Lukemista syyslomalle – kirjavinkit meidän perheenjäseniltä!

Tämä julkaisu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Suomen Kustannusyhdistys / Lukuloma kanssa.

Syysloma lähestyy! Ja mun keskeisin menovinkki: matkustakaa koko perheen voimin kirjojen maailmaan. Tässä meidän perheeltä paljon kirjavinkkejä – ja lopussa myös arvonta, hyvällä kirjapalkinnolla luonnollisesti!

Mutta miten sitten lähteä lisäämään lukemista syyslomaohjelmaan? Jos vaikka lukeminen ei vielä ole perheessä vakiintuneena tapana?

No, mun idea ois tässä: Jokaiselle perheenjäsenelle voisi varata vähintään yhden kirjan lomalukemiseksi. Kirjan voisi valita just sen perheenjäsenen mieltymysten ja kiinnostuksenkohteiden mukaan.

Kirjan lukemisen jälkeen jokainen voisi sitten kertoa muille perheenjäsenelle lukemastaan. Tai lapsi, jolle on luettu ääneen, voisi kertoa kirjasta vaikka sisarukselle, toiselle vanhemmalle, isovanhemmille tai kummeille. Hei, tai vaikka pieni kirja-arvostelu! Jokainen voisi tehdä pienen (ihan vaan suullisesti kerrotun) oman kirja-arvostelun vastaamalla vaikka tällaisiin kysymyksiin: Mistä kirja kertoi? Mikä kirjassa oli erityisen kivaa? Kenelle sitä suosittelisit? Millaisia kuvia siinä oli?

Ooooo, joo! Miltäs kuulostaisi? Siitä saisi hyvin sellaista arjen kirjakeskustelua perheeseen! Voisiko sen ottaa vaikka tavaksi, keskustelunaiheeksi iltapalapöytään?

Kirjapino romahti, kun nojasin siihen – reunassa kuvaajan varpaat.

Mutta mitä lukea? Se ikuinen (ihana ja joskus myös ihanasti piinaava) kysymys!

Täällä vinkkasin kepeät 50 (!!!) lempikirjaani, ja muita mun lukemia kirjoja löytyy syöttämällä blogin hakukenttään sana ”kirjat”. Mutta onhan meillä myös kolme muuta perheenjäsentä – ja kolme ihan erilaista lukijaa.

Niinpä kysyin jokaiselta meidän perheestä: Mitä kirjoja suosittelisit syyslomalukemiseksi? Jokainen sai valita kolme kirjaa ja kertoa niistä omin sanoin. Olin aika ylpeä, miten hienosti lapsetkin osasivat!

Tässä siis meidän perheen kirjavinkit syyslomalle!

Kristan kirjavinkit

Omat kirjavinkkini valitsin ajatuksella ”jos et vielä ole näitä huippukirjoja lukenut, nyt on hyvä hetki”. Eli nämä eivät ole mitään uutuuksia, vaan pikemminkin omia kaikkien aikojen suosikkejani, jotka ovat jättäneet minuun lähtemättömän vaikutuksen, tavalla tai toisella.

Ja jättävät varmasti sinuunkin, melkein voin luvata! Tässä tulee:

Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa. (käännös: Sari Karhulahti) Adichiellä on paljon huikeita kirjoja – voin suositella niistä jokaista – mutta tämä 60-luvun Nigeriaan sijoittuva kirja on niistä oma suosikkini.

Jos haluat, että kirja saa sinut toisaalta vapisemaan ja haukkomaan henkeä, mutta toisaalta myös liikuttumaan ja löytämään kurjuudestakin uskoa parempaan huomiseen, niin ota tämä kirja lukuun syyslomalla.

Kirjan välistä muuten löytyi kirjanmerkkinäni toiminut lentolipun kanta. Se paljasti, että olen lukenut tämän kirjan vuonna 2010 Tansaniassa.

Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat. (käännös: Katariina Kaila) Hosseinilta pitää ehdottomasti olla joku kirja kaikilla mun listoilla! Mietin, minkä kirjan valitsen syyslomasuositukseksi – se olisi voinut olla myös Leijapoika tai Tuhat loistavaa aurinkoa – mutta päädyin tähän näistä (ehkä?) vähiten tunnetuun.

Tämän tarinan siivin pääset mm. 50-luvun Afganistaniin. Hyvää matkaa? Heh. Mutta siis Hosseini on aivan käsittämättömän hyvä tarinankertoja, joka todella saa kliseisesti sanottuna historian eloon, ihmiskohtaloiden kautta. Ja ei todellakaan tarvitse pelätä, että hänen kertomuksensa olisivat jotenkin puisevia, vaikka niistä samalla historiaa ja poliittisia olosuhteita oppiikin.

Tähän kun tarttuu, ei voi lopettaa lukemista.

Sofi Oksanen: Puhdistus. Halusin nostaa juuri tämän kirjan mukaan suosituksiin: veikkaan, että vaikka se on monelle varmasti nimenä ihan tutun-tuttu, kuitenkin joltain se on voinut jäädä lukemattakin. Ehkä tämä voi toimia jollekulle sellaisena ”ai niin, tän mä oon aina halunnut lukea!” -muistutuksena.

Koska tämä todellakin kannattaa lukea.

Tässä kirjassa minulle itselleni erityistä oli se, miten upean tarinan lisäksi se myös valaisee Viron lähihistoria – tavallisten pienten ihmisten kokemusten kautta. Just the way I like it. Tavallisesti tosiaan nuo ”mun” kirjat kuitenkin sijoittuvat esimerkiksi Aasiaan ja Afrikkaan, ja tällaisia lähemmäs sijoittuvia saman skenen kirjoja on ollut hankalampi löytää. Mutta tässä sellainen sitten on! Ja Sofi Oksasen tarinankerronta tässä kirjassa mun mielestä yltää ihan samalle tasolle kuin kahdessa aiemmassa suosittelemassani kirjassa.

Ja se on kuulkaas aika paljon sanottu se.

Joelin kirjavinkit

Seuraavaksi annan näppäimistön Joelille – hmmm, mitäköhän tästä seuraa…? Joelin kirjoittamana seuraavat kirjasuositukset:

William Gibson: Pattern Recognition (Hahmontunnistus). Gibson on tieteiskirjallisuuden tärkeimpiä suunnannäyttäjiä, mutta tämä 2003 ilmestynyt romaani ei ole varsinaisesti scifiä. Se sijoittuu kirjoitusajankohtansa nykypäivään ja on juoneltaan ensisijaisesti trilleri, joskin Gibsonille tyypillisesti se kiertää lajityypin kaikkein ilmeisimpiä aiheita ja henkilötyyppejä. Kyse ei ole rikostutkinnasta tai sotilastiedustelusta, vaan anonyymien nettivideoiden jäljittämisestä ja yhtiöiden brändi-identiteetin kanssa vehkeilystä, eikä päähenkilö ole kovapintainen toimintasankari, vaan varautunut ja herkkä markkinointikonsultti.

Gibsonilla on mahtava taito tarttua mieleenpainuviin konkreettisiin yksityiskohtiin henkilöhahmojensa näkökulmasta. Tämä romaani käsittelee hyvin tarkkanäköisesti 2000-luvun alun internetiä sekä WTC-iskujen jälkimaininkeja.

Cormac McCarthy: Blood Meridian or The Evening Redness in the West (Veren ääriin). On kourallinen kirjailijoita, joissa on minulle se hankaluus, että alan väkisin silloin tällöin lukemaan heidän kirjojaan ääneen kielen herkullisuuden vuoksi. McCarthy on yksi näistä kirjailijoista. Erityisesti tämän kirjan kohdalla kuulostan kyllä silloin aivan mielipuolelta, niin raa’an väkivaltaisesta ja miltei psykoottisen pidättelemättömästä kerronnasta on kyse.

McCarthyn useimpien kirjojen tapaan Blood Meridian sijoittuu enimmäkseen Yhdysvaltain ja Meksikon rajamaille, tässä tapauksessa 1800-luvulle villeimmän villin lännen aikaan. Olisi kuitenkin vaikea kuvitella teosta, joka olisi vähemmän linjassa elokuvista tutun villin lännen mytologian kanssa.

Tämä kannattaa lukea, jos haluaa maistella aivan omanlaistaan kieltä, samaan aikaan hätkähdyttävän korkealentoista ja ennennäkemättömän karua. McCarthy ei esimerkiksi tunnu uskovan juuri muihin välimerkkeihin kuin pisteeseen ja harvakseltaan pilkkuun, eikä suostu oikeinkirjoituksen nimissäkään käyttämään edes heittomerkkiä, kun ilmankin pärjää. Tai jos haluaa tarttua historialliseen romaaniin, joka ylittää fantasiakirjallisuuden fantastisuudessa ja kauhukirjallisuuden hirviömäisyydessä.

Eiji Yoshikawa: Musashi. Tämä järkäle on vanhanaikainen, kyseenalaistamattoman poikamainen seikkailuromaani, sukellus 1600-luvun alun Japaniin kaikkine liukuovineen, kimonoineen ja seppukuineen. Se on myös viihdyttävä fiktiivinen kuvaus Miyamoto Musashista ja Takuan Sohosta, kahdesta historiallisesta henkilöstä, joiden kirjoittamia teoksia luetaan edelleen oppaina maallikon hengellisyyteen, elämänfilosofiaan ja ties mihin yritysmaailman menestysuskoon. (Ne voikin hotkaista tämän romaanin lukujen välissä kontekstia tarjoavana lisukkeena.)

Kirja tarjoaa samalla sivusilmäyksen kirjoittamisajankohtansa ajatusmaailmaan: se julkaistiin alun perin osissa 1935-1939, eli Japanin imperialismin kiihkeimpinä vuosina juuri ennen toista maailmansotaa. On kiinnostavaa tarkastella sen välittämää käsitystä miehekkyydestä, velvollisuudesta ja kunniasta sen tiedon valossa, että muutamaa vuotta myöhemmin sen lukijakunta teki kamikaze-iskuja näiden arvojen nimissä.

Ja seuraavaksi lasten kirjoihin, eli puheenvuoro perheen seuraavalle lukijasukupolvelle:

Tokaluokkalaisen kirjavinkit

8-vuotias suosittelee (omin sanoin) syyslomalukemisiksi näitä:

Pip Bird: Yrmeä yksisarvinen. (käännös: Susanna Sjöman) Yrmeä yksisarvinen kertoo tytöstä nimeltä Mira, joka pääsee yksisarviskouluun ja saa parhaaksi ystäväkseen yksisarvis-Tepon. Teppo on laiska, pullea ja rakastaa donitseja. Mira kuitenkin onnistuu ystävystymään Tepon kanssa.

Suosittelen tätä kirjaa sellaisille, jotka pitävät huumorista ja yksisarvisista. Kirjasta parasta oli se, että siinä oli niin paljon hauskoja juttuja. Luin sen ääneen pikkusiskolle.

Kirjassa on tarkasti piirrettyjä kuvia. Ne ovat kuitenkin musta-valko-harmaita.

Jutta Tynkkynen: Etsivätoimisto Mysteeri ja kultainen miekka. Tämä kirja on jännittävä salapoliisitarina. Kirjassa salapoliisi Roosa saa kirjeenvaihtokaveriltaan kirjeen ja luulee sen olevan salakoodattu avunpyyntö. Tarinassa selvitetään sitä, että mihin Kultainen miekka on kadonnut ja kuka sen varasti.

Tykkään hyvin paljon salapoliisitarinoista, varsinkin jännistä. Ne ovat kivoja siksi, koska niissä tulee semmoinen olo, että on itse mukana tarinassa.

Kirjassa ei ole ollenkaan kuvia, mutta se on silti hyvä. Siinä on kuitenkin etsiväkokeita, joissa on ohjeet, ja sinun pitää ratkaista esimerkiksi erilaisia sokkeloita ja ongelmia.

Sinikka Nopola ja Tiina Nopola: Risto Räppääjä ja Ujo Elmeri. Tämä on hauska kirja. Rauha kirjoittaa lehteen jutun ujoista nuorista ja pääsee televisoon. Televisiohaastattelija pyytää, että Rauha majoittaisi ujon nuoren omaan kotiinsa. Ristoa se ei kuitenkaan miellytä.

Suosittelen tätä kirjaa sellaisille, jotka pitävät värikkäistä kuvista ja hauskoista tarinoista. Tykkään muutenkin hyvin paljon Risto Räppääjä -kirjoista ja suosittelen, että tekin lukisitte niitä. Vaikka kaikki.

Eskarilaisen kirjavinkit

Sitten eskarilaisen kirjamieltymyksiin! Mainittakoon vielä, että lapsi halusi myös kertoa itseään pienemmille lapsille, että Pikku toukka paksulainen on tosi hyvä kirja. Tässä muutkin 6-vuotiaan itse valitsemat ja kertomat kirjavinkit:

Jani Kaaro ja Väinö Heinonen: Evoluuti0. Tämä kirja on tosi kiinnostava sellaisille, joka tykkää eläimistä ja haluaa tutkia niitä. Tää on tosi hyvä niille, suosittelen.

Kirja kertoo, miten jotkut eläimet on syntyneet  ja mistä maailma on syntynyt. Kirjan alussa on vähän on uskomuksia eli myyttejä, joita jotkut kertoo toisilleen siitä, miten maailma on syntynyt – ihan höpsösti.

Värikkäitä ja hauskoja kuvia tässä on myös. Minulle on jäänyt tästä mieleen myös, että jos kaikki olisivat samanlaisia, niin ketään ei tunnistaisi.

Sinikka Nopola ja Tiina Nopola: Heinähattu, Vilttitossu ja kana. Tämä kirja on hauska ja tosi tosi tosi tosi hassu. Heinähattu on isosisko ja Vilttitossu on pikkusisko, joka ehkä ihan pikkusen kiukuttelee.

Tässäkin on hauskoja ja värikkäitä kuvia ja mä tykkään katsella niitä. Äiti on lukenut tän meille iltasaduksi, samoin kerhossa on luettu tämä.

Tästä voisi tykätä joku 6-vuotias lapsi ja luulisin, että isommatkin. Me ollaan kuunneltu Heinähattua ja Vilttitossua paljon myös äänikirjoina.

Lumiukko ja lumikoira, perustuu Raymond Briggsin satuhahmoihin. Tämä on ehkä tunnelmallinen ja talveen liittyvä kirja. Me ollaan katsottu tämä ihan sama tarina jouluna telkkarista. Tämä on Lumiukko ja lumikoira, ei se pelkkä Lumiukko.

Kirja kertoo pojasta, joka haluaa oman koiran ja tekee sen lumesta. Sitten se koira herää eloon. Se kirjoittaa joulupukille kirjeen ja se saa siitä elävän koiran, joka tulee sisälle.

Mä tykkään lukea tätä etenkin joulun alla ja äiti kertoo, että jouluun on kaksi kuukautta.

Löytyisikö näistä teillekin mieleisiä?

Jos ei vielä löytynyt, niin kuulkaas täältä pesee lisää!

Lukuloman nettisivuilta löytyy kirjavinkkejä aikuisille täältä, nuorille täältä ja lapsille täältä.

Tuolta lasten listalta me itsekin muuten varattiin kirjastosta syyslomalukemiseksi just tuo Yrmeä yksisarvinen (luettu jo) sekä Etsiväkaksikko: Operaatio Auringonlasku (se on tokaluokkalaisella just kesken), Mestarietsivä Peppunen (sekin luettu) ja vielä tuo Täältä tullaan, lemmikit (tätä pihtaillaan, että jäisi luettavaa varsinaiselle lomallekin). Eli tuo lasten lista oli todistettavasti ainakin just meidän perheeseen iskevä listaus!

Lisäksi noilta listoilta pääsee muille listoille, listojen listoja siis! Eli kun vaan lähtee klikkailemaan, niin varmasti löytyy kirjavinkkejä jokaiselle!

Ja sitten kilpailuun, jonka avulla ajattelin kerätä kaikkien yhteiseksi iloksi (ja hyödyksi) vielä lisää kirjavinkkejä teiltä!

Kerro siis kommenttikentässä sun tai sun lapsen kirjasuositus (tai useampi) syysloma varten! Mikä on kirjan nimi, mitä siinä tapahtuu, mikä siinä on hyvää ja kenelle sitä suosittelet?

Kirja saa olla uusi tai vanha, lapsena tai viime aikoina luettu. Neuleohjeista tietokirjoihin, kaikki käy! Ihan spontaani sun suositus siis: mihin kirjaan kannattaa syyslomalla tarttua?

Kaikkien kommentin jättäneiden kesken arvotaan Suomen Kustannusyhdistyksen kokoama kirjapaketti – ja sen sisältöön saa voittaja sitten itse vaikuttaa kertomalla, että millaisista kirjoista itse tai perheenjäsen tykkää :) Arvontaan osallistuu jättämällä kommenttinsa to 15.10. klo 16 mennessä.

Kerro siis omat kirjavinkkisi alle!

PS. Nyt siis vielä ehtii hyvin syyslomaa ajatellen vaikka käväistä kirjastossa tai kirjakaupassa, lainata naapurilta tai vaikka kysäistä Facebookissa kirjavaihtareita. Ainakin meidän alueen FB-ryhmässä usein liikkuu luettuja kirjoja parilla eurolla!