Tämä meidän ”talvi Espanjassa” -haaveemme (ja sen toteuttaminen) ei ole mitenkään poikkeuksellinen juttu. Täällähän meitä talvehtijoita on; joka kulmalla. Ja se on ihanaa! Aurinkorannikon alueella asuu Wikipedian mukaan noin 15 – 20 ooo suomalaista vakituisesti, puhumattakaan meistä ”talvivieraista” siihen päälle.
Vielä useampi asiasta varmasti mielessään haaveilee – että voisiko se olla meillekin mahdollista. Täällä erilaisiin ihmisiin tutustuessa on hyvin huomannut, miten monenlaisissa elämäntilanteissa ihmiset ovat Espanjan-talvensa (tai muuttonsa) järjestäneet; on etätyöläisiä, työttömiä, yksinhuoltajia, yrittäjiä, eläkeläisiä, harjoittelijoita, sapattivapaalaisia, opiskelijoita, hoitovapaalaisia, Suomesssa työkomennuksia tekeviä puolisoita ja vaikka mitä. Hyvin erilaisia ihmisiä ja erilaisista lähtökohdista.
Yhteistä heille (meille!) on se, että he ovat päättäneet ja sitten lähteneet haavettaan määrätietoisesti toteuttamaan ja selvittämään sen vaihtoehtoja. Hyvin usein jostain on joutunut luopumaan, että jotain muuta on saanut. On tehty valintoja ja päätöksiä; usein myös rohkeasti hypätty tyhjän päälle. Kenenkään en ole kuullut katuvan.
Viime viikonloppuna sain sähköpostia eräältä tällaisesta ”etätalvesta” haaveilevalta. Hän esitti pitkän liudan hyviä kysymyksiä – juuri täsmälleen niitä, mitä monen mielessä varmasti muhii näitä ”oisko se mahdollista” -ajatuksia pyöritellessä.
Niinpä päätin vastata näihin kysymyksiin ihan täällä blogin puolella (kysyjän luvalla, toki). Ehkäpä näistä on jollekin toisellekin joskus hyötyä!
Seitsemän kysymystä ja vastausta ”Espanjan irtioton” suunnittelusta, olkaa hyvä!
1. Mikä olisi mielestäsi aikataulullisesti hyvä ajankohta lähteä Suomesta? Voimme etätyömahdollisuuden takia olla matkalla 5 kk ajan. Meillä on alle kouluikäisiä lapsia, ja toteutusvuodesta riippuen esikoinen voi olla jo tuolloin koulussa, joten onko siihen mitään näkemystä sinulla? Lapsi voi puolestamme olla tuon aikaa myös kotikoulussa, koska tässä kontekstissa tärkeämpää on elämänkoulu. Miten lapsemme saisivat sieltä vertaistansa seuraa mielestäsi, jos päätyisimme kotikouluun?
Me itse lähdimme ajatuksella ”loskaa pakoon”, joten meille sopivin ajankohta 5 kk irtiotolle oli marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Sinä aikana Aurinkorannikolla on mun arvion mukaan sellainen ”ikuinen Suomen toukokuu”: välillä hyvin lämpimiä kausia, mutta ilmassa kyllä kalseuttakin ja sadejaksoja. Jos haluaa ihan oikeita helteitä, kannattaa tulla aiemmin syksyllä tai lähteä myöhemmin keväällä :)
Meillä on alle kouluikäiset lapset, joten koululla ei ollut meidän osalta ajankohtaan vaikutusta. Fuengirolassa on suomalainen koulu, joka on kuulemma tosi hyvä, mutta myös hurjan suosittu – olen ymmärtänyt, että kesken vuoden sinne on hyvin vaikea (mahdoton?) päästä mukaan. Ilmoittautuminen ensi lukuvuodelle alkoi 23.1. klo 9.
Kotikoulu on täkäläisten suomalaisten keskuudessa käsittääkseni (otos: omat tutut) täällä suht yleinen juttu ja ymmärtääkseni etenkin ensimmäisillä luokilla ihan helposti toteutettavissa. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että etenkin ekaluokkalaisen kotikouluttaminen täällä voi olla tosi hyvä idea eikä lapsi varmasti jää ”paitsi” mistään; virallisen oppimäärän lisäksi saa sitä elämänkoulua ja kokemuksia päälle! Olen käsittänyt, että täällä toimii myös ”suomalaisia kotiopettajia”, eli on järjestetty yksi henkilö opettamaan koulumaisesti useampaa kotikoulussa olevaa lasta. Ja käydäänhän sitä koulua purjeveneessäkin, saatikka sitten Fuengirolassa! :)
Koska suomalaisia täällä on niin paljon, myös suomenkielistä leikkiseuraa on. Sitä löytää yksinkertaisimmillaan pitämällä korvat auki ja kuuntelemalla, kuka puhuu suomea – ja menemällä juttelemaan. Täällä on tosi helppo (helpompi kuin Suomessa!) tutustua ihmisiin! Meillä sekä aikuiset että lapset ovat löytäneet täältä ystäviä; myös sellaisia, jotka varmasti jäävät ystäviksi tämän talven jälkeenkin.
Lisäksi Facebookissa on paljon Aurinkorannikon erilaisia ryhmiä, siellä usein kysellään ja löydetään leikkiseuraa eri-ikäisille. Seurakunta järjestää erilaista toimintaa ja mm. aivan ihanaa päiväkerhoa yli 3-vuotiaille. Sekin on tällä hetkellä täynnä, mutta kannattaa kysellä hyvissä ajoin!
Myös suomalaista perhepäivähoitoa on; samoin FB-ryhmissä usein vanhemmat kyselevät hoitajia ja hoitajiksi haluavat kyselevät lastenhoitotarvetta.
2. Minkä kokoinen on asuntonne? Ja koetko sen riittäväksi? (Meille riittäisi pienehkö, mutta haluaisimme kyllä kosketuksen ulkoilmaan, mielellään pihaa). Minkälaisia vuokrasopimuksia siellä tehdään? Mistä tiedämme, että alue on turvallinen? Minkälaista asuinmuotoa suosittelisit ja mikä on ”tervehintainen” vuokra?
Täällä asuntojen koot ilmaistaan makuuhuoneiden määränä – esimerkiksi meidän Espanjan-kodissamme on 3 mh, ja päälle olkkari ja siinä keittiöseinämä ja pieni ruokapöytä, 2 kylpyhuonetta ja 2 parveketta. Neliömäärät saattavat hämätä, koska joskus niissä on mukana terassitkin :) Huoneet ovat usein (niin myös meillä) pieniä, mutta kokonaisuutenaan tämä asunto on meille juuri sopivan kokoinen. Veikkaisin, että tämä on neliöiltään suunnilleen samankokoinen kuin Suomen-kotimmekin eli noin 100 neliötä.
”Turvattomia” alueita en täällä tiedäkään; toki niitäkin saattaa olla, mutta en ole kuullut. Sijainnissa kannattaa miettiä, että mitä haluaa – onko ensisijaista olla lähellä merta vai lähellä koulua/kerhoa, liikkuuko jalan (työntääkö vaunuja) vai autolla jne. Ja onko mieluiten ”espanjalaisemmassa” ympäristössä vai suomalaisten keskellä. Pelkästään karttaa ei kannata katsoa; alue on hyvin mäkistä, eli lyhyeltä näyttävä matka voi olla hurja ylämäki – voi olla olennaista siinä vaiheessa, kun kantaa jalan siitä kauppakasseja päivittäin…
Itse valitsimme asunnon ihan täältä ”suomalaisuuden ytimestä” Fuengirolan Los Pacosista ja isona kriteerinä oli lyhyt (ja mäetön) matka Silvan kerholle. Meren rantaan on n. 25 min kävely, samoin juna-asemalle. Bussi menee kerran tunnissa – jos menee. Kaupunkimaisempi suomalaiskeskittymä on Los Boliches; siellä on juna-asema, joka helpottaa liikkumista.
Me maksamme asunnosta 850e/kk, mikä on ilmeisesti monen mielestä täällä aika paljonkin. Vuokrat ovat kuitenkin käsittääkseni muutamassa vuodessa nousseet ja tämä näytti olevan se hintataso, mikä asuntoa etsiessämme (kesäkuussa seuraavaa syksyä ajatellen) oli tarjolla. Näppituntumalla hintataso silloin oli 1 mh asunnoista 650e/kk, 2 mh asunnoista 750e/kk, 3 mh asunnoista tuon meidän hinnan ja ”luksuksesta” sitten yli tonnin.
Suomen-mittakaavassa tämä vuokra on toki edullinen, ja itse olemme tyytyväisiä. Pihallista rivitaloa olisimme itsekin ensisijaisesti toivoneet (tai omakotitaloa, mutta niiden vuokrat olivat liian korkeat meille), mutta sellaista emme onnistuneet 5 kk ajaksi löytämään juuri silloin.
3. Etsittekö asunnon Suomesta käsin vai vasta siellä paikan päällä?
Valitsimme asunnon Suomesta käsin nettikuvien perusteella – aika riskipeliä, mutta meillä kävi hyvä tuuri! Moni tulee ensin tänne ja etsii täältä käsin asuntoa; itse halusimme kuitenkin asettua heti aloillemme. Mutta puolensa ja puolensa; paikan päällä etsimällä voi käydä katsomassa itse asunnon ja sen sijainnin, nettivalinta on kuitenkin aika sokkopeliä…
Asunnon etsimisestä voisin tehdä oman erillisen postauksen vielä jossain vaiheessa!
4. Mikä on normaali asunnon varustus Espanjassa. Löytyykö pesukoneet yms. Miten lasten lelut? Omia leluja tulisi varmasti ikävä… Miten vaatteet? Miten suuret matkakantamukset teillä on mukana?
Itse teimme reissun Ikeaan heti saavuttuamme – sieltä pussilakanat, tiskiharjat, matot, pyykkitelineet sun muut :) Pyykkikone asunnoissa käsittääkseni hyvin usein on, mutta esimerkiksi astianpesukone on harvinaisempi. Ilmalämpöpumppu on tavallisesti myös. Suomi vs. Espanja kotitalousvarustelun eroista olen kirjoittanut aiemmin täällä.
Lasten leluja ja kirjoja meillä on täällä paljon, otimme oikeastaan kaikki lempparit mukaan. Päätimme, että haluamme asettua täällä kodiksi emmekä juurikaan rajoittaneet mukaan otettavien lelujen ja vaatteiden määrää; otimme kaiken, minkä halusimme. Tavaraa tietysti sitten oli, mutta se kulki hurjan näppärästi rekkakuljetuksella viikossa Suomesta Espanjaan.
Lentokoneessa meillä oli (muistaakseni) kolme tai neljä isoa matkalaukkua ja käsimatkatavara sekä tuplavaunut. Ja rekalla sitten kulki loput: pari matkalaukkua lisää (niissä mm. iso tietokoneemme, leluja, vaatteita), yksöisvaunujen runko ja tyttöjen potkupyörät.
Rekalla matkustaneet tavarat.
Fuengirolan ja Helsingin väliä kulkee siis useampiakin rekkayhteyksiä. Me käytimme Rokkikone-nimistä perheyritystä, joka tuo viikossa tavarat luotettavasti ja hyvällä asiakaspalvelulla varustettuna. Suosittelen lämpimästi.
5. Onko teillä autoa käytössä? Vai kuinka olette liikkuneet?
Autonvuokraus täällä on edullista ja monella on auto, mutta me itse olemme liikkuneet jalan, paikallisbussilla ja pidemmät matkat taksilla. Jännitän täällä ajamista enkä halua lähteä lapset kyydissä harjoittelemaan :) Välillä harmittaa, että emme voi ”ajopyrähtää” esimerkiksi lähikaupunkeihin, mutta toisaalta viihdymme tässä lähiympäristössäkin. Kävelty on paljon.
Esimerkiksi Sierra Nevadaan varasimme suomalaisen kuskin tila-autoineen ja taksin nappaamme useammin kuin Suomessa; myös ne ovat täällä edullisia.
6. Vakuutukset? Oletteko joutuneet asioimaan sairaalassa tms.
Vakuutukset kannattaa olla! Meillä on vakituiset matkavakuutukset (lapset kuuluvat aikuisten vakuutuksiin), mutta ne kattavat vain 45 vuorokauden oleskelun. Sen jälkeiselle ajalle ostimme erillismaksusta lisävakuutukset.
Benalmadenassa on hyvä yksityinen Xenit-sairaala, jossa on 24h lastenlääkärin vastaanotto; siellä käynnistämme täällä. Sinne pääsi tästä meiltä taksilla samassa ajassa kuin Suomessa Lastenklinikalle. Ei-niin-kiireellisiin (ja päiväsajan) sairaustapauksiin löytyy myös suomalaisia lääkäreitä, joista osa tekee kotikäyntejäkin. Yksi korvatulehdus (täällä) todettiin Fugessa yksityisellä suomalaisella lääkärillä.
Eurooppalaisella sairausvakuutuskortilla saa hoidon kaupungin terveyskeskuksessa samaan hintaan kuin paikallisetkin saavat.
7. Etätöiden teko pitäisi onnistua kotona (toimiva netti) tai sitten kaupungilla? Ovatko kirjastojen/ravintoloiden/
Tätä mekin pähkäilimme ja päädyimme siihen, että työnteko kotona (siihen tarkoitukseen varatussa työhuoneessa) on meille näppärintä – tarvitsemme myös tavallista jämerämmät koneet ja ne siis lähetimme rekalla Suomesta. Nopean ja rajoituksettoman netin saaminen kotiin oli siis meillä ensisijaisen tärkeää – mutta ei ongelmatonta, nettiseikkailuistamme täällä.
Centro Finlandiassa on siis suomalainen Mimobile, jossa mekin asioimme. Ei kuitenkaan kannata luottaa siihen, että netin saisi kovin nopeasti toimimaan… Itse käytimme ensimmäisen netinsäätökuukauden prepaid-liittymiä, josta jaoimme nettiä muihin laitteisiin ja ostimme vaan aina lisää nettiä (tyyliin päivittäin) prepaidiin, kun edelliset loppuivat. Kalliiksi tuli, mutta sentään pystyttiin toimimaan.
Wifi-yhteyksiä ravintoloissa on, mutta en uskaltaisi työntekoa laittaa niiden varaan. Myös tietyillä julkisilla paikoilla (esim. muutamassa puistossa) pitäisi olla ilmaisia nettejä, mutta en ole saanut niitä useista yrityksistä huolimatta koskaan toimimaan. Olen kuitenkin kuullut, että joku on saanut, ha ha. Ensisijaisesti kuitenkin suosittelisin, että vuokra-asuntoa etsiessä yrittäisi löytää sellaisen asunnon, johon luvataan toimiva netti – ja sen jälkeen sitä säätämään :)
Oletko itse haaveillut tällaisesta talvi-irtiotosta?
Jos aiheesta tulee lisää kysyttävää, saa toki kysyä vielä tähän alle! Jos tulee enemmän, voin hyvin tehdä ”jatko-osan” tälle postaukselle :)
26
Tiina A
9.2.2017 at 15:02Kiitos näistä vinkeistä! Olen jo alkanut suunnitella irtiottoa ja lähtöä ainakin talviajaksi Fuengirolaan. Netti on mulle se pääasia että pystyy tekemään töitä.
krista
9.2.2017 at 15:12Joo meille se oli kans ihan pakollinen, koska sitä tarvitaan töihin – ja eikä vielä mikä tahansa netti, vaan rajaton ja nopea. Ja tää on ainakin yhtä nopea ja hyvä nyt kuin kotona! Vaikka ei käynytkään homma ihan hetkessä :) Eli asuntoa valitessa siitä kannattaa erityisesti kysellä, että valmiudet nettiin asunnosta sitten varmasti löytyy!
M-L
9.2.2017 at 15:42Tuo 15-20 000 suomalaista on ns turistiluku, koska meitä suomalaisia asuu vakituisesti koko Espanjassa n 3000.🤗
krista
9.2.2017 at 15:45Ahaa, eli oisko tuossa luvussa sitten jo ”me talvehtijat” jo mukana…? Wikipediassa siis sanottiin näin, mutta se ei tietty aina ole ihan 100 % luotettava:
–
”Fuengirolaisista (kevät 2012) 40 prosenttia on ulkomaalaisia, joista ainoastaan 4 500 on suomalaisia. Costa del Solin alueella sanotaan asuvan noin 15 000–20 000 suomalaista pysyvästi eli se on yksi suurimpia suomalaissiirtokuntia maailmassa. Alue on kuitenkin suuri, Malagan provinssissa asuu liki 1,5 milj. asukasta, joten siihen nähden suomalaisia on vähän. Suomalaisasutusta on pääosin Nerjasta Nueva Andaluciaan, eli rannikolla n. 180 km matkalla.lähde? Pysyvien asukkaiden lisäksi suuri määrä suomalaisia lomailee alueella. Suomalaisten lukumäärästä alueella ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa.” (https://fi.wikipedia.org/wiki/Fuengirola)
Tuisku
9.2.2017 at 15:50Hei tämä kotikoulujuttu kiinnostaa, sillä minä olen elänyt siinä uskossa, että täällä on koulupakko, ei oppivelvollisuutta? Eli koulua on käytävä, Espanjan lain mukaan. Tämä on siis tosiaan mun ”tieto”, toivottavasti joku oikeesti tietää? Tästä on niin jatkuvasti puhetta, tästä kotikoulusta.
krista
9.2.2017 at 15:55Tarkoitatkohan, että Espanjassa vakituisesti asuvilla? Itsekään en siis tällaisesta tiedä :)
–
Mutta siis käsittääkseni ”käymään” talveksi tulevat (ja Suomessa vakituisina asukkaina pysyvät) varmaan menevät kuitenkin ihan Suomen pykälien mukaan? Eli heillä oppivelvollisuus on, ja sen voi täyttää kotikoulussakin. Mutta sitten varmaan tänne vakituisesti muuttavilla ihan eri kuviot eli he Espanjan lain mukaan…? Se kuulostaisi jotenkin järkeenkäyvältä. Tämä nyt omia käsityksiä vaan, toivottavasti joku tietää tarkemmin!
–
edit: Mun ”järkeenkäyvän” voi sit unohtaa :D Täältä bongasin kotikoulusta, ja siellä tosiaan sanotaan, että ”Koska monissa maissa on koulupakko, on vanhempien selvitettävä, onko lapsen opiskelu pelkästään kotona kyseisessä maassa mahdollista.” Hmm! En kyllä tiedä, tieto tervetullutta!
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/hyvinvointi_ja_turvallisuus/opiskelu_ulkomailla_ja_suomeen_palattua
A
9.2.2017 at 16:04Muuten kivat ohjeet, mutta en nyt ehkä sanoisi ’etenkin ekaluokkalaisen kotikouluttaminen täällä voi olla tosi hyvä idea eikä lapsi varmasti jää ”paitsi” mistään” ’. Kuulostaa aika hurjalta lausunnolta, kun se koulunaloitus luo pohjaa koko tulevalle koulutielle ja ainakin itse pelkäisin juurikin sitä, että lapselta jäisi jotain tulevaisuutta kannalta tärkeää oppimatta (toki elämän näkeminen on hyödyllistä ja varmasti matkalla oppii jotain mitä koulussa ei koskaan).
—
On tutkittu (sori, surkean muistini kanssa en nyt löydä lähdeviitettä, joten jää mutuilu tasolle tämä), että erityisesti matematiikassa jos jää ”jälkeen”, niin sitä on vaikea kiriä myöhemmin kiinni (lukutaidossa taas kiriminen onnistuu lähes kaikilta). Tällä en yritä sanoa siis, että olisi huono idea lähteä pitkään reissuun lapsen ekana (tai ekoina) kouluvuosina, mutta ottaisin kyllä itse tarkoin selvää että mitä lapsen on tarkoitus oppia ja miettisin että riittääkö omat taidot siihen vai kannattaisiko harkita (osin) kotiopettajan palkkaamista (ja tottakai tässä varmasti koulukin on mukana, kun oppivelvollinen lapsi jossain seurannassa on).
krista
9.2.2017 at 16:17Tää oli tosiaan ihan mun henkilökohtainen mielipide :) Käsittääkseni kotikouluhommat on Suomessa oikein kivasti järjestetty, on tämä Kulkuri ja niin edelleen: https://peda.net/kulkuri Edistymistä valvotaan, tehdään näyttöjä ja kokeita jne. Tietysti kotikouluttaminen vaatii paljon vanhemmaltakin eli on ihan perheestä kiinni, onko se hyvä vaihtoehto vai ei :)
A
9.2.2017 at 17:43Juu, henk.koht. mielipide tietysti :)
Henk.koht en välttämättä luottaisi omiin pedagogiikan taitoihini pienten lasten opetuksen osalta (etenkään oman lapsen kohdalla), tämä vaikka takana on (aikuis)pedagogiikan opintoja ihan kiitettävä määrä ja peruskoulun opetussuunnitelman sisältö on hallussa (tai kerrattavissa). Koulussa kun opitaan paljon muuta kuin niitä kokeilla mitattavia asiasisältöjä.
Musta tuntuu, että vaikka lapsi meidän vanhempien seurassa paljon oppii (meillä on melkein 5v. joka osaa lukea ja janoaa tietoa kovasti, ihan kaikesta, joten on tässä jo nykytilanteessa haastetta aikuiselle tuon tiedonjanon tyydyttämisessä), niin (kun tässä on kokemusta varhaiskasvatuksen osalta) että ammattilaiset on tässä hurjan hyviä juuri lapsen ikätasoisen opetuksen osalta (päiväkodissa ja esim. luma-kerhoista kokemusta). Mä ainakin kokisin aikamoisia paineita jos pitäisi kotikouluttaa ekaluokkalaista :D
sanna
10.2.2017 at 08:42Joo mä vähän ihmettelin kyllä samaa. Eka luokka on ehkä ainoa luokka jota en itse uskaltaisi kotikouluttaa, koska ekalla opitaan hyvin perustaitoja koko koulun käynnille. Aineina toki lukeminen ja matikka, mutta myös ihan perus koulussa oleminen ja käyttäytyminen. Tokaluokkalaisilta oletetaan näissä jo enemmän. En siis väitä, etteikö voisi onnistua mutta en ymmärrä miksi erityisesti ekaluokkalainen olisi hyvä idea kotikouluttaa.
Kiitos informatiivisesta jutusta! Herätti ajatuksia myös omasta tulevasta pyrähdyksestä, vaikken Espanjasta haaveilekaan.
Tilia
11.2.2017 at 15:27Mun luokalle tuli aikanaan yksi oppilas suoraan tokalle luokalle, kun oli todetu jossain testeissä niin ”koulukypsäksi” ja vanhempiensa mielestä hänen ei tarvinnut ekaa luokkaa käydä. Oli kyllä sitten pihalla kuin lumiukko sen ekan kouluvuotensa, kun muulle luokalle se oli jo toinen vuosi koulussa ja kaikki normaalit käytännöt oli jo opittu. Ekalla luokalla on tärkeää myös oppia huolehtimaan omista koulutavaroistaan, oppia kulkemaan itsenäisesti koulumatkat jne. Omien lasten osalta olen nyt nähnyt, että jo eskari on tosi tärkeä käydä samassa porukassa, jolla kouluun lähdetään. Koulussa kaverisuhteita ei todellakaan enää ehditä hoitaa aikuisten toimesta niin kuin päiväkodin puolella, lähinnä pahimmat tappelut pyritään selvittämään. Jokainen, joka on tullut kesken vuoden uutena oppilaana valmiiksi muodostuneeseen luokkaan, tietää, miten ikävä tunne se on.
–
Jos aikuisten on tarkoitus tehdä töitäkin, niin kyllä se kotikoulun pyörittäminen vie kuitenkin aika paljon aikaa ja voimavaroja ja teettää suunnittelutyötä myös, jos 4-5 tuntia opetusta pitää kotona järjestää joka arkipäivä. Ja miten pidät liikuntatunnit (esim. joukkuepelit, uimakoulut), joulujuhlanäytelmät, lukudiplomijuhlat, Unisef-hiihdot yms. kotona? Koulu on kuitenkin yhteisö, johon lapsi kuuluu, ja hänelle tärkeä perheen lisäksi. Pelkkä lukemaan ja laskemaan oppiminen ei ole kuin pintaraapaisu kouluelämästä.
Maria
9.2.2017 at 20:51Minä asuin lapsuuteni Aurinkorannikolla, eikä se ollut kyllä kovin mukava lapsuus. Toki tilanteet ka perheet on erilaisia, mutta minua ei saisi kukaan viemään lapsiani kotikouluun Fugeen…hrrrrr… nim. Traumoja suomalaissiirtolaisista
krista
9.2.2017 at 21:01Voi ei, kurjaa että sulla on tuollaiset kokemukset! Tietysti lapsuus voi olla ihana tai kurja missä vaan, jonkun onnela ei ole samaa jollekin toiselle… Aurinko ei yksin voi taata onnea. Itse olemme tavanneet täällä tosi ihania suomalaisia perheitä, mutta jokaiseen paikkaan mahtuu varmasti ihmisiä laidasta laitaan. Ja noissa FB-ryhmissäkin välillä kyllä näkee kaikenlaista… …kirjoa. Harmillista, että sulle jäi ikävät kokemukset!
Westend Mum
10.2.2017 at 09:56Kuulostaa kivalta ja ihan kokeilunarvoiselta. Tosin koulunkäynti mietityttäisi kovasti.
http://westendmum.fi
MirvaAnnaMaria
10.2.2017 at 15:18Olipa ihana lukea tätä, meillä on asunto Espanjassa mut en oo koskaan ollut siellä talvella :D
Lähtekää hei oikeesti rohkeesti ajamaan siellä, ihmiset väistää tosi hyvin ja mun mielestä Stadissa ajaminen on paljon hankalampaa kuin siellä.. Siellä on niin makeita paikkoja mihin ei muuten tuu lähdettyä ja kuten sanoit, autonvuokraus tosi edullista!
Jos lähdette ensi talveksi niin huikkaa ajoissa, tiedän muutaman asunnon omalla poolilla ja hinta on varmasti neuvoteltavissa ;)
krista
10.2.2017 at 22:42No hitsi kaikki sanoo liikenteestä noin – ja siis vaikka Helsigissähän mä ajan ihan missä vaan (paitsi en taskuparkkia :D )ihan ilman ongelmia. Mutta jotenkin se, kun en ole ajanut koskaan Suomen ulkopuolella; siitä oon onnistunut kasvattamaan jotkut oudot paineet :)
–
Joo suosittelen oleilemaan täällä talvellakin! Itse taas en ole kesällä käynyt, mutta oon ymmärtänyt, että meininki on tosi paljon ”turistisempaa” silloin. Hektisempää. Nyt on sellaista tavallista arkea, leppoisaa ja mukavaa meininkiä. Aurinkoisempaa arkea me lähdettiin täältä hakemaan ja sitä löytyikin <3
-
Oi kiitos vinkistä, kuulostaapa ihanalta! <3
Entinen nuori äiti
10.2.2017 at 23:05Hei teille nuorille perheille, kerron lyhyesti oman tarinamme. Muutimme yli kaksikymmentä vuotta sitten kahden lapsen, silloin 4 ja 5-v. , kanssa rannikolle, tarkoituksena viettää täällä yksi vuosi ennenkuin lapset aloittaisivat koulun suomessa. Laitoimme heidät täällä heti kansainväliseen kouluun ( sijoitus lasten tulevaisuuteen). Sopeutuivat hyvin. Lopputuloksena:
Emme palanneetkaan suomeen, lapsista kasvoi kansainvälisiä, kielitaitoisia nuoria. Toinen palasi suomeen opiskelemaan, toinen lähti opiskelemaan englantiin.
Jos nyt tällä kokemuksella neuvoisin, tulisin tänne pienten lasten kanssa, laittaisin lapset joko espanjalaiseen tai englanninkieliseen kouluun, näin oppivat kielen nopeasti. Harkitsisin paluuta suomeen yläaste vaiheessa, näin vielä kerkiäisivät sopeutua suomeen ja saada kavereita ja ennenkaikkea hyvän koulun takia.
Ainoastaan sään takia tänne en muuttaisi, nytkin niin koleaa, talot eivät ole koskaan täällä niin lämpöisiä kuin suomessa, sähkö kallista.
Mutta ihmiset ystävällisiä ja mukavia.
krista
11.2.2017 at 13:14Oi kiitos tästä, ihana kuulla ”pidemmän aikavälin” kokemuksia! Tää on hyvä esimerkki siitä, miten elämä voi viedä hienosti eteenpäin eikä aina tarvitse mennä siinä samassa putkessa kuin kaikki muut!
–
Oon itsekin kuullut, että pidemmällä aikavälillä tänne jäävillä on hyviä kokemuksia myös espanjalaisista päiväkodeista senikäisille – ja miten huimaa vauhtia lapsi oppii kielen! Erityisesti oon kuullut kehuttavan Le Casita de Martin -nimistä päiväkotia Los Bolichesissa.
–
Meillä on varmaan vielä ”kuherruskuukausi” tän sään suhteen; vaikka tätä sanotaan koleaksi, niin Suomen toppahaalarinpuvun rinnalla tää on meille ihan täydellysyys. Ei olla paleltu :) Hyvä tsägä meillä taisi käydä tän talon kanssakin; meillä on tuplaikkunat, jotka ilmeisesti eristää tosi hyvin, kun sisälläkin on mukava (paitsi kylmät lattiat). Tai sit me Suomessa on totuttu puutalon talviviileyteen, ettei tää tunnu missään :D Ja kyllä, ihmiset on tosiaan ihania täällä! <3
Miilu
11.2.2017 at 07:07Moikka! Mielellään kuulisin lisää vinkkejä asunnon vuokraamisesta! Juurikin mitä asioita tulisi ottaa huomioon ja sijaintikin on aika tärkeä. Tässä postauksessa toki muutamia alueita mainitsitkin. Fuengirola kun ei ole itselleni alueena tuttu ja asunnon vuokraus tapahtuisi suomesta käsin.
Miilu
25.2.2017 at 07:06Olisiko mahdollista saada lisää vinkkejä? :)
krista
25.2.2017 at 11:02Joo, ehdottomasti! Tulossa jossain vaiheessa! :)
Anni
12.2.2017 at 10:29Mä olen vuosikausia haaveillut talvesta espanjassa oman atooppisen ihoni vuoksi. Miehen töiden takia tuskin onnistuu, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Kiitos suuresti tosta Benalmadenan lastensairaala vinkistä. Olemme tulossa Benalmadenaan kesällä kun Aada on vajaa vuosikas, ja Aad sairastaa pahaa maitoallergiaa, joten hyvä tietää että sairaala on lähellä (lapsiin erikoistunut).
eppula
17.2.2017 at 16:44Moikka, en jostain syystä päässyt enää kommentoimaan sitä Sierra Nevada -postausta, joten vastaanpa tänne. :) Me päädyttiin Capileiraan, koska tykkäämme paljon patikoida, ja mies googletteli, että Capileirasta pitäisi löytyä paljon lyhyitä patikointireittejä, joita voisi tehdä vauva kantorepussakin. Tää kylä sijaitsee 1500m korkeudessa, joten lunta täällä ei ole. Paljon vilpoisampaa kyllä on kuin siellä meren rannalla, useimpina päivinä lämpötila on ollut jotain +8 kieppeiilä. Se on itse asiassa just passeli meille, on paljon lämpimämpi kuin Suomessa, mutta ei tule liian hiki noita ylämäkiä kavutessa (tai no miehelle tulee, kun se kantaa meidän vauvaa :D ). Oltiin eka muutama päivä Granadassa ja nyt täällä Capileirassa ollaan asustettu vasta vajaa viikko, mutta vaikuttaa kyllä oikein symppikseltä pikkukylältä. Mielettömät maisemat, tosin tänään ollaan oltu koko päivä pilven sisässä. Lampaita ja vuohia on joka puolella, täällä näkee perinteisiä lammaspaimeniakin! Lampaiden kellot kilkattaa, mutta muuten on ihanan hiljaista. Vähän vielä hakusessa vauvaperheen rutiinit täällä uudessa paikassa, ja makkari on jääkylmä kun siellä ei ole lämmitystä, mutta eiköhän me tänne kotiuduta ihan hyvin. :)