Kaupallinen kampanja, yhteistyössä: Rautia
Ihan ensimmäiseksi: JEE, rakastan-rakastan-RAKASTAN!
Suojaukset reunoissa vielä poistamatta – siksi röpylät. Lattia kesti jo kuitenkin varovasti kävellä!
Ja sitten seuraavaksi kiitokset kolmelle taholle:
1. Teille kaikille, jotka osallistuitte ideointiin jo huhtikuussa mun portaikkohaaveilubloggauksessa (täällä) – erityisesti porrashullaantuneelle Lennu_lle, Iitaselle ja kaikille muille, jotka postasivat linkkejä ja ideoita. Tämä koko idea nimittäin löytyi teiltä! Tämän jälkeen aina, kun otan itsestäni typerän kuvan tuossa eteisen peilin edessä, taustan krediitit kuuluvat teille!
2. Rautialle, joka ehdotti juuri sopivalla hetkellä yhteistyötä ja siten polkaisi homman (lue: meidät) oikeasti käyntiin. Muuten täällä edelleen vain haaveiltaisiin, ja portaikko olisi vieläkin harmaa.
3. Appivanhemmille, jotka majoittivat meidät lattialleen remppaevakon ajaksi eivätkä puolella sanalla huomauttaneet meidän lapsiperhekamakaaoshuutokiukuttelukränäräjähdyksestä vaan hymyilivät ystävällisesti ja kaatoivat minulle tarvittaessa lisää viiniä lasiin.
KIITOS! KIITOS! KIITOS!
Ensimmäinen peiliselfie.
Joo. Rautiasta siis ehdotettiin blogiyhteistyötä ja minä vastasin, että no itse asiassa joo – me voitais tarvita 17 eri sävyä (sori, puhuin viimeksi vahingossa kahdeksastatoista; olin laskenut väärin) yhteen pikkupikkuprojektiin.
Hetken hiljaisuus langoilla.
Selitin portaikkoprojektin.
”No, ainakaan ei tule perinteistä valkoista”, Malmin Rautian Aki (kiitos kaikesta avusta!) vastasi. No ei tule ei!
Kyllä – minullakin pääsi kurkusta pienimuotoinen ”hik!”, kun Joel näytti ensimmäisen kuvan lattiasta.
Ensin Malmille tuijottelemaan värilappusia ja keräilemään spontaanisti sieltä kouraan sellaiset, jotka johtivat suunnilleen kohti suunniteltua värimaailmaa.
Sitten kuulimme jotain, mitä en ole ainakaan itse koskaan tajunnut. Joo – noissa maalilappuseinissä ja -kartoissa on paljon erilaisia sävyjä. Ei kuitenkaan läheskään niin paljon kuin mitä Aki kaivoi laatikosta:
Jos tuosta ei tajua määrää, niin:
Kaksi tällaista hervotonta tiiliskiven paksuista viuhkaa, joissa kai yhteensä n. 2500 eri sävyä – pelkästään yhden maalinvalmistajan värejä.
Meinasin tulla (hyvällä tavalla) hulluksi.
Itse asiassa nuo viuhkat helpottivat värivalintaa enemmän kuin mitä ikinä osattiin arvella: niistä nimittäin saatiin portaiden ”väriliuku” jo aika valmiina. Yhdistelimme vain kahta eri viuhkan lappusta ja otimme väliin neljä tummempaa sävyä. (näkyvät siis täällä)
Isoin päätös sen jälkeen oli lattian väri. Olin nimittäin ajatellut siihen jotain räyhäkkää oranssia (ylläri). Mutta harmiksemme kävi ilmi, että juuri niissä voimakkaammissa oransseissa väreissä oli pigmentissä jotain-jotain-jotain, että… Tai siis että ne eivät oleet sopivia lattiamaaliksi. Käsitin, että ne eivät ole riittävän peittäviä tai jotain.
Lattiaan haluttiin kuitenkin jokin voimakas, yllättävä väri. Eikä saa olla kylmä. (rajasi pois esim. turkoosin)
Ja sitten se sieltä bongattiin: värikylläisin vihreä, mitä liuskoista löytyi. L381, rakkaani.
Ja se oma alkuperäinen ”keltaista”-visioni ei siis päätynytkään portaisiin vaan eteisen seiniin.
Eli teoriassa:
(plus ne neljä tummempaa sävyä, jotka tästä puuttuvat)
…ja käytännössä:
Varsinaiseen maalaamiseen saatiin (Akin lisäksi) apua myös netistä Rautian rempparesepteistä. Siellä siis selkeät toimintaohjeet ja tarvikelistat hinta-arvioineen esimerkiksi seinien maalaamiseen (täällä). Tuota reseptiä me tietysti jouduttiin vähän soveltamaan, koska meillä maalattava seinä oli puupaneelia. Mutta tuota luin Joelille ääneen, kun se oli jo aloittamassa hommaa: ”Katkaise virta sulaketaulusta ja irroita pistorasioiden ja katkaisimien kannet…”
HUPSIS!
Pistorasiat meinasivat unohtua.
(#joelilmanpaitaa)
Ei ollut muuten ensimmäinen kerta, kun remppaa tehtiin puutalossa nettiojeet mukana. Ihan harmittaa, kun en blogannut vielä silloin – ois tullut niin mahtavaa fiiliskuvaa ja -kuvausta… Joel nimittäin aikoinaan asensi itse meidän pikkuveskin lavuaarin ja sinne kaikki putkihommat. Nyhersi tuolla neliön kokoisessa kopissa lavuaarin alla ruuvimeisseli kädessä ja katsoi Youtube-videolta ohjeita. Mutta hei – osasi! Siitä tuli sille jotenkin sellainen vahvistus, että ei tämä remppahomma nyt mitään ydinfysiikkaa ole. Netistä ohjeet ja sitten vaan rohkesti hommiin.
Suojaus taisi viedä viiden päivän projektista sen isoimman ajan, eikä sekään varsinaisesti nopeuttanut…
…että eka päivänä oli vielä pikkuapureita mukana auttamassa.
Joo, maali kuivuu siis vielä, mutta pakko laittaa jo tässä vaiheessa parit ennen – jälkeen kuvat. Varustettuna vaikkapa kysymyksellä, että arvaa kumpi on enemmän meidän näköinen…?
Portaikko ennen (sama kuva kuin portaikkohaaveilua-jutussa)…
…vai portaikko jälkeen?
Eteisen ”vaunuparkki” ennen…
…vai jälkeen?
Rakastan-rakastan-RAKASTAN!
Vielä (kuivumisen jälkeen) puutuu monenlaista: sellaiset ”liukuesteet” pitäisi liimailla portaisiin (niin kuin ennenkin oli), ja kaide ajateltiin laittaa myös. Samoin portti tarvitaan myös portaiden alapäähän. Ja mattoja sun muita mietitään vasta sitten, kun maali on kunnolla kuivunut.
Terveiset muuten tällä hetkellä hiljaisesta (ja maalinhuuruisesta) puutalosta – Joel päikkärikävelynukutti lapset ja meni itse vuorostaan mumilaan, ja päästi minut tänne katsomaan lopputulosta… …ja näköjään bloggaamaan hehtaaripitkästi, hupsis. Ja nyt mä sitten paukkaan takaisin sinne anoppilaan ja tehdään päätös, että mihin lähdetään maalinkuvausta odottelemaan.
Phuuh olihan tämä aikamoinen puserrus, mutta nyt se on tehty! Hemmetti! VAU!
Elämäni hienoin eteinen!
Taustalla aiempi sairaalanvihreä seinä – nyt se on keltainen!
Aaaa joo ja tän megahehtaaribloggauksen päätteeksi: lupasin myös mainostaa tällaista Rautian käynnissäolevaa kilpailua, jossa voi arvata, kuinka paljon maalia on tarvittu M/S Baltic Princess´n maalaamiseen – palkintona 500 e matkalahjakortti tai Rautian remppalahjakortti. Osallistukaa!
Mä en voi osallistua. Mä en edes tiedä, paljonko maalia meni meidän eteiseen.
Nyt mä lähden lomalle.
2
jennajohannasi
25.6.2015 at 16:43Ihan mieletön! Niinku ois kesä joka päivä, ku vaan hengaa eteisessä. Huh.
Kristaliina
25.6.2015 at 16:50Oooo, joo!!!! Meillä on ollut muiden huoneiden värimaailmoille ”työnimet” aina niitä tehdessä (esim. keittiö = Karibia), mutta eteiselle/portaikolle ei ole ollut… Nyt on! Kesä!
Rakastan, rakastan, rakastan! Mun ois pitänyt lähteä täältä kotoa pois jo tuon bloggauksen julkaistuani (50 minuuttia sitten näköjään), mutta en vaan raaski! Toi on vaan niin ihana, pyörin ympäriinsä (liikaakin, ei varmaan saisi tuolla justkuivuneella lattialla) ja rakastan <3
jennajohannasi
25.6.2015 at 17:02Whii, ei kai sieltä mihkää viitti lähteekään ku pihalla ei o yhtää niin kesä ku omassa porstuassa :D Teiän Karibia-keittiö on kyllä aivan ihana kanssa, fanityttölukijatoivepostaus: paljon lisää kuvia sisustuksesta!
Kristaliina
25.6.2015 at 17:04Niiii-iiiiin totta! :D
Ja joo, kyllä tästä sai taas innostuksen näitä sisustusjuttuja kohtaan! Työvaihe kahden pienen lapsen kanssa on aika…. aika…. aika…., mutta ei hemmetti tätä onnea tästä lopputuloksesta!!!
Pääsiäinen tuli taloon (Ei varmistettu)
25.6.2015 at 17:58Anteeksi vaan mutta mä saisin teidän eteisestä päänsäryn :). Mutta annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Kristaliina
25.6.2015 at 18:05Täytyy muistaa varoittaa meillä vierailevia :D
rappuremppa meilläkin (Ei varmistettu)
25.6.2015 at 22:17Joo,vaikka vihreä on mun lempiväri ja lattiaankin sitä on tulossa, niin tuosta vihreästä tulee jotenkin merisairas olo. Ja 70-lukuinen. Keltaiset seinät – tykkään.
Maalin tarkempia tietoja kaipaan, merkki, liuotin, kiiltoaste.
Mitä teette lopuille maaleille? Kuinka pienissä erissä lattiamaalia myydään? En ole alle litran nähnyt kaupassa, joten tulisi järkky kalliiksi projekti esim. 30 e/askelma. Tietysti voi yrittää lantrata sävyt itse laimentamalla vaikka valkoisella. Mitä se oranssia ei saa lattiamaalina juttu oli, onhan sitä ihan valkoistakin?
Kristaliina
25.6.2015 at 22:31Kysyn Joelilta noi, kun se tulee – ylläri ylläri – maalaamasta :) Porrasmaalitörpöt oli pieniä, ehkä 0,5 tai jotain? Ollaan jo mietitty, mitä muuta voidaan jämämaaleilla tehdä ja loput sit varmaan laitan ilmaiseksi eteenpäin meidän alueen huippuun kierrätysryhmään :)
Oransseissa oli siis pigmenteissä jotain sellaista, että se ei ollut riittävän peittävää. Sen näki myyjä aina koneella tarkistaen ko. värinumeron. Itse asiassa samaan oon törmännyt aiemmin ja valitettavasti silloin ei ollut.toisen rautakauppaketjun myyjä niin osaava, että ois sen osannut kertoa. Tein sabluunamaalausta ja susi tuli oranssin osalta, kun pohjaväri näkyi läpi. Blaah.
Mut joo palaan noista muista!
Kristaliina
26.6.2015 at 11:14Okei Joel tässä vieressä nyt, niin saan vastaukset :)
Tikkurilaa olivat siis maalit, puolihimmeitä ja Joel ”veti raakana” mitä se ikinä tarkoittaakaan :D :D :D
…ja jos vielä tarkemmin sävyt jotakuta kiinnostavat, niin lattia L381 ja seinät K303. Portaiden ”väriliuku”: H305, J305, K305, L305, M305, N305, M403, N405, M476, S405, N309, M309, L309, K309, J309. Et silleen :D
Nannannaa
25.6.2015 at 18:11Vau, tosi hieno! Vaikka en keltaista fanitakaan, niin teille tuo sopii hurjan hyvin.
Hitto, kun iski karsea maalausvimma. Tarviskohan meiän tuulikaappi vähän tuunausta? Mitähän mies tuumais, jos rupeisin vähän sutimaan? :D
Kristaliina
25.6.2015 at 20:11No hei kuule sutimaan vaan! Ihan hurjasti iloa tuottaa tuo lopputulos jo nyt – niin kuin Facebookissa sanoin, niin ennen tuo oli ”vain eteinen” ja nyt ”MEIDÄN eteinen” heti sisääntullessa. Ihanaa! Suosittelen! :)
Nannannaa
25.6.2015 at 21:41Mä luulen vaan, että meillä saattaa olla hiukan eriävä näkemys maalaustarpeesta ja värivalinnoista. :D Toi kun on maalattu viimeks joskus pari vuotta sitten.
anneb (Ei varmistettu)
25.6.2015 at 18:17No wautsi!
Ihanaa kun ”uskalsitte” näinkin ”rohkeita” sävyjä.
(Lainausmerkeissä, kun itse kanssa rakastan selkeitä ja värikkäitä värejä, en sairaalapastellisävy- maailmaa) eli musta on hauskaa kun esitellään oikeat värit, aina rohkeana valintana , kun itselle se on itsetsestään selvää. :)
Onnea kesäeteiselle!
Ja hyvää remppalomaa ♡
Kristaliina
25.6.2015 at 20:16Hihi mä kans repeilen (ja välillä ärsyynnynkin) esimerkiksi sisustuslehdille, jossa on ”syksyn rohkeat värit” – ja sitten ne on harmaata ja valkoista ja yksi lilaan taittuva harmaa sisustustyyny :) Niiinettämissäneväritsiison? :D
Mutta joo tärkeää on mun mielestä tehdä omannäköistä, mitä ikinä se sitten onkaan. Se voi olla värikästä, voi olla harmaata, voi olla valkoista – kunhan se tuntuu just omalta ja siltä, että tästä mä just tykkään. <3
Kahvittelija
25.6.2015 at 19:49Tosi kivalta näyttää! Peukku myös lisää viiniä tarjoileville appivanhemmille! :)
Miitu (Ei varmistettu)
25.6.2015 at 19:57Vaihtoehtoinen nimi Huvikumpu :) Tai se ainaki mulle tuli ekana mieleen.
Kristaliina
25.6.2015 at 20:02Sitä sanoi myös S-S Facebookissa! Mielellään otan nimityksen vastaan! <3
Vierailija (Ei varmistettu)
26.6.2015 at 00:02Mullekin tuli Huvikumpu heti mieleen!
Vierailija (Ei varmistettu)
25.6.2015 at 20:25Siis upea Huvikumpu! Iskee kauhea maalausvimma jopa peukalo keskellä kämmentä remonttihommissa olevalle! Olette lomanne ansainneet, nyt nauttikaa!
Kristaliina
25.6.2015 at 20:29Kiitos!
Itse asiassa tänään ei vielä päästykään kuivumislomailemaan (Joel sanoi, että vielä jotain viimeistelyä GRAAAAAAAAH ja nyt se on edelleen siellä maalaamassa), mutta huomenna todellakin! Mä tarvitsen unta! :)
Eepu (Ei varmistettu)
25.6.2015 at 20:40Ihana! Lasten kanssa remontointi on niin tuttua, että melkein itkettää.
Minkä firman maaleja käytitte?
Kristaliina
25.6.2015 at 21:07Nää oli kaikki Tikkurilaa – ja ei muuta syytä kuin että niistä liuskoista oli helpoin löytää sopivat värit :) Ja… öööh… betolux? Tai jotain :)
Joo, remontointi sinänsä on oma juttunsa – silloin viimeksi, kun rempattiin, mä olin Silvaa odottaessa raskauspahoinvoiva ja uhhuh. Mutta nyt, kun kaksi tättähäärää siinä vielä elää omaa meininkiään yhtään hidastamatta, niin… aijai :)
Noooh, nyt Joel viestitti, että on valmis ja lähtee tänne päin! Jeeeee-eeee-eee!
vierailija (Ei varmistettu)
28.6.2015 at 18:18Mikä on budjettiarvio, ilman blogiyhteistyötä? Oletteko laskeneet/kysyneet?
Kristaliina
28.6.2015 at 18:42Juu, totta kai :) Koko eteis/portaikkoremppa maksoi kaikkineen (mukana ihan-ihan kaikki suojauksista, maalarinpesuista, teippeihin, hanskoihin jne.) n. 700 euroa.
possu
29.6.2015 at 00:02Tämä oli hyvä tieto, nim. eteinen odottaa…
Mia K.
25.6.2015 at 21:10Arvaan että 13.000 litraa maalia :) sävyä en pysty kyl arvaamaan..!
Eteinen on huikee! Silmissäni näen vielä ylhäällä katossa Simpson-pilviä kellumassa, ja rappusilla yksisarvisten armeija marssimassa lasten edellä ylös alas.. :D
I h a n a.
Mia K.
25.6.2015 at 21:16Ps. Mä kyllä haluun turkoosia seuraavaan omaan kotiin! Nih. …ehkäpä pelkkää turkoosin eri sävyjä..? Ja uima-altaan.. ja..ja.. Mopo karkas.. :)
Kristaliina
25.6.2015 at 21:49Oijoijoi, mä aloin nähdä tän silmissäni! Turkoosi on ihana, ja siellä näkyi olevan ihan hurjan hienoja sävyjä! <3 Turkoosiahan meillä on siinä Karibia-keittiössä ja siinä yhteydessä ei tunnu yhtään kylmältä. Se on just varmaan se, millaisiin tiloihin niitä värejä käyttää ja miten yhdistelee :)
Mia K.
25.6.2015 at 22:18No sitä mä jäin vähän tuos ihmetteleenkin, kun sanoit sen olevan ”kylmää”? Se ei kyl oikeen oo.. :) ja, mä oisin tohon eteiseenkin ekaks ainaski tiäkkö koklannu..kun ton vihreen ois voinu vetästä surutta sen päälle :D
mut, voihan sen seuraavaks vaihtaakin, jos kyllästytte vihreään ;)
Siis, onks teillä siellä turkoosi keittiö? Miksen mä oo huomannu? Hö :/
kontaktimuovi
25.6.2015 at 21:30Nyt pitää saada väriä tuohon portaikon seinäänkin mis on nuo taulut! Jää pliisuks muuten. :( portaista tykkään vaikkei ihan itteni näköset ole mut vierastan tuota lattian väriä. :)
Kristaliina
25.6.2015 at 21:32Mietin samaa! …mutta siitä saadaan mahtava ketjureaktio, kun pitääkin maalata enemmän seinää ja sit kattoa ja koko yläkerta ja sitten ollaankin maalattu jo koko talo :D Niinhän siinä helposti käy :D …mutta totta, nuo taulut näyttää munkin silmään nyt jotenkin ”yksinäisiltä” :)
*jensu (Ei varmistettu)
26.6.2015 at 09:29Laittakaa siihen seinälle jotain värikkäitä kuvia/tauluja. Lapsille keltaista, oranssia, vihreetä liitua käteen ja taiteilemaan hienoja kuvia. :)
Vierailija (Ei varmistettu)
26.6.2015 at 11:18Tai värikkäitä kehyksiä!
Vierailija (Ei varmistettu)
25.6.2015 at 21:31Oi oi, miten ihanan teidän näköinen eteinen ja portaikko! Oon ite just niitä ”skandinaavisen pelkistetyllä” värisilmällä varustettuja sisustajia – mustavalkoista, harmaan sävyjä ja ehkä, EHKÄ, jotain yhtä-kahta harkittua lisäsävyä koko kämppä, jos minä siitä saan päättää. Mutta teille, teidän kotiin toi on ihan varmasti nappivalinta! Ihanaa, että on ihmisiä, jotka uskaltavat tehdä omista kodeistaan just sellaisia kuin itse haluavat. Liian usein kuulee niitä ininöitä, että ”haluaisin xxx, mutta kun sitten asunto on vaikeampi myydä / mitä jos kaduttaa” (vaikka olisikin kyse jostain ei-peruuttamattomasta, kuten just vaikka maalista, jonka voi käsitellä uusiksi, jos asunto menisikin myyntiin/mieli muuttuisi, mitä tuskin tässä tapauksessa on piiiiitkään aikaan edessä)… Onneksi teillä on rohkeutta olla omia ihania itsejänne!
Kristaliina
25.6.2015 at 21:41Kiitos! Joo just tota koulukuntaa mäkin kannatan; että tekee just omannäköistä itselleen muista (ja trendeistä) niin kovasti välittämättä. Esimerkiksi just maalatessa tai tapetoidessa tosiaan harvoin tekee mitään peruuttamatonta! (toki sopivia materiaaleja käyttäen; ei tarkoita esim. vanhojen talojen ”muovittamista” umpeen jne) …ja se omaa silmää hiväilevästä lopputuloksesta nauttiminen on kyllä ihanaa! <3
Me taidettiin olla vähän niin kuin jo luovuttaneita tuon eteisen suhteen – muut huoneet rempattiin omannäköisiksi, mutta tuon annettiin vaan jäädä… Mutta hitsi että nyt on ihana fiilis, kun nyt on ”oma” eteinenkin!
Nellis (Ei varmistettu)
25.6.2015 at 21:39Todella kaunis ja pirteä eteinen! Minä en tohtisi noin kirkkaalla omaani maalata, mutta teille varmasti sopii ja salaisesti olen vähän kade, että olette noin lyhyessä ajassa saaneet noin upean lopputuloksen. Wau!
En tiedä kuinka rakkaita nuo taulut on teille tuollasenaan, mutta itselleni tuli mieleen, että korvaisi nuo värikkäillä ja iloisilla kehyksillä. Ja mahdollisesti myös taulujen aiheet (mikäli tietysti nuo eivät ole tärkeitä, arvokkaita tms. mistä ei halua luopua) voisi olla pirtsakamman värisiä, jotta sopisi paremmin tuohon värimaailmaan. Sitten ei ainakaan heti tarvii lähteä maalaamaan sitä seinää ja sitten taas seuraavaa ja seuraavaa seinää! ;) :D
P.S. Uskon kyllä, että oli kova urakka, enka tajua ihmisiä, jotka tällaisesta pintaraapaisusta päättelevät, että teillä on ollut koko homma ihan lastenleikkiä! Remppaaminen vain vaikuttaa aina niin ”jes kivaa, me rempataan ja näin sitä uutta syntyy” -tyyliseltä kivalta hommalta, mutta todellisuudessa siihen sisältyy NIIN paljon kaikkea muuta, jota ei tajua heti ajatella. Välillä siis sopiikin avautua! ;)
Kristaliina
25.6.2015 at 21:52Samaa mieltä tosiaan, nuo taulut jäivät nyt tuohon vähän orvoiksi… Oikein muuten tulkittu – ne nimittäin ovat meille hurjan tärkeitä ja rakkaita. mutta ne voisivat varmaan (sen tarkemmin päättämättä, mutta näin näppituntumalla ajatellen) tulevaisuudessa saada jostain toisaalta talosta arvoisensa paikan, jossa tulevat parhaalla tavalla edukseen esiin! <3
Lauralinnea (Ei varmistettu)
25.6.2015 at 22:26Teidän on PAKKO pitää Peppi Pitkätossu -teemaiset portaikkotuparit! Itse rakastan värejä, etenkin keltaista, mutta en olisi noun rohkeita ratkaisuja tohtinut tehdä. Ihailen!
Kristaliina
26.6.2015 at 11:01Ne ois ”tupaan tulijaiset” ihan kirjaimellisesti! :) Instassa vitsailinkin, että jee portaikkotuparit, jokaisen naperoperheen unelmabileet :D Mutta joo, meillä ontavallisetkin tuparit pitämättä. Ehkä nyt vois sellaisia ajatella, kun talon jokainen huone on nyt ”meidän näköiseksi” rempattu!
Vierailija (Ei varmistettu)
25.6.2015 at 22:30Miks ette oo maalannut keittiön lattia? :) Pisti vaan silmään puuväri hienon eteisen jölkeen…
Mä muuten diggaan tosta värimaailmasta mutta nuo tummat sävyt portaikossa vähän häiritsee, mun silmään ois ollu parempi suora sävyliuku vaaleasta tummenpaan/kirkkaampaan ;)
Kristaliina
25.6.2015 at 23:48Koska alkuperäiset satavuotiaat puulattiat puunsyykuvioineen <3 <3 <3 <3
No, keittiön lattia itse asiassa ei ole alkuperäinen – vanha kyllä sekin. Mutta olkkari on alkuperäinen ja maalaamaton, ja sellaisina me ne pidetäänkin. Huolletaan vaan. Kirjasto ja eteinen sen sijaan on edellisten useiden asujasukupolvien maalaamia (nekin kyllä alkuperäistä lautaa), joten ne ollaan maalattu mekin. Maalinhionta pois olisikin vähän massiivisempi juttu, maalaaminen on toistaiseksi tuntunut paremmalta vaihtoehdolta.
Myös yläkerta on puunvärinen.
Mä harkittiin suoria sävyliukuja, mutta sitten se alkoi vaikuttaa meidän makuun liian pliisulta – tarvittiin vähän pakansekoittamista ja myös eroja värien lämmön asteessa. Niinpä sovellettiin :) …ja kun molempien silmä sanoi, että nyt on perfect, niin siihen täytyi sit luottaa, itselleen kun tekee :)
pohjatyöt? (Ei varmistettu)
25.6.2015 at 22:40Minkälaiset pohjatyöt teitte? Sehän se usein on maalaamista työläämpi vaihe.
Kyllähän tuo viisi päivää on tosi nopsa remppa-aika vanhassa talossa, vaikka tuskaiselta olisi tuntunut. Meidän portaat on olleet työn alla kuukausia eikä loppua näy. Illat ja viikonloput lyhyitä lasten kanssa touhutessa. Anoppiloita ei ole käden ulottuvilla. Purkamista tuli aika paljon odotettua enemmän ja joudutaan rakentamaan paljon uudestaan. Maalit vielä kaupassa ja sävy päättämättä.
Viisi vuotta on nyt tehty remppaa kaikki vapaa-ajat, etupäässä pakko-juttuja, ei sisustuksellisia asioita. Paljon kyllä oppii tekemällä. Ei ole epätoivoväsyä kyllä ollut, yhdessä on kiva tehdä, vaikka sitten hitaammin lasten kanssa. Nelivuotias on jo hyvä maalausapuri ja pienempikin osaa auttaa remppahommissa, vaikka ruuveja sekoittaen…
Teittekö vain pinnan vai tarkistitteko myös lattian rakenteet ja eristyksen? Muistelen, että kylmistä lattioista on ollut juttua aiemmin. Me yrjitetään tehdä kerralla kunnollista ja perinteisin menetelmin, ettei tarvitse moneen kertaan avata paikkoja.
Kristaliina
25.6.2015 at 23:42Me ollaan siinä mielessä onnekkaita, että puutalon on meitä ennen perinpohjaisesti kuunnostanut juuri tällainen teidäntyyppinen ”kerralla kunnollista perinteisin menetelmin” -ammattilainen (tehnyt itselleen). Ihan joka ikinen lauta on otettu irti. Joten meidän tehtävämme oli/ on ollut vain tehdä pinnoista visuaalisesti mieleistä.
Pohjatöiksi meni siis (toivottavasti nyt sanon oikein, kun Joelhan sen teki ja mä hoisin lapsia toisaalla) hiominen, maalarinpesu ja suojaaminen. Mutta kyllä – kuulemma tuo kaikkimuupaitsimaalaaminen oli työläin vaihe. Portaissa oli aika paljon hiomista, kun siitä poistettiin aiemmat liukuesteet ja liima tahmautui kaikkialle…
Mutta joo, nopsaan tehtiin – tai siis teki. Tosiaan kolmeen asti yöllä, ja sit taas aamulla takas… Meille tämä ”kertarykäisyllä” tuntui nyt hyvältä, koska taloa ei tosiaan voi oikein käyttää, jos yläkertaan ei ole pääsyä. Saatikka jos eteisestä ei pääse sisälle – toista ovea kun ei ole :)
Vau, viisi vuotta! Eli hauska ajatella, että koko teidän nelivuotiaan lapsen olemassaoloajan <3 Mutta vanhan talon suhteenhan pieni laittaminen siellä täällä on jatkuvaa. Aina jotain pientä, jos ei isoa juuri silloin :) Vähän niin kuin kuuluu asiaan <3
Aaa joo siis ja tuosta kylmästä lattiasta piti sanoa – se siis vain olkkarissa. Se pitäis ottaa jossain vaiheessa uudelleen auki ja katsoa, mistä se veto johtuu. Jossain vaiheessa…
Lennu_ (Ei varmistettu)
25.6.2015 at 22:46Ole hyvä vaan! :D Olen otettu, että olin ensimmäinen, joka oli mainittu kiitoksissa ^_^
Meillä alkaa remontti elokuussa (ennen muuttoa uusiksi ainakin kaksi makuuhuonetta, yksi työhuone sekä olohuoneen ja eteisen katto), joten voi jos tuolta Rautian arvonnasta nappaisi kohdalle! Meillä ei ehkä ihan näin värikylläiseen toteutukseen, sillä rakastan itse tummia, rosoisia pintoja, joista saa pesän – siinäpä lähtökohtaa ainakin työhuoneeseen. :) Pojan huoneeseen kuitenkin taas päin vastoin jotain leikkisää ja iloista – eihän 1-vuotias voi olla mitään muuta!
Kristaliina
25.6.2015 at 23:33Hei sä olet tän idean äiti – meillä ei ois tällaisia portaita ilman niitä sun laittamia kuvia!!!! Eli krediitit täysin ansaittu; sinulla on nyt hyvin-hyvin pitkäikäinen ”kädenjälki” meidän puutalossa <3 KIITOS! Joten täten kaikin voimin toivon tuota voittoa sinne teille!
Lennu_ (Ei varmistettu)
26.6.2015 at 00:01Hiljaiseksi vetää, kiitos. :)
Mut kyllä mä samalla nyt syytän sua, et oon huomenna silmät ristissä töissä :D Päädyin nyt etsimään sitten ideoita sinne meidän tulevaan omaan ja tässä sitä vielä ollaan – vaikka poika on saatu nukkumaan jopa 20 normaalia aikaisemmin! :D
Lennu_ (Ei varmistettu)
29.7.2015 at 11:40Tuli tää mieleen, kun tänään tuli vastaan tämä:
http://in1.ccio.co/N9/U8/G2/261912534549729556TkaoJkvhc.jpg
:D
(ja kyllä, päädyin perustamaan oman blogin… vaikka jäänee hiljaiseksi :P )
kao kao
25.6.2015 at 23:04Voi mikä lopputulos! Ihanan värikäs <3 Harmillista kyllä ettei suositeltu turkoosia lattiaa, se ois myös ollut kiva.
Mä oon ihan loppu, inhoan muuttamista. Enää on isot tavarat jotka pitäis siirtää uuteen kotiin (joka on jo ihan kukkuroillaan tavaraa) ja sit pitäis löytää vuokralainen. Tekee mieli vain heittää kaikki tavara pois :)
Kristaliina
26.6.2015 at 10:53Joo hei se turkoosi ois ihan ”teknisesti” toiminut siinä lattiassa, eli siinä ei ollut mitään pigmentti”ongelmia”. Otettiin itse asiassa useampikin turkoosi testiliuska mallaamiseen, se oli oranssin jälkeen meidän mielessä se seuraava vaihtoehto. Ehkä se kaatui sit eniten siihen, että eteisen valossa se näytti olevan liian lähellä sitä edellistä harmaata lattianväriä ja tuli olo, että nyt tarvitsee Jotain Ihan Muuta. Vähän fiilispohjalta siis, niin kuin värivalinnat nyt varmaan muutenkin!
Nyt mä sain silmiini sellaisen kirkkaanturkoosin lautalattian… Vau!
Tsemppiä muuttamiseen! Uhhhh se se vasta ”aikamoinen puristus” onkin, karseaa! Mutta hei se palkitsee sitten, kun on uudessa kodisssa ja tavarat (suht) paikoillaan!
Uulan ystävä (Ei varmistettu)
26.6.2015 at 15:46Meillä on makkarissa Uulan Meri-sävyn turkoosi lautalattia. On kyllä livenä turkoosimpi kuin ruudulla värikartalla. Hyvin on nukuttanut Meren päällä. :)