Viime viikonloppuna sain rutkasti iloa suukoista! Ja en kuulkaas pelkästään omistani!
Oon joskus aiemminkin ”keppostellut” näin: olen laittanut Insta Storyn päälle ja mennyt yllärinä antamaan mojovan muiskun puolisolle – ja luonnollisesti sellaiset hallitsemattomat kepposkäkätykset päälle.
Ja aina se on ollut yhtä tervetullut moiskahdus!
Viime perjantaina (lounaalla nautitun valkoviinilasillisen jälkeen, hupsis), tällaisesta yllärimoiskahduksesta muotoutui Instaan spontaanisti haaste muillekin: anna kumppanille #yllätyssuukko ja kuvaa se!
Ja olipa ihan huippua nähdä viikonlopun aikana muutama muiskahdus Insta Storyssa tai kuulla ihan sanallisesti, että MUISKIS, toteutettu oli! Pus pus!
Koska se niin kovasti viikonloppuna kikatutti ja hykerrytti, niin laitetaanpa laajenpaankin jakoon vielä haastetta, vaikkapa näin maanantain piristykseksi: #YLLÄTYSSUUKKO!
(maanantai edition)
…ja jos ei videon jakaminen ole luontevaa, niin älkää ihmeessä antako sen estää – hassu videonpätkä on totta kai kiva juttu ihan yksityisesti muistoksi pidettynä siellä omalla kännykälläkin.
Meillä on muuten kotona myös suukkosääntö.
Se on ollut voimassa jo monenmonta vuotta, ja se on Joelin lanseeraama ja huolella vaalima. Ja se kuuluu näin: vaimo ei saa poistua ulko-oven kynnyksen yli ennen kuin antaa suukon aviomiehelleen.
Ja toimii se myös toisin päin, toki.
Tuosta säännöstä todella pidetään kiinni. Joskus jos yritän lähteä kiireessä, perään kuuluu huuto ”EI SAA LÄHTEÄ ILMAN SUUKKOA”. Eikä omatunto ole tainnut antaa periksi kertaakaan lähteä ilman. Kiireessäkin on palattava (ehkä vähän silmiä pyöritellen) antamaan suukko puolisolle.
Ja sitten jälkikäteen on aina hymyilyttänyt.
Suukottelu on tärkeää! Ja niin myös yhteinen nauru!
…eli jos tuntuu, että puolisoasi ei tällainen naurata, niin sitten tietysti suukkokeppostelu kannattaa jättää tekemättä (eikä tietenkään ketään saa suukotella ilman toisen tahtoa!). Kaikilla ei ole samanlainen huumori ja se on ihan ok. Mutta sitten voi suukotella vaikka ihan muuten vaan! <3
Pus pus!
PS. Kepponen toimii myös toiseen suuntaan! Nimittäin ”kostoksi” myös minut suukkosalakuvattiin tän viikonlopun aikana useammankin kerran. Haha! Tallensin Instan Storysta kohokohtiin (ne Instan etusivun pallurat) nämä omat suukot, siellä viimeisenä pilkka suukko osuu omaan nilkkaan suuhun.
Torey
25.3.2019 at 13:28Meillä mies käy kanssa joka aamuyö ennen töihin lähtöä antamassa mulle suukon. Yleensä havahdun siihen, mutta joskus onnistun olemaan niin totaaliunessa, että herättyäni ihmettelen mihin mies on viereltä kadonnut (töihin, haloo nainen). 😄
https://naissanelioissa.wordpress.com/2019/03/24/minulla-on-tarve-kirjoittaa/
krista
25.3.2019 at 13:31Oi miten ihana <3 <3 <3
-
Lähtösuukoissa on kyllä jotenkin Sitä Jotain. Tämä nyt on totta kai ihan liian dramaattista, mutta se sellainen "jos tapahtuu joku onnettomuus ja tämä on viimeinen hyvästi, niin en jättänyt suukottamatta". Vaikka siis TIETYSTI sitä ei oikeasti ajattele niin, mutta siinä on jotenkin sellainen... ...lataus <3 On ihana, että viimeinen asia lähtiessä, vaikka kiireessäkin, on ollut suukko <3 ...ja lasten kanssa on myös aina lähtöhalit, totta kai <3
Torey
25.3.2019 at 15:48Joo! Meilläkin tytöt (etenkin pienempi) vaatii vielä lähtösuukot ja -halit. Isompi halaa kyllä toisinaan, mutta kun nykyään jo huitelee kavereiden kanssa, niin ei sitä aina tartte halia. 😄
krista
26.3.2019 at 14:59Meillä kans aina aamuisin eteisessä raikaa: ”LÄHTÖHALIIIIII!” <3 <3 <3
Anna
25.3.2019 at 13:40Minä en ole suukotteluihminen. En muista oikein koskaan olleeni. Minä en kaipaa sitä. Halaukset ja silitykset ovat minulle tärkeämpiä. Olen usein pohtinut että missä vika kun spontaani pusuttelu ei vaan tunnu kivalta ja luontevalta, mutta tällainen minä vaan olen. Lasten myötä olen löytänyt lapsien pusuttelun, mutta sekin tapahtuu poskelle, otsalle, mahaan tms. Ei suulle.
krista
25.3.2019 at 13:47Joo ja jotkuthan ei ole edes hali-ihmisiä – me ihmiset vaan ollaan niin erilaisia! <3 Tärkeintähän on se, että se oma kumppani tietää tunteet, ja se yhteisyys voi tulla sitten haleista, jutteluista tai ihan mistä vaan just sille pariskunnalle tuleekin <3 Mä oon myös joskus jutellut, että se on ihanan vapauttava ajatus: että kukin pariskunta voi olla JUST SILLÄ TAVALLA pariskunta kuin haluaa, ei ole mitään kaavaa, että kuinka monta suukkoa/halia/minärakastansinua päivässä pitää ihmisen onnellisena, vaan jokainen pariskunta on omanlaisensa ja itse löytää ne tavat olla "me" <3
-
Mä itse tykkään haleista jopa enemmän kuin pusuista. Ja lusikka-asennossa nukkumisesta! Mutta nykyisin kaipaan myös omaa tilaa, en lasten myötä haluakaan olla koko ajan "iholla". Vaan silleen silloin tällöin :)
-
Mekin pusutellaan lapset poskelle, otsalle, niskaan tms., ja suusuukot on sitten meidän perheessä se aikuisten juttu :)
Kielo
25.3.2019 at 15:06Me asutaan paritaloissa appivanhempien kanssa. Meidän maatilan toimisto sijaitsee tuolla mummun ja papan puolella. Mies lähti aamulla sinne maksamaan laskuja ja minä sillä aikaa kiireellä lähdin tallille. Kun palasin sieltä niin mies oli vastassa, että mulle tuli kyllä vähän paha mieli. Ja minä olin että apua mitä ihmettä, miksi? No kun sä et käyny antaan mulle pusua kun aamulla lähdit!!!! No se kyllä korjattiin heti, meillä siis sama juttu kuin teillä, että lähtiessä yleensä aina pusut. Olen myös kova hali ihminen, mies ei ole ollut mutta mun kanssa eläessä myös hänessä on herännyt spontaani halittelun tarve. Illalla on myös ihana rutiini kun minä yleensä alan nukkua aikaisemmin kuin mies niin mies silittelee mua samalla kun kattoo jotain leffaa läppäriltä. Yleensä aina nukahdan siihen, tulee turvallinen ja rauhallinen olo. Että ymmärrän niiiin hyvin kaikkia pieniä lapsosia jotka tarvivat ”tassuttelua” nukahtaakseen.
krista
26.3.2019 at 15:01Ihana <3 Mutta joo paha mielihän siitä jäisi, jos ei lähtöpusua saisi, kyllä se vaan kuuluu päivän starttiin <3
-
Ihana nukahtamistapa myös, kyllä on tassuhoito tarpeen aikuisellekin! Ja vieressä nukkuminen! Meillä mennään aina "lemppariasentoon" (se siis sanotaan ääneen, sitä kutsutaan tuolla nimellä) ja se on siis ihan lusikka-asento, jossa rauhoitutaan unen rajamaille. Ja sit vasta just ennen nukahtamista jompi kumpi tavallaan kierähtää vähän kauemmas. Koska lusikassa tulee hiki pidemmän päälle :D