Kaupallinen yhteistyö: Sello
Koululaisten lomaviikot tarkoittavat minulle usein shoppailua. Vai hmm: voikohan shoppailuksi kutsua sitä, kun kulkee teini-ikäisen sukulaistytön perässä ja kellottaa ennätystä, että kuinka kauan voi käyttää aikaansa tietyssä ketjuliikkeessä joka ikistä vaatekappaletta, meikkiä ja korua hypistellen…? Ha ha. Kauan.
Mutta kivaa meillä kyllä aina on! Ja erilaista: oman perheen kanssa kauppakeskuksissa käydään usein vain isoissa ruokakaupassa ja joskus päälle syömässä, ehkä apteekissa ja jollain ”pitää ostaa putkihuivi retkeilyliikkeestä” -täsmäostoksella. Silloin kauppakeskuksen etu on se, että kaikki asiat saa hoidettua samasta paikasta eikä tarvitse pukea-riisua-pukea-riisua-pukea-riisua lapsia paikasta toiseen siirtyessä.
Teinin kanssa kuitenkin kierrellään ajan kanssa. Ja se itse shoppailureissulla oleminen on ainakin yhtä tärkeää kuin se, että löytyykö sieltä jotain vai ei. Ehtii samalla jutella ja vaihtaa kuulumisia.
Myös syöminen on tärkeää: Chico´sin härkisburrito oli sai-RAAN hyvää! Shoppailukaverilla avokadolohta ja kurpitsaa.
Emme tämän viikon tiistaina shoppaillessamme ihan osuneet Sellon ympäristöviikkoihin, mutta aika lähelle – tapahtumasta kertovia kylttejä sinne oli jo aseteltu. Nyt tulevan viikonlopun aikana siellä on nimittäin paljon kierrätykseen liittyvää hyödyllistä ja kivaa tapahtumaa, ja lupasin vinkata niistä tässä blogissa!
Alkuun mielestäni se kaikkein ihanin lapsiperheiden kannalta: Sellonaukiolle on pystytetty 19.-22.10. kierrätyspiste, johon voi toimittaa esimerkiksi omalle perheelle tarpeettomia, puhtaita ja hyväkuntoisia leluja. Hope ry toimittaa ne eteenpäin pienille leluja kaipaaville leikkijöille <3
Tuollaiset on aivan ihania mahdollisuuksia vaikka yhdessä lapsen kanssa miettiä antamista ja hyvän mielen tuottamista toiselle. Muistan itsekin tosi selvästi lapsuudesta, miten valitsin erään nallen (joka oli minulle vieläpä aika rakas) ja veimme sen Kuusamon kirjastolle, josta se toimitettiin… …no en edes muista, että minne – varmaan johonkin kehitysmaahan. Mutta sen muistan, että nallen antaminen tuntui tärkeältä ja juttelimme paljon äitini kanssa, että miten paljon se tuottaa nyt iloa jollekin sellaiselle lapselle, jolla ei muuten olisi leluja. Mietimme, että miten se lahjan saaja ilahtuu. Ja omien lasten kanssa ollaan tehty tätä samaa – uskon, että tällaisella on myös hyvä kasvatuksellinen ja yhteiskunnallinen viesti lapselle. Toisen auttaminen, omasta hyvästä jakaminen <3
Joten lelupaljouteen siis hyvä kierrätysratkaisu, ja leluja Sellon kautta Hope ry:lle, suosittelen!
Lelujen lisäksi kierrätettäväksi Selloon voi tuoda puhtaita ja ehjiä tekstiilejä, vaatteita, kenkiä ja piensähkölaitteita. Kierrätyskeskus huolehtii esimerkiksi tekstiilit uusiokäyttöön.
Pop-up -kierrätyskirjastoon voi viedä oman kirjan kiertoon ja ottaa hyllystä toisen tilalle – myös lastenkirjoja ja sarjakuvia mukana!
Vanhat hehkulamput puolestaan pääsevät osaksi taidetta: taiteilija Anna Gröhn rakentaa niistä tilataideteoksen, joka on esillä Sellonaukiolla marraskuun puoliväliin asti. Teokselle voi ehdottaa nimeä Sellonaukion kierrätyspisteellä, vastanneiden kesken arvotaan siellä kolme 50 euron arvoista Sellon lahjakorttia.
Lisäksi perjantaina (klo 15-19) ja lauantaina (klo 11-15) kierrätyskorupajalla pääsee askartelemaan koruja kierrätysmateriaaleista. Lisäksi paikalla on pop-up -leikkipaikka ja mm. kepparirata, eli kivaa tekemistä on järjestetty lapsillekin.
Tätä en muuten itse tiennytkään: myös monet Sellon liikkeet ottavat ihan päivittäisessä toiminnassaan vastaan omaan alaansa liittyvää kierrätystavaraa. Esimerkiksi Specsavers vastaanottaa hyväkuntoisia käytettyjä silmälaseja tai aurinkolaseja, jotka toimitetaan marraskuussa hyväntekeväisyyskohteeseen Tansaniaan. Vanhan matkalaukun voi kierrättää Beliziassa, jossa se hyödynnetään edelleen lämpöenergiaksi, mustepatruunat puolestaan voi toimittaa Clas Ohlsonille ja vanhat pussilakanat, aluslakanat, tyynyliinat (räsytuotteiksi) ja farkkumateriaali (pyyhkeiksi) Finlaysonille ja niin edelleen
Kaikki Sellon liikkeiden tarjoamat kierrätysmahdollisuudet sekä ympäristöpäivän ohjelmasta lisää täällä.
Nyt viime tiistaina Sellossa käydessäni kävin myös huvikseni kurkistelemassa – koska tiesin jo tästä tulevasta teemaviikonlopusta – kauppakeskuksen pysyvään kierrätyspaikkaan, ekopisteeseen. Tai no itse asiassa törmäsin siihen aika sattumalta, kun sain autopaikan siitä vierestä.
Ja vautsi, mikä yllätys! Markettien kohdalta löytyy tavallisten pullonpalautushommien lisäksi kaksi Kierrätyskeskuksen vakituista kierrätyspistettä: toinen on kodin pientavaralle ja toinen kodin tekstiileille, vaatteille, kengille ja asusteille. Eli näissä kerätään ehjää ja toimivaa tavaraa, joka voisi vielä ilahduttaa jotakuta – tällaisia pisteitä en ole ennen nähnytkään! Kierrätyskeskuksen ohje ja lisätietoja (sekä ohje isompien tavaroiden noudon tilaamiseksi) täältä.
Lisäksi kodin pientekniikan keräyspisteellä voi kierrättää mustekasetit, matkapuhelimet, pienet sähkölaitteet (esim. sähköhammasharjat, hiustenkuivaajat), putkilamput, eL-lamput sekä LED-lamput, paristot ja pienakut. Ja tietysti paperia, kartonkia, lasia, muovia ja metallia. Ekopisteen kierrätystiedot täällä.
Ihan huippua! Eli ensi kerralla kantsii muistaa, että kaiken kierrätettävän voi tuoda tavallisen kauppareissun yhteydessä näille samoille luukuille.
PS. Haha, meillä juuri kyläilevä äitini kurkistelee tuossa olkani yli ja haluaa täydentää tuota pehmolelukohtaa: se mun muistikuvien lahjoitettu ”nalle” oli itse asiassa pitkäjalkainen kettu, jota kannoin kuulemma tiiviisti kainalossani, ketun jalat roikkuen. Lahjoittamisen jälkeen minuun oli iskenyt valtava kaipuu sen lelun perään. Olin sitä ikävöinyt ja murehtinut, että miksi annoin juuri sen, olisin antanut jonkun muun. Kovasti siitä sitten oltiin keskusteltu, että nyt sen lelun saa joku toinen lapsi, joka varmasti rakastaa sitä myös. Jännä: antamisen tärkeyden muistin, mutta ”tuskaa” en :)
Silti mä uskon, että oman lelun antaminen jollekin sellaiselle, jolla leluja ei muuten olisi, on hyvä kasvattava (vaikkakin ehkä tuskainen, hehe) kokemus :) Sanotaan, että opettava siis.
Yhteistyössä: Sello
17
Katri
21.10.2017 at 04:14Minäkin muistan allekouluikäisenä äitini pakanneen meidän vanhoja vaatteita ja kaurahiutaleita pahvilaatikkoon. Se laatikko lähti ”Afrikkaan” -en yhtään muista mihin maahan. Siellä oli kuitenkin nälkä ja pula vaatteista.
Yläasteella koottiinkin sitten yhdessä Hopen kautta lähetettäväksi äitiyspakkauksia Venäjälle. Lastenvaatteita, hygieniajuttuja jne. Muistelen että minun aloitteestani, mutta voi olla että aika kultaa muistot :)
Oman juuri syntyneen lapseni kanssa aion jatkaa Joulupuu-keräykseen osallistumista. Nyt olemme miehen kanssa laittaneet aina jotain jollekin, mutta kohta voidaan alkaa vauvan kanssa valita jollekin saman ikäiselle lapselle joululahjaa. Tärkeitä juttuja.
krista
21.10.2017 at 11:01Kyllä, nämä ovat supertärkeitä juttuja! <3 Ja tosiaan kun ottaa lapsen mukaan tuohon "mikä me annettais"-mietintään, sillä on myös ihan kasvatuksellinen merkityskin <3
-
Meillä itse asiassa toinen lapsi antaisi vähän kaiken pois (hänen ajatusmaailmaansa täällä: https://www.puutalobaby.fi/perustulon-kannattaja/); heh ja myös ystävilleen hän on koko ajan antamassa parhaita lelujaan ja lääkäristä saadut tarrat ym. vie aina päivähoitoon kavereille. Välillä pitää ihan jutellakin, että hei mitä jos annettaan LAINAAN mieluummin kaverille nämä sun uudet lelut eikä ihan ikiomaksi :D :D :D Hän on tullut varmaan erääseen lähisukulaiseen, joka on tunnetusti tuollainen ”höveli” antamaan vaikka kaiken pois :D