Olenhan minä jo (melkein) tottunut siihen, että useimmissa lastenvaatekaupoissa on erilliset hyllyt tyttöjen ja poikien vaatteille. Italiassa muuten oltiin tässä asiassa vielä konservatiivisempia: uhh niitä tyttöhyllyjen pinkkihörselöitä ja poikahyllyjen sinisiä autopaitoja – ja jo ihan vauvanvaatteista asti. Suomessa nyt sentään välillä löytää vähän neutraalimman värisiä vaatteita.
Prismassa käydessämme meillä on tapana käydä aina vilkaisemassa lastenvaateosaston alelaputetut vaatteet – sieltä löytää itse asiassa aika usein kivoja vaatteita ihan kirppishenkiseen hintaan. Kuten eilen tämän:
Oi, miten kiva kameleontti(?)-body! Ja hinnaksi jäi noin 5,50e. Löytö!
Tänä aamuna kahvia hörppiessäni silmäni kuitenkin osuivat kauppakuittiin:
Pojan body?
Okei, pieni juttuhan tämä on – mutta pakko myöntää, että näin ensimmäisen aamukahvikupillisen aikaan vähän ärsyttää. Mistä lähtien vihreät kameleontit ovat olleet poikien juttu? Onko tuossa bodyssa joku piilotettu salalokero poikien sukupuolielimille? Vai suihkiiko se jotain poikahormonia?
Ja miksi hemmetissä ihan kauppakuittiin asti pitää eritellä, että kummalle sukupuolelle tällainen (vauvojen!) body on tarkoitettu.
Mutinaajupinaa.
”Siinä on siniset resorit, siksi se on poikien”, mummi yrittää minulle ystävällisesti selittää.
Voi grrr.
Kahvittelija
15.6.2013 at 12:22Mua ärsyttää myös niin paljon nuo ”tyttöjen ja poikien” vaatteet. Meillä käytetään vauvalle kivoja vaatteita, joiden täytyy ennen kaikkea olla mukavia päällä. Suurin osa vaatteista on käytettyjä tai lahjaksi saatuja. Käytetyt vaatteet tulevat pääasiassa mun siskontytöltä ja värimaailma on milloin neutraali, milloin vaaleanpunainen, milloin mitäkin. Ei sillä väliä, mä en nyrpistä nenääni vaaleanpunaisellekaan niin kuin en vaaleansinisellekään. Suurin osa vaatteista on kuitenkin jotain muuta väriä.
Lahjaksi ollaan saatu paljon mekkoja, joita ei juurikaan tule käytettyä, koska ne nyt ovat niin epäkäytännöllisiä. Tähän asti koko kesä on viipotettu käytetyissä ”aluspaitatopeissa” ja vanhoissa legginseissä. (Hih – sekä minä että vauva, muuten.)
Mulla pistää silmään ja rupeaa ärsyttämään aina, kun jossain kaupassa on erikseen vaatteiden lisäksi vaikkapa tyttöjen ja poikien lelut tai kirjat. Niin turhaa!!!
FFFifi
15.6.2013 at 12:35o_O
phocahispida
15.6.2013 at 12:39Hei tottahan ihan pienten lastenkin elämän täytyy pyöriä sukupuolen ympärillä leluista, kirjoista ja lakanoista asti. Vaatteista puhumattakaan. Arvaatkos, kuinka monta kertaa M:ää luultiin yhden päivän aikana tytöksi näissä vaatteissa:
http://kideblogi.fi/ilmansinuaolenlyijya/paivan-asu-maksihameen-paluu/
No okei, tuo on kyllä kaikista tähänastisista lapsen asuyhdistelmistä ”tyttömäisin”, mutta sain synkkiä mulkaisuja, kun mm. söpöksi tytöksi puhutelleelle hienovaraisesti korjasin, että: ”poika, mutta samapa tuo on tässä isässä, kumpi on. Söpö se on silti”.
Vierailija (Ei varmistettu)
15.6.2013 at 20:53Tytöksihän mieltäisin nuin puetun lapsen, mutta kun omiakin lapsia on niin monta kertaa vääräksi sukupuoleksi nimitelty niin oon opetellu puhuttelemaan vieraita lapsia ”kavereina”. Toimii!!!
phocahispida
15.6.2013 at 21:00Hei kaverihan on hyvä sana käytettäväksi, kiitos vinkistä!
Usein olen käyttänyt myös ”vauvaa”, ”pikkuista”, ”lasta” tai ”taaperoa”.
annakarin
15.6.2013 at 12:42Mua myös ärsyttää! Siis tänään juuri mieleni pahoitin, kun jossain myydään/vaihdetaan -palstalla oli ”ihana poikien vaatepaketti” myynnissä. Ihana oli juu, vihreää, ruskeaa, turkoosia – ihan poikien siis.
Tajusin just, et mun poikaystävällä on tyttöjen paita päällä. Onneks mulla sentään on keltainen tyttöjen paita.
Ei mut oikeesti – milloin tämä on mennyt tähän? Minuun lapsuuskuvissa mulla on usein sinininen kietaisupaita päällä ja vieressä posettaa isoveljeni kauniissa kirkkaanpunaisessa paidassaan. Jospa tuo muoti joskus tulisi taas takaisin, sitä odotellessa ostan lapselleni poikien vaatteita.
Kanelibasilika
15.6.2013 at 17:36On muuten joskus naurattanut, kun omissa ja miehen vauvakuvissa molemmille on täysin samat vaatteet päällä (samana vuonna samassa kuussa syntyneenä), varmaankin äitiyspakkauksesta ja peitot sun muut on myös samaa nikn eipä niistä helposti näe kumpi on kumpi ;) ja hyvä niin!
Katie
15.6.2013 at 12:51Mä olen jauhanut tästä niin, etten enää jaksa kuin huokaista, että Suomesta sentään löytää kivan värikkäitä vauvanvaatteita! Täällä on vain pastellivärisiä pikkuvauvoille ja sen jälkeen pinkkiä ja röyhelöitä ja kukkia tytöille ja kirkkaita värejä, autoja ja robotteja pojille. Ainoat ”neutraalit” vauvanvaatteet on kokovalkoisia, harmaita tai beigejä… No, meidän beibe pukeutuu sitten poikien vaatteisiin (silloin kun löydän vaikka jotain eläinkuvioita, sillä niitäkin on täällä jostain syystä vain ”poikien” vaatteissa), sillä äiti ei tykkää pinkistä! :)
Kristaliina
15.6.2013 at 15:26Joo, tuo kuulostaa just täysin samalta kuin Italian lastenvaatekauppojen (no: kävin siis Italiassa vain muutamassa – eli ei mikään kattava päätelmä tämä) valikoima mun silmään näytti olevan. Suomessa tosiaan onneksi edes on tarjolla niitä värikkäitäkin – ja eläinkuvioita molemmille sukupuolille :)
Kippuralla
16.6.2013 at 23:15ihanat pastillit ;)
mulla on esim vpunapohjainen huppari tytölle, missä on punaisia kuvioita ja oranssit resorit. on pidetty sitä kai viidesti ;) särkee silmiä pahasti..
paulahelena
15.6.2013 at 12:55mä just kattelin tota omaa vauvanvaatevalikoimaani sillä silmällä, että näkiskö siitä päälle päin kumpaa sukupuolta tulokas edustaa mut kyllä mä voisin jokaisen noista vaatekappaleista pukea ihan kummalle vaan. mua vähän ällöttää sellaset yltiöpäisen tyttöpinkit rimpsuvaatteet joka tapauksessa, joten niitä en haalis tyttövauvallekaan, ”pojille tarkoitetut” vaatteet taas yleensä käy hyvin tytöillekin koska niissä se ”poikamaisuus” on yleensä väristä tai kuviosta kiinni. Joitain neutraalin mallisiakin vaatteita kyllä karsin kaupoissa värin perusteella mutta toisaalta ehkä myös sen takia, että ylipäätään tykkään enemmän vaikkapa raikkaista sinisistä ja vihreistä kuin äitelästä vaaleenpunasesta.
paulahelena
16.6.2013 at 11:31Se onkin sit tosiaan mielenkiintosta, kun pikkutyyppi alkaa vaatia ite jotain tiettyä päälleen! Työkaverin poika 5v. oli kuulemma rakastunut kaupassa vaaleanpunaiseen kissatunikaan, siinä oli menny raja että vaate jäi kauppaan vaikka pojalla kuulemma pinkkejä sukkia ja lenkkaritkin on… :) Vaikka olihan siinä vieressä istuvalla miespuolisella työkaverilla toisaalta vaaleenpunanen kauluspaita päällänsä eikä kyseinen tyyppi oo edes millään tavalla metroseksuaali niin että ehkä vaaleenpunasesta tykkäävillä pojillakin on toivoa!
Kippuralla
16.6.2013 at 23:19meidän syksyllä ekaluokan aloittavalla pojalla on lempparihousuina punaiset chinot. ja on ollut punaista vauvasta saakka, ja jostain 1½v ikäisestä saakka vpunaista kauluspaitaa/t-paitaa.
eli poikaa ei siis pueta vaan siniseen ja vihreään, itse valitsee värejä kaappinsa :)
keskimmäisellä tytöllä taas oli kaksi vuotta kestänyt pinkki ja glitterikausi, ja mieluusti puki vain niitä.
viimeviikolla sanoi että äiti, en tykkää enää pukea noita mun pinkkejä vaatteita, voisitko ostaa jotain muutakin. eli SE MENEE OHI!!! en olisi ikinä uskonut :D
pienintä taas en osaa pukea voimakkaisiin väreihin, nyt on yllärinä tullut punaisia vaatekappaleita muutamia kaikkien vaaleanpunaisten ja valkoisten joukkoon.
esikoinen ja kolmas ovat kuin eri-ikäiset kaksoset, samanlainen ruumiinrakenne&silmien&hiustenvärit.. keskimmäinen on taas ihan eri maata, ja ihan eri värit sopivat.
Nadis
15.6.2013 at 13:00En kanssa oikein ymmärrä. ”tytön röyhelömekko” nyt ehkä menisi, mutta miksei tossa voisi lukea vaikka ”vihreä body”. Pieni juttuhan tuo toki on, mutta eiks ne oo ne pienet, joista kasvaa isoja!
Me oltiin terveyskeskuksessa joku päivä ja eräs mummo totesi neidistä, että no siinä vissiin on jo hieman vanhempi lapsi, koska alkaa olla jo ihan tytön näköinenkin. Ensin hämmennyin, mutta sitten tajusin, että ennen paikalle tuloamme mummo oli keskustellut vieressään olevan naisen kanssa, jolla oli abaut meidän neidin ikäinen neiti sylissään ja mummo oli päivitellyt, miten naisen lapsi ei näytä ollenkaan tytöltä. Lapsella oli siis valkoinen t-paita ja farkkushortsit ja omalla lapsellani oli pinkki tunika, joka ”paljasti” tytöksi. Totesinkin mummolle, että taitaa vaatetus hämätä, koska ei tämä naamastaan sen enempää ole tytön näköinen kuin tuo toinenkaan lapsi. Mummo vaan intti, että on se nyt sen verran vanhempi, että näyttää jo tytöltä.
Lopulta kuulin, että tämä ei-tytön-näköinen-nuorempi-lapsi oli 1 vuotta ja 2 kuukautta kun meidän neiti on 1 vuotta, 2 kuukautta ja 2 viikoa :D
Anø (Ei varmistettu)
25.6.2013 at 01:43Anteeksi vain, mutta tulin sanomaan juuri sen, kun nyt otit puheeksi. Jos Prisman vaatteen nimeämiskäytäntö ei jostakin syystä miellytä, ei tässä maassa auta kuin käyttää kapitalismin keinoja ja jättää ostamatta tai vaihtoehtoisesti huutaa demareita tai vihreitä apuun. Jos asia oikeasti häiritsisi suurempaa ihmisjoukkoa ja heitä kiinnostaisi sille jotakin tehdä, reagoisi tämä Prismakin varmasti siihen, sillä tyytyväiset asiakkaat ovat rahaa.
Saskia (Ei varmistettu)
1.7.2013 at 13:23Hmm.. no nyt pisti silmään, että tarkoittaako sitten nimitys ”reipas kaveri” automaattisesti poikaa? Ehkä papparainen nimenomaan ei tiennyt kumpi on kyseessä, jos näytti piirteiltään ttytöltä, mutta puettu pojan väriseksi niin käytti neutraalisti nimitystä ”kaveri”.. Ja pakko sanoa, että en myöskään ymmärrä vouhkaamista lastenvaatteiden väreistä, mitä sitten jos on tyttöjen ja poikien värit! Itse muistan kuinka tätini puki serkkuani vauva ja taaperona aikana vain tyylikkäästi mustaan, harmaaseen ja valkoiseen, ei kelvanneet kauniit kirkkaat marimekon mekot tai puserot. Huhhuh…
Ihmettelijä (Ei varmistettu)
15.6.2013 at 13:16Ööh, miksei vaan voi olla poikien ja tyttöjen vaatteita? Sehän on ihan omasta asenteesta kiinni, että kiukuttaako ostaa pojille markkinoitu body tytölle?
Kristaliina
15.6.2013 at 15:52Omia vähän tätä (okei no aika vähän :) ) sivuavia ajatuksiani täällä: http://www.lily.fi/blogit/puutalobaby/tytot-ja-pojat
Mutta joo, ärsytys on tietysti omasta asenteesta kiinni.
Esse (Ei varmistettu)
15.6.2013 at 20:01Kyllä mun mielestä tästä saa ja tuleekin ärsyyntyä. Koska ei se että pojille ja tytöille koodataan vaatteet ole mikään yhteiskunnasta irrallinen ilmiö, vaan se myös johtaa siihen että röyhelötytöille lässytetään sitä miten suloisia he ovat ja autopaitapojille sitä miten reippaita he ovat, siis keskitytään mitä pojat t e k e v ä t ja miltä tytöt n ä y t t ä v ä t. Onhan se nyt ihan h*lvetin iso ongelma. Anteeks kiroiluni.
Kristaliina
15.6.2013 at 21:52Oooo, osuit niii-iii-iiin ytimeen. Parilla lauseella kiteytetty koko homma. Eli kyllä: saat anteeksi kiroilun tässä yhteydessä :)
B (Ei varmistettu)
15.6.2013 at 14:03Joskus kysyin, että missä vaiheessa, missä iässä, ne värit eivät enää ole sukupuolitettuja.
Jossain vaiheessahan se muutos tapahtuu. Jos vauvan body on pinkki, se on ”tytön body”, mutta Jyrki Kataisella saa vallan mainiosti olla pinkki villaslipoveri eikä kukaan kysy miksi hänellä on päällään tyttöjen villaslipoveri. Jo ala-asteikäisenä tytöillä voi vallan mainiosti olla mustia, sinisiä tai vihreitä asukokonaisuuksia ilman että hänellä koetan olevan päällään poikien vaatteet.
Miksi juuri vauvojen vaatteiden värillä on niin suuri väli, vaikka vauvan sukupuolella luulisi olevan kaikkein vähiten merkitystä ja näin ollen väreillä koodaamisen voisi kuvitella olevan silloin kaikista tarpeettominta.
Kristaliina
15.6.2013 at 15:32Just näin! Ajatukseni sataprosenttisesti.
honeychile
15.6.2013 at 19:55En tiedä itse asiasta varsinaisesti mitään, mutta olisiko niitä vaatteita värikoodattu just sen vuoks että vauvoista on muuten vaikea kertoa kumpaa sukupuolta ne on? Ehkä se on jossain maailman ajassa katsottu tärkeäksi varmistaa, että muut tietävät sukupuolen. Kun vanhemmista lapsista tietää muutenkin katsomalla sukupuolen, vaatteista riippumatta. Luulen, että ihminen lajina pitää tärkeänä sitä tietoa, mitä sukupuolta kukin edustaa.. Eläimet varmaan haistelevat sen tai jotain. Näin kolmen pennin keittiöevoluutiobiologiapsykologialla ajateltuna :)
äh (Ei varmistettu)
15.6.2013 at 20:05Mutta miksi se olis TÄRKEETÄ tietää kumpaa sukupuolta vauva on? No siksi että heitä voi kohdella sen mukaan, tyttöjä tietyllä tavalla ja poikia toisella. Naurettavaa. Lapsen on lapsia.
honeychile
15.6.2013 at 20:16Ei kai sen tärkeää tarvitse olla, esitin vain teorian miksi se saattaisi olla niin. Kun muut eläimet luultavasti vaistonvaraisesti osaa kertoa jälkeläisistä sukupuolen, niin ei olisi kaukaa haettua veikata että ihmisetkin jonkin systeemin kehittäisivät.
Kun kyllähän siitä lapsesta sitten jo aika pian näkee sukupuolen, niin ei se vaatteen väri nyt kauaa suojele tältä eri tavalla kohtelu-ongelmalta.
Mutta en siis ole mikään evoluutiobiologi tai käyttäytymissosiologi, kunhan nyt tuli vaan mieleen :)
honeychile
15.6.2013 at 20:19Tai siis ei mulla tainnut mitään syvällisempää teoriaa tässä itseasiassa olla, nyt kun luin ton mun kommentin uudelleen :D Paitsi ehkä se, että aikuisetkin hämmentyvät joskus, jos eivät osaa sanoa toisesta aikuisesta mitä sukupuolta hän edustaa. Että on sillä jotain kulttuurista merkitystä ainakin myöhemmällä iällä. Se, että pitääkö tai saisiko olla, on sitten eri kysymys.
Vierailija (Ei varmistettu)
15.6.2013 at 14:16Voi ei… Ostettiin juuri meidän tytölle samanlainen body Prisman alehyllystä ja nyt sit se onkin poikien body. Pöh :D
Amal
15.6.2013 at 14:19Tää on niin tätä, kirjoittelin itse vähän aikaa sitten aihetta sivuten omasta näkökulmastani http://www.lily.fi/blogit/kuplassa/mista-pienet-tytot-tehty
En ole paljoakaan välittänyt siitä, että tyttöämme vaatevalinnoistani johtuen on luultu paljon pojaksi, mutta viime viikolla kyllä kävi vähän nyppimään kun näin kävi. Tytöllä oli keltaiset kengät, vihreät housut ja valkoinen paita ja eräs äiti puistossa puhutteli tyttöämme pojaksi. En voi käsittää että syynä olisivat muut kuin vihreät housut. Tai sitten lapsemme on vain todella poikamainen ja kukaan läheisistäni ei ole kehdannut tätä minulle sanoa :)
Kyseisen äidin lapsi kuitenkin puhutteli ihan oikein tyttöämme tytöksi. Lapsetkin tajuu, miks ei me aikuiset :) Ei siis tehdä niitä olettamuksia vain värien perusteella.
Vierailija (Ei varmistettu)
15.6.2013 at 14:33Pinkkiä ja röyhelöjä voi vältellä siihen asti kun tyttö tulee prinsessaikään. Kun päällä pitää olla tyttöjen vaatteet, ja käsitteen ymmärtää vain neiti itse. Olen siis pukenut sekä poikaa että tyttöjäni samoihin väreihin. Oranssi on ollut ensimmäinen väri, jonka ovat osanneet nimetä. Mutta samoja vaatteita en kyllä ole osannut käyttää pojalla ja tytöllä. Poikkeuksena vihreä välikausihaalari ja jotain yksittäisiä vaatteita.
Kristaliina
15.6.2013 at 15:31Joo, ja mä en siis mitenkään vastustele sitä prinsessavaiheen tulemista – saa tulla. Voi mikä prinsessa mä olen ollut itsekin; mun äiti ompeli mulle vanhoista pitsiverhoista mekkoja, kun Kuusamossa ei ollut valmiita prinsessahörselöitä silloin kaupassa olemassa :)
Mutta sitten samaan aikaan yritän opettaa, että on ihan ok vaikka leikkiä autoillakin tai käyttää sinistä väriä, jos se sattuu olemaan lempiväri. Ja tykätä kameleonteista :) Että mikään ei ole ”kiellettyä” tai ”epäsopivaa” sukupuolesta johtuen – vaan on ihana vapaus valita. Vaikka sitten ne prinsessavaatteet :)
Vim
17.6.2013 at 07:06Vähän aihetta sivuten (kai?), musta on tyhmää kun ajatellaan että kaikille tytöille tulee joku prinsessaikä. Mä tunnen paljon sellaisia tyttöjä, jotka ei ole missään vaiheessa olleet kovin innostuneita prinsessoista/vaaleanpunaisesta/glitteristä jne.
Kristaliina
17.6.2013 at 11:58Hyvä huomio! Varmaan iso tekijä siinä on kaverit – sieltä saattaa helposti omaksua sellaisen ”harakan estetiikan” (hih, ukin ilmaisu asialle), jos muillakin kavereilla on kaikki glitterpinkkiä. Mutta ei sitä varmasti kaikille tule. Ja eihän se mikään sukupuoleen liittyvä välttämätön kehitysvaihe ole – sosiaalisesti omaksuttua vaan.
Vierailija (Ei varmistettu)
15.6.2013 at 15:20Me ollaan saatu kavereiden kanssa tästä kiivasta keskustelua aikaiseksi, koska mä en jaksa meuhkata tyttöjen ja poikien vaatteista samalla tavalla kuin muut :) Eikä mua mitenkään ärsytä tää jako tyttöihin ja poikiin. Puen tällä hetkellä meidän päälle 1-vuotiasta pääsääntöisesti omiin lempiväreihin: valkoiseen, mustaan, punaiseen, tummansiniseen, harmaaseen ja keltaiseen. Kyllähän sukulaiset ja isovanhemmat ovat ostaneet myös niitä pinkkejä hörselöitä, mutta ihan yhtälailla kaapista löytyy (poika)serkun vanhoja vaatteita, jotka on selkeästi pojille tarkoitettu, näitä pidän suloisesti sekaisin. Välillä mennään tosi prinsessahörhelöissä ja välillä autopaidassa. Suhtaudun lapsen vaatteiden ostamiseen ja käyttämiseen samalla tavalla kuin omaankin: välillä on kiva olla tyttömäinen/naisellinen ja välillä mennään siinä miestenpuolelta löydetyssä villapaidassa.
Kyllähän markkinatyypit saa markkinoida vaatteita just niin sukupuolitetusti kuin haluaa, mut itestähän se on kiinni, miten asiaan suhtautuu. Ja kyllähän meidänkin tyttöä on pari kertaa puhuteltu poikana, mut en mä ole sitä lähteny korjaamaan. Siitä tulee sellanen ”hähää! Eipäs ollutkaan poika! Katsos kun meidän perheessä ollaan niin kaiken sukupuolittamisen yläpuolella”-fiilis.
HelloAochi
15.6.2013 at 15:33Olen tullut siihen tulokseen, että kuvio päihittää värin tässä poikatyttöjärjestelmässä. Eli pinkit robotit=poika, siniset kissat=tyttö.
Ateenassa muuten juuri päinvastoin kuin Italiassa, lastenvaatteet ovat vain lasten vaatteita – ei lainkaan sukupuolitettuja, eikä kukaan ole katsonut Kainin pinkkiä puseroa kieroon, toisin kuin Suomessa. Itikoita täällä kuitenkin on aivan hillittömästi, ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin.
Kristaliina
15.6.2013 at 21:55Nämähän ovat muuten tosi kiinnostavia nämä maakohtaiset erot! Onko kenelläkään tieto vielä muiden maiden/kulttuurien osalta?
HelloAochi
15.6.2013 at 21:59Skotlannissa pikkutytöt keikisteli suurinpiirtein tutuissa :D
Ja todella aikaisessa vaiheessa teinityttöjen vaatteissa.
Lumikettu
16.6.2013 at 14:37Noi kuviojutut huomaa esim. alusvaateostoksilla. Vannoin muutama vuosi sitten miehelleni, että jos jostain ikinä löytyy autokuvioiset rintaliivit, ostan ne heti, vaikka maksaisi mitä! (Mutta vain alle 40€. Ja jos löytyy tarpeeksi pientä kokoa…)
Haaveilin sellaisista autorintsikoista, joissa olisi läpinäkyvät kaarituet, ja niissä olisi sisällä vettä ja sellainen joku ajorata, ja siellä vedessä sitten kelluisi pienen pieniä autoja, jotka liikkuis sitten siellä ajoradalla. Vähän niin kuin joskus ne laivakynät!
NiinaS (Ei varmistettu)
17.6.2013 at 11:35Jestas! :D Vähänkö ois siistit sellaiset rintsikat!!
Kristaliina
17.6.2013 at 11:59Uuu joo, mäkin ostaisin!
Tyttöpoika (Ei varmistettu)
15.6.2013 at 15:49Työskentelin aikoinaan lastenvaatekaupassa. Voin kertoa, että silloin jokunen vuosi sitten suurin osa asiakkaista kiinnitti erittäin paljon huomiota siihen, että tytöille oli ”tyttömäistä” ja pojille ”poikamaista”. Joidenkin kohdalla tämä meni siihen, että tytölle ei voinut ostaa esim. sinisiä asusteita, ”koska se on poikien väri”. Itseäni tämä vähän ärsytti, mutta pienyrittäjän tapauksessa se oli raha joka puhui ja niinpä vaatteet oli melko tiukasti jaoteltu tyttöjen ja poikien vaatteisiin ja kaippa kävi. Toki pojille oli myös tarjolla esim. punaista kauluspaitaa ja tytöille sinistä, ei sillä.
Olen tästä asiasta Krista kanssasi samaa mieltä, lapsi on lapsi ja kaikki värit sopivat kaikille lapsille. Mutta haluaisin kysyä kaikilta tähän komentoineilta yhden kysymyksen: Onko teistä ok, jos esim. puistossa tapaamanne vieras ihminen kysyy, onko lapsenne tyttö vai poika? Jos siis sitä ei voi esimerkiksi nimestä tai muusta päätellä. Häiritseekö tämä teitä, vai saako kysymyksen esittää? Jos kuitenkin siis sitten kerran korjaatte, jos joku erehtyy luulemaan väärin.
Kristaliina
15.6.2013 at 16:00Hyvä kysymys! Ja on kiinnostava kuulla muiden vastauksia tähän.
Omalta kohdaltani: ei häiritse yhtään, en pitäisi sitä yhtään ärsyttävänä. (tuossa yllä kerroinkin just yhden tapauksen, jossa ihan erityisesti tuli haluksi ”suojella” sukupuolen väärin arvannutta papparaista turhalta nolaamiselta) Itse asiassa pakko myöntää: olen joskus itsekin mielessäni arvaillut, että onkohan tuo suloinen napero tyttö vai poika. Vaikka sillä ei olekaan tietysti mitään merkitystä :)
Ja tuosta olettamisen korjaamisesta: itselläni se riippuu tilanteesta. Jos voin jotenkin kivalla fiiliksellä heittää, että ”hei no tyttö se on”, saatan niin tehdä. Mutta tosiaan jos tunnen, että korjaus nolaisi vastapuolen, olen vaan antanut asian olla. Koska niin – ihan samahan se on :)
Uuden elämän arvoitus
15.6.2013 at 18:39En usko, että sillä tulee olemaan merkitystä. Totta kai poikaa pidän poikana ja tyttöä tyttönä, muttei minulla ole tarvetta julistaa sitä koko maailmalle ja ripustaa kaulaan kylttiä, ettei kukaan vahingossakaan luulisi toisin.
phocahispida
15.6.2013 at 20:47Ei haittaa yhtään, jos kysytään! Kerron ihan mielelläni, jos jotakuta asia kiinnostaa.
Meidän sekasotku-vaatekaapin kanssa ei ole ihmekään, jos kysytään.
Ja aika usein kuulen kyllä sanottavan, että lapseni on niin pojan näköinen että hän näyttäisi pojalta mekossakin. Niin minustakin tuntemattomat sanoivat neljänteen ikävuoteen asti. :DD
Tosin itse kysyn asiaa harvoin, koska minua se ei niinkään kiinnosta. Sen sijaan lapsen nimi kiinnostaa ihan kommunikaatiosyistä ja ikä siksi että on hauska nähdä, missä kehitysvaiheessa lapsi on menossa. :)
Amal
15.6.2013 at 22:42Itse en ole koskaan korjannut ihmisten luuloja lapsemme sukupuolesta, kun ovat olleet semmoisia ohimeneviä sanomisia. Eikä haittaa jos kysyttäisiin lapsen sukupuolta.
Itse kuitenkin olen vetänyt sellaista linjaa, ettei minulle esim. puistossa ole väliä onko joku lapsi tyttö vai poika. Jos en sitä ilmeisesti päälle päin näe, niin olen usein puhutellut muita lapsia tytöllemme ”kavereina”, tyyliin ” annapas lapio takaisin kaverille”.
Sarppa (Ei varmistettu)
15.6.2013 at 16:58Hyllynvälisysteemi, viivakoodilla syötetään koneelle tieto mille osastolle tuote kuuluu. Helpottaa kun tavarat hukku myymälöissä vääriin paikkoihin jne.
Mutta joo, voishan se olla siltikin laitettuna ihan vaan ”lastenvaate”. :)
Meillä ollaan niin prinsessoja että ollaan äidistä tyttäreen pinkeissä hörhelöissä suurin piirtein, mutta en aijo kieltää jos tenavat tahtoo joskus vetää Batmanit ylle. Siitä vaan!
Kristaliina
15.6.2013 at 22:06Tuohan olisikin looginen (ja itse asiassa yllättävän looginen) vastaus: että se olisi siksi, että ne löytäisivät hyllyiltä paikkansa…. Mutta: kaivoinpa sitten kuitin esiin, me ostettiin pari muutakin lastenvaatetta samalla, Tuttaa. Niissä lukee: V. T-paita ja V. body (V= vauva?), eli ei samaa logiikkaa niissä…
Jos mennään vielä asiassa syvemmälle: mä en itse asiassa edes haluaisi syyttää kauppoja tästä. Tuskin kaupoissa mitenkään tarkoituksellisesti koodataan vaatteita tytöille/pojille. Tämä on ihan täyttä arvausta, mutta mä jotenkin näkisin, että joku nyt on vaan koodannut vaatteelle jonkin ”tunnisteen”, ja tuo sukupuolimäärittely on tullut jostain ko. ihmisen/työryhmän selkäytimestä sen kummemmin ajattelematta.
Eli että se kysymys on enemmänkin yhteiskunnan/kulttuurin kuin kaupan. Me ollaan totuttu määrittelemään tämä asia näin. Siksi ei ole olennaista syyttää yksittäisiä ihmisiä. Ja siksi aiheen puheeksiottaminen on mun mielestä on tärkeää. Kun siitä puhutaan, kerta toisensa jälkeen – ehkä sitten siihen kiinnittää huomiota ja jossain vaiheessa alkaa toimia toisin. Vähän niin kuin ”yksi ihminen kerrallaan” -tyyliin.
Joku FB:n puolella jo ehti kommentoida, että ”eikö ole tärkeämpää mietittävää”. Tältä kannalta ajateltuna tämä itse asiassa on aika tärkeä mietittävä näin tavalliseen lauantaipäivään – voisi sitä aika paljon turhempiakin asioita miettiä :)