…saako Seela saman syntymäpäivän (la 5.4.) kuin Silva?
…ehtiikö Seela syntyä ennen kuin ämmi (viimeistään su 6.4.) lähtee takaisin Sotkamoon?
…vai ennen kuin ämmi pääsee tulemaan (to 17.4.) meille takaisin?
…ehtiikö Silvan flunssa parantua ennen kuin vanhemmat lähtevät laitokselle?
…ja tarttuuko se myös meihin vanhempiin?
Ja ennen kaikkea:
…miten sujuu tirpan ämmin/mummin kanssa olo?
Viime päivät ovat olleet tirpalle vaikeita. Siis todella-todella vaikeita. Osittain varmasti flunssan takia, ja siihen päälle aivan hurjat eroahdistukset; tirppa varmasti ymmärtää, että iso muutos on tulosa. Tänään kuumeisen naperon päikkäreille nukahtaminen vaati kahden tunnin lohduttoman itkun (missä isi! missä ämmi! missä Laura! tahtoo leikkimään/syömään/pisuhätä/alakertaan/vaunuun nukkumaan/leikkipuistoon/isin sykkyseeeeeeen!) äidin sylissä ennen kuin uni tuli. Uloskaan ei voinut laittaa, kun kahtena edellisenä päivänä kuume nousi hurjasti ulkopäikkäreiden aikana.
Sydän särkyi. Voi meidän pieni kulta.
Vasta viideltä iltapäivällä tuli uni; juuri kun isi tuli kotiin. Tuolla ne yläkerrassa vieläkin kainalopäikkäreitään nukkuvat, vaikka kello on jo yli kahdeksan. Rakkaat <3
*******
Tiukkoja supistuksia (eivät lopu levossa) on edelleen välillä 10 minuutin välein ja välillä ne taas moneksi tunniksi taukoavat. Mutta ”oikeisiin” säännöllisiin supistuksiin ei olla vielä ylletty.
Ja muuten fiilikset ovat vähän niin kuin Emmillä täällä.
Ei muuta raportoitavaa. Uutisköyhää, pahoittelen.
2
kao kao
3.4.2014 at 20:15Tsemppiää! olisi hauskaa jos olisi sama synttäripäivä kuin Silvalla :)
nansk
3.4.2014 at 20:38Hohoo, tuplasynttärit olis mahtavat :D tosin voi olla katkeraa väkeä muutaman vuoden päästä talossa, jos aina täytyisi juhlia samaan aikaan kuin sisko (muistelen tuttuja, joilla on synttärit joulun lähellä – voi kauhistus sitä draamaa). Joka tapauksessa menee tosi lähelle, niin pääsette varmasti yksillä juhlilla!
Kolmen äiti
3.4.2014 at 20:58Voi Silvaa! Toivottavasti flunssa ei tartu muihin ja Silvakin paranisi äkkiä. Meidän lapset ovat nukkuneet päikkärit aina vaunuissa ulkona, myös kipeinä ja kuumeessa. Hyvä kuumelääkitys (esim. panadol + burana) ja päikkäreille ulos, parhaat unet täten saaneet.
Tuplasynttärit ois aika kivat, ainakin näin synttäreitä järjestävän vanhemman mielestä :) Lapset vois toki vanhempana harmitella samaa syntymäpäivää.
jaaa (Ei varmistettu)
3.4.2014 at 21:05Meillä oli samanlainen tilanne alkuvuodesta; pikkusisko syntyi tammikuussa ja ikäeroa veljeen tuli 1 v 10 kk. Eniten mua jännitti se, miten isoveikka pärjää ekaa kertaa yöhoidossa (kotona). Meillä myös jännityksen tiivistyessä oli aika hermostunut napero… Mutta loppupeleissä hoitoyö (synnytysyö) oli mennyt oikein hyvin! Pystyin itsekin nauttimaan sairaalan täysihoidosta kun näin pojan pärjäävän. Ja vielä, mäkin olin valmistautunut siihen, että koko kevät on ihan kaaosta vauvan ja taaperon kanssa, mutta oikeastaan meillä on ihan tavallista :) vauva on sujahtanut perheeseen ihan luonnollisesti – aika helppo tapaus onneksi. Toivotaan että teilläkin sujuu hyvin, tsemppiä loppukoitokseen!
Petra__ (Ei varmistettu)
3.4.2014 at 21:065.4. on kyllä täydellisin päivä syntyä. Ei sillä, että mulla ois mitenkään oma lehmä ojassa :)
Leimu (Ei varmistettu)
3.4.2014 at 21:12Ihana blogi. Olen lueskellut tätä, kun sairastetaan 8kk tyttären vatsatautia. Viime yönä olisi ollut pitkiä tunteja ilman blogiasi, kun lukuvaloakaan ei voi pitää päällä.
Toivottavasti Silva paranee nopeasti.
Lilleri78
3.4.2014 at 21:37Meillä oli todella samanlaisia tunnelmia parisen viikkoa sitten! Mun äiti oli meillä synnytyspassissa kuukauden verran eikä vauva syntynyt sillä välin vaan mummo joutui lähtemään kotiin, oltiin kaikki flunssassa ja Lapsi lopulta korkeassa kuumeessa ja kipeämpänä kuin ikinä. Jännättiin, ettei vain olisi rs-virusta ja tarttuisi tulevaan vauvaankin. Käytettiin sitten Lasta Jorvissa lastenpäivystyksessä ja siellä todettiin korvatulehdus, johon saatiin lääkkeet. Siellä odotellessa mua supisteli säännöllisesti ja illan tullen palattiin takas samaan lafkaan synnyttämään pikkuveljeä :) Jos vauva olis lähtenyt syntymään edellisyönä olisin mennyt synnyttämään yksin kun Lapsi oli niin hurjan kipeänä, mutta nyt kaikki meni lopulta melko sujuvasti kun saatiin Lapsi nukkumaan, naapuri tuli nukkumaan hänen viereensä ja isä ehtikin loppuyöstä jo takaisin turvaksi. Toivottavasti teilläkin menis ajoitukset mahdollisimman hyvin! On se kaikin puolin jännää ja hermostuttavaa tuo lopuaika kaikille, eikä vähiten pienille tuleville isosisaruksille.
Vierailija (Ei varmistettu)
3.4.2014 at 21:39Onpa jännät paikat.
Silvan reagointi muistuttaa kyllä uhmakohtausta. Uhmaiässä lapsi tahtoo tahtoa ja päättää, mutta ei tiedä itsekkään mitä tahtoisi.
Toivotan tsemppiä tuleviin päiviin.!!
SjaJ (Ei varmistettu)
4.4.2014 at 08:20Joo, meillä alkoi uhma tai tahto juuri päri viikkoa sitten vastaavalla tavalla. Kun kirjoittelit blogiisi siitä, oli munkin lapsi ei-uhmaava :D meillä se näkyy siten, että lapsi itkee vaikka jos ei saa syödä niin montaa banaania kuin haluaa siis ihan kunnolla ja just päikkäreille ei halua nukahtaa kun muut asiat kiinnostavat. Tai ylipäänsä ei saa tahtoaan läpi, iso itku joa ei saa syödä kuutta siivua juustoa. Aiemmin kiinnostuksen suuntaaminen auttoi, nykyään ei.
Raleigh 13+2 (Ei varmistettu)
3.4.2014 at 21:42Mun kokemuksen mukaan, paras tapa saada synnytys käynnistymään on sopia käynnistysaika. Mielellään seuraavaan aamuun, ni vedet menee yön aikana. Kaks poikaa on tällä tyylillä saatu liikkeelle. Omat supistukset voisin lähettää avuksi, mutta nää on onneks vielä niin pieniä ettei olis avuksi.
anna-liisa (Ei varmistettu)
3.4.2014 at 21:52Tämän blogin rehellisyys viehättää; tirpalla on huonojakin päiviä (tietenkin!), jotka mahtuvat blogiinkin aina joskus (ja tämähän ei ole tietenkin asia).
Kypsyttelyänne on kyllä kiva seurata :)
gab (Ei varmistettu)
3.4.2014 at 22:43Tuli tosta aloituksesta mieleen joku vanhempi sarja, sellanen missä siinä lopussa aina kerrottiin seuraavalle jaksolle jännättävää:) Syntyykö Seela 5.4…ehtiikö Silva parantua ennen sitä.. Meneekö Kristalta vedet…Milloin Joel vilahtaa seuraavan kerran paidatta…katso seuraava jakso niin tiedät…tdän tdän tdääääääääää. :)
Vierailija (Ei varmistettu)
4.4.2014 at 08:39Miten minulle tuli tästä kirjallisesta loppuselityksestä The Joulukalenteri mieleen? :D Lukijaäänikin oli oikea pääni sisällä.
gab (Ei varmistettu)
4.4.2014 at 12:49Ihan hyvä vaihtoehto sekin, mutta mulla se kertoja ääni pään sisällä puhuu englantia :D
Kummelikopplan
4.4.2014 at 00:42Toivotaan, että synttärit osuvat sopivasti ennen tai jälkeen Silvan päivän.
Meillä muuten tuplakorvatulehdus aiheutti totaalisen päikkärikieltäytymisen.
Pikaista paranemista!
elppis (Ei varmistettu)
4.4.2014 at 05:18kävikö nyt niin, että mun lapsi syntyi kuitenkin ensin? Tuossa se vieressä pötköttelee.. Meillä esikoisella myös flunssa ja ahdistus..
Pimmiainen (Ei varmistettu)
4.4.2014 at 07:24Sama syntymäpäivä sisaruksilla on todella kätevä juttu, tiedän sen koska mulla ja veljelläni sellainen on, ikäeroa tasan kolme vuotta. Synttärit oli helppo järjestää ”kaksi kärpästä yhdellä iskulla”-tyyliin. Myös kummipojallani ja hänen veljellään on samaan tyyliin tasan kolmen vuoden ikäero.
Tuota sisarusten reagointia uuteen tulokkaaseen ja muutenkin muutokseen onkin tärkeää pohtia. Uusi sisarus on aina tervetullut, mutta muutos on kuitenkin muutos. Saa nähdä miten meillä käy jos lapsi saapuu maailmaan ensi marraskuussa (olen se tyyppi joka vielä pari päivää sitten luuli että kyseessä oli tuulimunaraskaus). Meillä sisarusten ikäeroa tosin olisi n. 13-vuotta, joten päiväuniongelmat ovat aika epätodennäköisiä :) Tosin ekan lapsen äidillä ja hänen siskollaan on sama ikäero, pitääpä kysyä äidiltä
mitkä oli fiilikset kun sen aika tulee…
Tsemppiä siis synnytykseen ja Tirpalle yleisesti muutosten pyörteisiin!
Katii (Ei varmistettu)
4.4.2014 at 08:56Siellä Krista on jo taksissa matkalla Kättärille! Laitan vielä tännekin tsempitykset synnytykseen! Huijuijui, ihanaa!
Annn (Ei varmistettu)
4.4.2014 at 09:01Mä en ymmärrä miten sama syntymäpäivä olis huono asia, niin kuin jotkut täällä sanoo. Mulla ja mun siskolla on syntymäpäivillä 4 päivää eroa (ja kuus vuotta). Aina on juhlittu yhdessä syntymäpäiviä. Ja myös isänpäivää, sillä se osuu aina samalle viikonlopulle. Triplajuhla siis :) Mun mielestä se on ollut aina vain hauskaa. Teininä, kun ei olis enää kehdannut kutsua sukulaisia syntymäpäiville, oli silti hauskaa juhlia, kun ne sukulaiset tuli jokatapauksessa pikkusiskon synttäreitä juhlimaan. Itsehän sain tietenkin paketit sitten myös ;)
Tsemppiä loppuraskauteen! Sun blogia on kiva lukea, ja hassua kuinka sitä itsekin jännittää ja odottaa ”tuntemattoman” synnytystä :) Itselläni ei ole lapsia, eikä asia ole edes juuri nyt ajankohtainen itselleni. Silti on mielenkiintoista lukea näitä raskaus- ja synnytysjuttuja. Kyllähän näitä vauva-asioita tulee pohdittua paljonkin, olenhan yli kolmekymppinen nainen.
Anne K
4.4.2014 at 10:48Tsemppiä, voimia ja valtavasti onnea synnytykseen! <3 <3
jennilee (Ei varmistettu)
4.4.2014 at 10:51He hee, mulla oli noilla viikoilla vielä kuukauden odottelut edessä. Onneksi en tiennyt sitä etukäteen.. nimim. 42+3 ja käynnistykset pitkän kaavan mukaan. Tsemppiä hurjasti synnytykseen! :)
ekoemo
4.4.2014 at 11:23Tsemppiä!!
vierailija h (Ei varmistettu)
4.4.2014 at 11:45Ooo, jännää! Tsemppiä viimemetreille!