.
Olisipa kiva myös kuulla kokemuksianne, että oletteko koskaan ostaneet mitään tällaisista ”eettisistä pientuottajien kaupoista” – tai aiotteko joskus ostaa? Näitähän voi bongata netin lisäksi erilaisissa tapahtumissa – Heidi ja Manoj myös kiertävät niitä. Heidän ”kiertuekalenterinsa” näkyy tuolla netissä, eli heidät voi bongata alkukesästä mm. Kangasalalta, Porvoosta, Tampereelta, Helsingistä, Lahdesta, Heinolasta, Mikkelistä… oho, ja niin edelleen – nuo vasta kesäkuun alkuun mennessä. Menkää ihmeessä omassa kaupungissanne bongaamaan heidät ja juttelemaan! Heidi on siis blogilukija ihan alkuajoista asti :)
Sellainen juttu muuten kannattaa huomata palkintoa valitessa, että koska kyse on oikeasti pientuottajien tuotteista (ja Mithu on tietysti pieni itsekin), voi olla, että jotain tuotetta on varastossa vaikkapa vain yksi. Ja jos joku ehtii just sen ostaa ennen arvonnan loppumista, niin sitten se on vaan… …loppu. Eli tällaisessa tapauksessa Heidi tarjoaa sitten jotain vastaavaa tuotetta tai sitten voittaja voi valita ihan jonkun muun. Tällainen disclaimer siis tähän, ymmärtänette :)
Arvontaan voi siis osallistua vaikkapa ensi tiistaihin 24.5. klo 12 mennessä – silloin arvon voittajan ja julkistan blogissa.
Arvonta on juuri päättynyt ja voittajat julkistetaan pian!
Seelan ensimielipide, kun rahi oli juuri tullut puutaloon.
Lisäksi olen ihan itse kiinnostunut kuulemaan, oletteko jatkossa kiinnostuneita tämäntyyppisten eettisten pientoimijoiden arvonnoista. Niitä on varmasti mahdollista (pienimuotoisesti) järjestää blogissa jatkossakin, jos tunnette, että tällaiset pienet arvonnat silloin tällöin (ja harkitusti) saattaisivat ilahduttaa :) Mitä mieltä olette?
Arpaonnea siis kaikille! …ja jos tuon rahin valitsette, niin seesteisiä jalanlepuutushetkiä riemukkaita temppuleikkimeininkejä! :)
Iri
19.5.2016 at 17:10Tara-haaremihousut täälläkin tai sit tommonen hupullinen puuvillapaita :)
Peikkorukka
19.5.2016 at 17:29Noni, tuli sitten heti parit housut ostettua…iski paniikki kun oli enää niin vähän kokoja jäljellä. :D
Itse taitaisin joko puputohvelit tai pehmonorsun valikoida, joko tälle omalle vatsatyypille (ulkoistumassa näinä päivinä) tai sitten kummitytölle. Ihana uusi tuttavuus joka tapauksessa, ties vaikka sieltä jotain muutakin lähtis jossain vaiheessa matkaan.
Tuuli
19.5.2016 at 17:32Pakko osallistua arvontaan, kun toi käsintaottu äänimalja ois vaan ihana! Pitää ehkäpä sit ihan ostaa, jos ei arpaonni suosi.
Ja kiitos upeasta blogista! Harvoin tänne kommentoin, mutta luen aina (kommentitkin). Osaat kirjoittaa todella hyvin :)
Sartsuli
19.5.2016 at 17:38Kissamaja olisi varmasti ihana yllätys kisuille. :)
PleaceTakeASeat
19.5.2016 at 17:39Oijoi! Paha paikka valita, minkä ottaisin jos voitto osuisi omalle kohdalle. Tuo teidän rahi olisi kyllä meille sopiva ja hieno hopeana. Mutta toisaalta, rakastuin näihin http://kauppamithu.mithu.fi/fi/tuote/2134979-housut housuihin. Vaikea valinta, mutta toivotaan että voitto napsahtaa ja ”joudun” tuota valintaa tekemään :D
jermia
19.5.2016 at 17:49Mandalahousut <3
Nathalie
19.5.2016 at 17:51ihanaa! ite ottaisin tuon hamppurepun :) :) <3
sssansan
19.5.2016 at 17:53Vau, en oo koskaan ostanut mitään tällaisista ”eettisistä pientuottajien kaupoista” kuten asian muotoilit, mutta tosi kiva kuulla tälläisistä, tuollaiset tuotteet on jotenkin niin hienon persoonallisia ja kiva kun niillä on joku ”tarina”! Mielelläni ostaisin enemmänkin kaikkia sellaisia tavaroita, mutta nykyisessä taloustilanteessa minulla ei valitettavasti ole varaa… Jos voittaisin, niin ottaisin tuon rahin hopeisena tai sitten samalla tekniikalla tehdyn kulhon :D
KattiLaKoo
19.5.2016 at 17:54Onnettarella ja mulla tuppaa olemaan melko huonot suhteet, joten mä taidan turvautua kukkarooni – tuoltahan löytyy aika paljonkin kivoja juttuja. Tällainen leggingsien kuluttaja ihastui esim. kietaisuhameisiin.
Ja kyllä! Mielelläni tuen pienyrittäjiä, joten toimijoiden esittelyjä kehiin, kun sopivia sellaisia vastaan tulee (kunhan et vallan mainospuheiden pitäjäksi ryhdy 😊)
zirpale
19.5.2016 at 17:56Tuolta löytyi paljonkin vaihtoehtoja arvontavoitoksi, mutta jos joku pitäisi valita niin tuo punottu jakkara – ihana!
mellu
19.5.2016 at 18:00Joku tunika tai peili tai joku muu sisustusjuttu. En kyllä osaa päättää, mutta en mää ikinä mitään voitakkaan. ☺ oon tässä viimeisimmän äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen miettinyt jatkuvasti mitä haluan ihan oikeasti isona tehdä ja nämä jutut vaan entisestään pahentaa tätä kipuilua…
anna.suurma
19.5.2016 at 18:13Törmäsin ihanaan Mithu-kojuun viime kesänä pariinkin kertaan, Helsingissä ja toisen kerran ehkä Ilosaarirockissa?! Ystäväni löysi kojusta ihanat puuvillahousut. Itse jäin myöhemmin harmittelemaan sitä että omia housuja en ostanut. Rahikin kyllä näyttää kätevältä!
noppeli
19.5.2016 at 18:32Jos voittaisin haluaisin kissanmajan (http://kauppamithu.mithu.fi/fi/tuote/3613110-kissamaja) vaaleanharmaana. :)
Hanna
19.5.2016 at 18:35Aivan ihana arvonta, mielellään tällaisia jatkossakin, kiitos! :) Mithun valikoimasta sydämeni vei Pashmina poncho. <3
Lauralinnea
19.5.2016 at 18:44Tuo rahi! Se sopisi täydellisesti taaperon tulevaan huoneeseen.
Olen ollut paljon tekemisissä luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien kanssa ja tällaiset tarinat kyllä lämmittävät mieltä. On ihanaa, että ihmiset löytävät oman juttunsa ja parantavat samalla vielä vähän maailmaa :)
manki
19.5.2016 at 19:26tämmöisiä aiheita lisää, kiinnostaa! ja mitä tuotteita! jos voittaisin, valitsisin rahin, tai tuollaisen jakkaran.. tai on niin monta hienoa! ☺️
Hakranah
19.5.2016 at 19:30Oi, tuollaisella hopeisella rahilla kyllä mieluusti pomppisin! Eikun lepuuttaisin niitä jalkoja, sen pompinnan jälkeen.. ;) Ihana arvonta, tykkään, ja ihana kauppa, arvostan!
sikkuralla
19.5.2016 at 19:31Oi, mitä ihania juttuja tuolla onkaan. Käsintaottu äänimalja kuvioilla olisi varmaankin valintani.
ElliiSa
19.5.2016 at 19:37Ai että mitä ihanuuksia koko kauppa täynnä. Jos voitto sattuis kohdalleen, niin valitsisin joko tuollaisen rahin tai jonku soittimista. :)
Pikku-iia
19.5.2016 at 19:41Ihania tuotteita! Mukana arvonnassa!