Mauttomilla ihmisillä on mauttomat joulukoristeet, eikö niin?
Ne kaikki särisevät sydämen muotoon askarrellut värijouluvalot, muoviset joulupukit ja vilkkuvanenäiset Petteri Punakuonot.
Koska siis meillähän on jouluna pelkästään puolikas vihreä havunoksa, valkoinen hirssikuitupallo ja lahjatkin on kääritty hamppukuidusta käsin kudottuun kankaaseen.
Öööö?
Jo kolme vuotta sitten kauhistelin ihastelin täkäläistä must-joulukoristetta: talojen parvekkeiden kaiteisiin kiinnitettävää murtovarasjoulupukkia.
Jotain ihan kamalaa. Siis kamalan mahtavaa.
Oikeasti olisin vaan halunnut sellaisen meillekin. Mutta… no onhan se nyt… …aikamoinen.
Tänä vuonna taas noita tikkaita kiipeäviä murtovarasjoulupukkeja basaarin ikkunassa katsellessani tajusin: mä olen nyt kolme vuotta halunnut tuollaisen. Mutta olen jättänyt ostamatta, koska jonkun kummallisen yleisen estetiikan (what? kuka sen päättää?) mukaan tuo on ruma ja kauhistus.
Mutta siis mitä hittoa!
Mä oon halunnut kolme vuotta tuon pukin. Jos olisin vaan ostanut sen kolme vuotta sitten, se olisi ollut nyt jo kolme vuotta meidän ilona!
Siispä tänä vuonna ostin tuon joulupukin.
Ja se on hieno.
Hyvää joulua kaikille!
Jokaiselle omalla estetiikallaan <3
(tai sen puutteella, haha)
Aino
23.12.2018 at 22:00Hyvä! 😍 Just nuin pittää tehä, parempi 3 vuotta myöhemmin kuin ei koskaan! XD
Anna
24.12.2018 at 19:52Jos joku on tarpeeksi ruma niin se voi olla niin ruma että onkin jo hieno :D
Minulle kävi näin erään todella ruman beigenkirjavan räsymaton kanssa.
Tia
26.12.2018 at 02:17Ei vitsi, toi on ihan hirveen makee!! Mitähän meiän kyläläiset tuumais kun lykkäis pukin roikkumaa 😂 onko pukki puutalon katolla ens jouluna?