Mä oon tavallaan vältellyt tällaisen postauksen tekemistä, mutta hehe tässä sitä ollaan, teksti lähtee virtaamaan näppikseltä näköjään. Aiheen välttely johtuu kai siitä, että joskus vuonna 2012 linjasin, että ”mä muuten en sitten aio alkaa blogata siitä, miten bloggaan”. Eli että pyrin välttämään sitä, että tavallisen perhe-elämän kuvaaminen muuttuisikin bloggaajan bloggauselämän kuvaamiseksi. (nykyään toki puhuttaisiin vaikuttajasta) Continue Reading
bloggaus
-
Nyt siitä on päivälleen tasan kymmenen vuotta – ehkä jopa tunnilleen tasan! Kirjoituksen nimi oli ”Omituisia oireita” ja se kertoi siitä hetkestä, kun tajusin ensimmäistä kertaa olevani raskaana. Juttua kirjoittaessani odotin…
-
Tästä koko ideasta kuuluu kiitos Jenn- :lle. Kiitos! Nimittäin reilu kuukausi sitten blogikommenteissa (täällä) Jenn- kirjoitti näin: ”Mutta siis olen viime aikoina miettinyt paljon mitä kuuluu joillekin mammabloggaajille, jotka bloggas silloin…
-
Uutisia uutisia! Vai sittenkin juoruja…? Meidän tontin tuttu Torey pääsi eilen Helsingin Jodeliin! :)…
-
Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Finagon kanssa. Kuukauden vaihde, tässäpä tämä taas. Läpi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun… mar-ras-kuu. Voi yksinäisen miehen toiminimiyrittäjän viedä marraskuu? Täällä on varmaan muutama muukin toiminimiyrittäjä…
-
Tämä teksti on täynnä itsestäänselvyyksiä ainakin kaikille vakilukijoille. (haha, eikö ollutkin mahtava alku) Mutta toisaalta tämä otsikko on pyörinyt mielessäni jo sen verran pitkään, että syksyn ensimmäisen flunssan kunniaksi – menköön.…
-
Kaikkea sitä tuleekin mietittyä, ha. Mähän oon siis aina pitänyt ylpeytenäni sitä, että tämä blogi on aidosti minunnäköinen, aidosti meidän elämän näköinen. Siksi ehkä hieman säpsähdin, kun jodel-keskustelusta (oi kyllä) bongasin…
-
Jesh, nyt sitten äkkiä kalenterit esiin!…
-
Lauantaiaamuna jän-nit-ti, aamukahvi ei meinannut mennä alas. Puoli yhdeksältä heippa-halasin lapset ja Joelin, ja lähdin kohti Malagan lentokenttää. Suomeen. YKSIN.…