Se päivä

Tämä päivä 4.4. on elämäni merkityksellisin päivä.

Olen kertonut sen ennenkin. Ehkä noin kymmenen kertaa. Mutta se ehkä nyt tässä yhteydessä annettakoon anteeksi, kun kyse on kuitenkin elämässäni niin tärkeästä asiasta. Kerron sen varmasti kaikille kuulo- tai kirjoitusyhteydellä olevalle joka ikinen vuosi, neljäs neljättä.

Tänä päivänä 4.4. olen synnyttänyt, kahdesti. Kaksi kertaa neljäs neljättä klo 9 olen astunut Kätilöopiston synnytyssaliin.

Lapset eivät sentään saaneet virallisiksi syntymäpäivikseen ihan täysin samaa päivää. Toinen synnytys sai lopputuloksensa tämän saman vuorokauden aikana (juuri näihin aikoihin, kun julkaisen jutun), mutta ensimmäistä ponnistin reilulla tunnilla seuraavan vuorokauden puolelle asti.

Täällä kertomukset hieman tarkemmin.

Vuosi 2012.

Vuosi 2014.

Tänään aamuyhdeksän aikoihin katselin kelloa. Ei kuitenkaan tänään.

Vaikka tämä päivä on hyvin tärkeä, ei silti kolmatta kertaa 4.4. synnytyssaliin, kiitos.

Kolmas lapsi on vasta 26+4 tänään, eli vaikka tänään onkin ollut aika supistelevainen päivä, toivoisin vilpittömästi hänen pysyvän vatsassa vähintään tuonne kolmosella alkavien kymmenten viikolle. Jos nyt synttärisamiksia meidän perheeseen haetaan lisää, niin eihän tässä mun syntymäpäivään ole kuin nelisen viikkoa ja Joelin synttäreihin vajaa kuusi.

Synttäripallot.

Kolmas synttäripallo lapsi ei muuten synnykään sitten Kätilöopistolla, niisk, vaan todennäköisesti Naistenklinikalla. Tai mistäpä sen tietää, vaikka me Sotkamossa ollessa päästäisiinkin testaamaan Kajaanin synnytyssairaalan palveluita. Se olisi itse asiassa aika mukavakin kokemus, kenties kiireettömämpi – vaikka ei toki siihen tarkoituksella tähdätä.

Mutta pysy nyt vaan vatsassa vielä, pikkuinen!

Ja paljon onnea meidän mahtavat synttäritytöt: 8 vuotta tänään ja 10 vuotta ensi yönä!