Jauhokoisakuulumisia – lähdössä tässä just ostamaan tiivitä purkkeja ja purnukoita niille kuiva-ainekaapin kamoille.
”Osta sit myös sellaisia, mihin mahtuu vaikka kokonainen jauhopussi”, Joel kehotti.
”Joo. Ja sit mä otan… no… no mä nyt otan… …..äääää mä otan vaan jotain, mitä käteen osuu, äh en mä jaksa ajatellaaaaargh”, minä nollasta sataan -tuskastuin pelkästä purkkikokoajatuksesta.
”Okei, ota vaan jotain”.
”Mä EN sit ota silleen, että ’oooo, tämä on graham-jauhoille, tämä venhäjauholle ja tämä jollekin hemmetin nomparelleille’- että uuu uuu uuu nämäpä sopivat sisustukseen ja ovat niin trendikkäitä ja oijoijoij sittenpä ostan sellaisen dymon – tiiäksä sen sellaisen – ja laitan kaikille etiketit ja uuu uuu uuu”, minä linjasin.
Joel oli hiljaa ja katsoi minuun.
”Mä otan vaan silleen… …silleen että ’v*u, s*tana, v*u, s*tana, v*u, s*tana’…”
(imitointi siitä, miten hermoraunionainen hikipäässä heittelee raivolla purkkeja ostoskoriin)
Nauruunrepeäminen.
”Noin sä just teet. Mä tiedän.”
”Ja mä oon SUN vaimo.”
”Ja mä rakastan sua.”
Saatan ehkä olla hieman viallinen, mutta onneksi joku pöhkö silti rakastaa.
45
murina
8.9.2016 at 20:25Hahaa, mä olin autokaupassa just tollasella ”v*ttu ihan sama” -asenteella ja kun myyjä ystävällisesti yritti kysyä munkin mielipidettä jostain niin kysyin vaan, että joko voitas allekirjottaa että pääsis kotiinkin joskus…. (enkä ees liiottele)
Mun mies ei silloin antanu ihan noin rakastavaa palautetta, lähinnä murhaavia katseita :D
krista
8.9.2016 at 21:07Hahaa, vähän isompi hankinta oli vielä kyseessä :)
–
Meillä muuten aikoinaan autokaupoilla taas multa ei juuri kysytty mitään (vaikka mä olin ostaja), vaan myyjät puhuttelivat mun ohi Joelia – joka ei tiedä autoista mitään (en minäkään) ja jolla ei ole edes korttia. Ehkä ne multa ois jotain väritoivetta sit kysyneet, mur :)
outi
8.9.2016 at 23:17Meillä oli myös koisa-ongelma taannoin. Parhaaksi ratkaisuksi osoittautui minigrip-pussit. Purkkejakin ostettiin, mutta noihin pusseihin oli kätevämpi laittaa kaikki epämääräinen ja mahtuu kaappeihinkin paremmin, kun vaan pussittaa valmiit paketit :) Ja noita pakastuspusseja on tosi isojakin, vaikka jauhopusseille. Lisäksi oli kätevää, kun pusseista näki sitten läpi, jos/KUN muutamista pakkauksista oli vielä kuoriutunut niitä perhosia.. Tosi sitkeä riesa :( Ja meillä löytyi niitä perhosen koteloita ihan uskomattomista paikoista kuten avaamattomien lasitölkkien kansien välistä ja kananmunakennon sisältä ym.. Kannattaa putsata kaikki välit mihin on voinut jotain murusia pudota, uunin takaa, lusikkalaatikot ym. Ja sit tosiaan pitää niitä purkkeja/pusseja tarpeeksi kauan senkin jälkeen, kun tuntuu että ötököitä ei enää löydy. Me ei myöskään haluttu käyttää mitään myrkkyjä ja onneksi ei sit tarvinnut! Tsemppiä!!!
Tiiana
9.9.2016 at 10:00Meilläkin löytyi joskus ihan jokaisesta keittiön kaapista sitten lopulta kun alkoi oikein tarkemmin käymään läpi. Lopulta tyhjensin ihan jokaisen kaapin ja kaikki astiat meni tiskin kautta, kaikki kaapit desinfiointiaineella läpi ja ihan kaikki kaapeissa säilytettävä ruokatarvike pussitettiin minigrippeihin pariksi vuodeksi. Nyt on taas ote vähän löystynyt, paitsi myslin osalta. Koska ikinä milloinkaan en tule unohtamaan sitä näkyä kun mysli pussin sisältö liikkui itsekseen….
krista
9.9.2016 at 11:05Joo mysli oli siis se ”syntipesä” meilläkin! Uhhuh. Paljonkohan niitä munia muuten mysleissä sitten tulee rouskutettua (kun ne siellä siis valmiina jo ovat), uhh, eikä ei saa vaan asiaa ajatella!
krista
9.9.2016 at 11:02Joo mä kans ostin eilen Minigrippejä (tai siis Ikean vastaavia) useassa koossa – laitoin ensin pakkaukset niihin ja sit vielä purkkeihin (kun ne purkit eivät tuntuneet tarpeeksi tiiviiltä; en löytänyt sellaisia kierrekorkillisia), niin jo luulis riittävän!
–
Uhhuh, joudutaankohan meilläkin tuollaiseen sitkeään taisteluun… Mä TOIVON, että oltais huomattu niin alkuvaiheessa, että tuho ois nyt kertasiivouksella selätetty; ainakaan ei ole nyt enää näkynyt. Mutta heti jos perhosia alkaa uudelleen ilmestyä, se on merkki siitä, että pitää alkaa järeämpiin toimiin ja just kaikkea uunintaustoja (paitsi meillä on uuni kiinteänä pöydässä, ei sinne edes pääse…) putsaamaan… Kiva kuulla, että selvisitte myrkyittä! Toivottavasti mekin!