Seitsemän kysymystä ja vastausta Espanjan-talvesta haaveileville

Tämä meidän ”talvi Espanjassa” -haaveemme (ja sen toteuttaminen) ei ole mitenkään poikkeuksellinen juttu. Täällähän meitä talvehtijoita on; joka kulmalla. Ja se on ihanaa! Aurinkorannikon alueella asuu Wikipedian mukaan noin 15 – 20 ooo suomalaista vakituisesti, puhumattakaan meistä ”talvivieraista” siihen päälle.

Vielä useampi asiasta varmasti mielessään haaveilee – että voisiko se olla meillekin mahdollista. Täällä erilaisiin ihmisiin tutustuessa on hyvin huomannut, miten monenlaisissa elämäntilanteissa ihmiset ovat Espanjan-talvensa (tai muuttonsa) järjestäneet; on etätyöläisiä, työttömiä, yksinhuoltajia, yrittäjiä, eläkeläisiä, harjoittelijoita, sapattivapaalaisia, opiskelijoita, hoitovapaalaisia, Suomesssa työkomennuksia tekeviä puolisoita ja vaikka mitä. Hyvin erilaisia ihmisiä ja erilaisista lähtökohdista.

Yhteistä heille (meille!) on se, että he ovat päättäneet ja sitten lähteneet haavettaan määrätietoisesti toteuttamaan ja selvittämään sen vaihtoehtoja. Hyvin usein jostain on joutunut luopumaan, että jotain muuta on saanut. On tehty valintoja ja päätöksiä; usein myös rohkeasti hypätty tyhjän päälle. Kenenkään en ole kuullut katuvan.

Viime viikonloppuna sain sähköpostia eräältä tällaisesta ”etätalvesta” haaveilevalta. Hän esitti pitkän liudan hyviä kysymyksiä – juuri täsmälleen niitä, mitä monen mielessä varmasti muhii näitä ”oisko se mahdollista” -ajatuksia pyöritellessä.

Niinpä päätin vastata näihin kysymyksiin ihan täällä blogin puolella (kysyjän luvalla, toki). Ehkäpä näistä on jollekin toisellekin joskus hyötyä!

Seitsemän kysymystä ja vastausta ”Espanjan irtioton” suunnittelusta, olkaa hyvä!

1. Mikä olisi mielestäsi aikataulullisesti hyvä ajankohta lähteä Suomesta? Voimme etätyömahdollisuuden takia olla matkalla 5 kk ajan. Meillä on alle kouluikäisiä lapsia, ja toteutusvuodesta riippuen esikoinen voi olla jo tuolloin koulussa, joten onko siihen mitään näkemystä sinulla? Lapsi voi puolestamme olla tuon aikaa myös kotikoulussa, koska tässä kontekstissa tärkeämpää on elämänkoulu. Miten lapsemme saisivat sieltä vertaistansa seuraa mielestäsi, jos päätyisimme kotikouluun?

Me itse lähdimme ajatuksella ”loskaa pakoon”, joten meille sopivin ajankohta 5 kk irtiotolle oli marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Sinä aikana Aurinkorannikolla on mun arvion mukaan sellainen ”ikuinen Suomen toukokuu”: välillä hyvin lämpimiä kausia, mutta ilmassa kyllä kalseuttakin ja sadejaksoja. Jos haluaa ihan oikeita helteitä, kannattaa tulla aiemmin syksyllä tai lähteä myöhemmin keväällä :)

Meillä on alle kouluikäiset lapset, joten koululla ei ollut meidän osalta ajankohtaan vaikutusta. Fuengirolassa on suomalainen koulu, joka on kuulemma tosi hyvä, mutta myös hurjan suosittu – olen ymmärtänyt, että kesken vuoden sinne on hyvin vaikea (mahdoton?) päästä mukaan. Ilmoittautuminen ensi lukuvuodelle alkoi 23.1. klo 9.

Kotikoulu on täkäläisten suomalaisten keskuudessa käsittääkseni (otos: omat tutut) täällä suht yleinen juttu ja ymmärtääkseni etenkin ensimmäisillä luokilla ihan helposti toteutettavissa. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että etenkin ekaluokkalaisen kotikouluttaminen täällä voi olla tosi hyvä idea eikä lapsi varmasti jää ”paitsi” mistään; virallisen oppimäärän lisäksi saa sitä elämänkoulua ja kokemuksia päälle! Olen käsittänyt, että täällä toimii myös ”suomalaisia kotiopettajia”, eli on järjestetty yksi henkilö opettamaan koulumaisesti useampaa kotikoulussa olevaa lasta. Ja käydäänhän sitä koulua purjeveneessäkin, saatikka sitten Fuengirolassa! :)

Koska suomalaisia täällä on niin paljon, myös suomenkielistä leikkiseuraa on. Sitä löytää yksinkertaisimmillaan pitämällä korvat auki ja kuuntelemalla, kuka puhuu suomea – ja menemällä juttelemaan. Täällä on tosi helppo (helpompi kuin Suomessa!) tutustua ihmisiin! Meillä sekä aikuiset että lapset ovat löytäneet täältä ystäviä; myös sellaisia, jotka varmasti jäävät ystäviksi tämän talven jälkeenkin.

Lisäksi Facebookissa on paljon Aurinkorannikon erilaisia ryhmiä, siellä usein kysellään ja löydetään leikkiseuraa eri-ikäisille. Seurakunta järjestää erilaista toimintaa ja mm. aivan ihanaa päiväkerhoa yli 3-vuotiaille. Sekin on tällä hetkellä täynnä, mutta kannattaa kysellä hyvissä ajoin!

Myös suomalaista perhepäivähoitoa on; samoin FB-ryhmissä usein vanhemmat kyselevät hoitajia ja hoitajiksi haluavat kyselevät lastenhoitotarvetta.

2. Minkä kokoinen on asuntonne? Ja koetko sen riittäväksi? (Meille riittäisi pienehkö, mutta haluaisimme kyllä kosketuksen ulkoilmaan, mielellään pihaa). Minkälaisia vuokrasopimuksia siellä tehdään? Mistä tiedämme, että alue on turvallinen? Minkälaista asuinmuotoa suosittelisit ja mikä on ”tervehintainen” vuokra?

Täällä asuntojen koot ilmaistaan makuuhuoneiden määränä – esimerkiksi meidän Espanjan-kodissamme on 3 mh, ja päälle olkkari ja siinä keittiöseinämä ja pieni ruokapöytä, 2 kylpyhuonetta ja 2 parveketta. Neliömäärät saattavat hämätä, koska joskus niissä on mukana terassitkin :) Huoneet ovat usein (niin myös meillä) pieniä, mutta kokonaisuutenaan tämä asunto on meille juuri sopivan kokoinen. Veikkaisin, että tämä on neliöiltään suunnilleen samankokoinen kuin Suomen-kotimmekin eli noin 100 neliötä.

”Turvattomia” alueita en täällä tiedäkään; toki niitäkin saattaa olla, mutta en ole kuullut. Sijainnissa kannattaa miettiä, että mitä haluaa – onko ensisijaista olla lähellä merta vai lähellä koulua/kerhoa, liikkuuko jalan (työntääkö vaunuja) vai autolla jne. Ja onko mieluiten ”espanjalaisemmassa” ympäristössä vai suomalaisten keskellä. Pelkästään karttaa ei kannata katsoa; alue on hyvin mäkistä, eli lyhyeltä näyttävä matka voi olla hurja ylämäki – voi olla olennaista siinä vaiheessa, kun kantaa jalan siitä kauppakasseja päivittäin…

Itse valitsimme asunnon ihan täältä ”suomalaisuuden ytimestä” Fuengirolan Los Pacosista ja isona kriteerinä oli lyhyt (ja mäetön) matka Silvan kerholle. Meren rantaan on n. 25 min kävely, samoin juna-asemalle. Bussi menee kerran tunnissa – jos menee. Kaupunkimaisempi suomalaiskeskittymä on Los Boliches; siellä on juna-asema, joka helpottaa liikkumista.

Me maksamme asunnosta 850e/kk, mikä on ilmeisesti monen mielestä täällä aika paljonkin. Vuokrat ovat kuitenkin käsittääkseni muutamassa vuodessa nousseet ja tämä näytti olevan se hintataso, mikä asuntoa etsiessämme (kesäkuussa seuraavaa syksyä ajatellen) oli tarjolla. Näppituntumalla hintataso silloin oli 1 mh asunnoista 650e/kk, 2 mh asunnoista 750e/kk, 3 mh asunnoista tuon meidän hinnan ja ”luksuksesta” sitten yli tonnin.

Suomen-mittakaavassa tämä vuokra on toki edullinen, ja itse olemme tyytyväisiä. Pihallista rivitaloa olisimme itsekin ensisijaisesti toivoneet (tai omakotitaloa, mutta niiden vuokrat olivat liian korkeat meille), mutta sellaista emme onnistuneet 5 kk ajaksi löytämään juuri silloin.

3. Etsittekö asunnon Suomesta käsin vai vasta siellä paikan päällä?

Valitsimme asunnon Suomesta käsin nettikuvien perusteella – aika riskipeliä, mutta meillä kävi hyvä tuuri! Moni tulee ensin tänne ja etsii täältä käsin asuntoa; itse halusimme kuitenkin asettua heti aloillemme. Mutta puolensa ja puolensa; paikan päällä etsimällä voi käydä katsomassa itse asunnon ja sen sijainnin, nettivalinta on kuitenkin aika sokkopeliä…

Asunnon etsimisestä voisin tehdä oman erillisen postauksen vielä jossain vaiheessa!

4. Mikä on normaali asunnon varustus Espanjassa. Löytyykö pesukoneet yms. Miten lasten lelut? Omia leluja tulisi varmasti ikävä… Miten vaatteet? Miten suuret matkakantamukset teillä on mukana?

Itse teimme reissun Ikeaan heti saavuttuamme – sieltä pussilakanat, tiskiharjat, matot, pyykkitelineet sun muut :) Pyykkikone asunnoissa käsittääkseni hyvin usein on, mutta esimerkiksi astianpesukone on harvinaisempi. Ilmalämpöpumppu on tavallisesti myös. Suomi vs. Espanja kotitalousvarustelun eroista olen kirjoittanut aiemmin täällä.

Lasten leluja ja kirjoja meillä on täällä paljon, otimme oikeastaan kaikki lempparit mukaan. Päätimme, että haluamme asettua täällä kodiksi emmekä juurikaan rajoittaneet mukaan otettavien lelujen ja vaatteiden määrää; otimme kaiken, minkä halusimme. Tavaraa tietysti sitten oli, mutta se kulki hurjan näppärästi rekkakuljetuksella viikossa Suomesta Espanjaan.

Lentokoneessa meillä oli (muistaakseni) kolme tai neljä isoa matkalaukkua ja käsimatkatavara sekä tuplavaunut. Ja rekalla sitten kulki loput: pari matkalaukkua lisää (niissä mm. iso tietokoneemme, leluja, vaatteita), yksöisvaunujen runko ja tyttöjen potkupyörät.

Rekalla matkustaneet tavarat.

Fuengirolan ja Helsingin väliä kulkee siis useampiakin rekkayhteyksiä. Me käytimme Rokkikone-nimistä perheyritystä, joka tuo viikossa tavarat luotettavasti ja hyvällä asiakaspalvelulla varustettuna. Suosittelen lämpimästi.

5. Onko teillä autoa käytössä? Vai kuinka olette liikkuneet? 

Autonvuokraus täällä on edullista ja monella on auto, mutta me itse olemme liikkuneet jalan, paikallisbussilla ja pidemmät matkat taksilla. Jännitän täällä ajamista enkä halua lähteä lapset kyydissä harjoittelemaan :) Välillä harmittaa, että emme voi ”ajopyrähtää” esimerkiksi lähikaupunkeihin, mutta toisaalta viihdymme tässä lähiympäristössäkin. Kävelty on paljon.

Esimerkiksi Sierra Nevadaan varasimme suomalaisen kuskin tila-autoineen ja taksin nappaamme useammin kuin Suomessa; myös ne ovat täällä edullisia.

6. Vakuutukset? Oletteko joutuneet asioimaan sairaalassa tms. 

Vakuutukset kannattaa olla! Meillä on vakituiset matkavakuutukset (lapset kuuluvat aikuisten vakuutuksiin), mutta ne kattavat vain 45 vuorokauden oleskelun. Sen jälkeiselle ajalle ostimme erillismaksusta lisävakuutukset.

Benalmadenassa on hyvä yksityinen Xenit-sairaala, jossa on 24h lastenlääkärin vastaanotto; siellä käynnistämme täällä. Sinne pääsi tästä meiltä taksilla samassa ajassa kuin Suomessa Lastenklinikalle. Ei-niin-kiireellisiin (ja päiväsajan) sairaustapauksiin löytyy myös suomalaisia lääkäreitä, joista osa tekee kotikäyntejäkin. Yksi korvatulehdus (täällä) todettiin Fugessa yksityisellä suomalaisella lääkärillä.

Eurooppalaisella sairausvakuutuskortilla saa hoidon kaupungin terveyskeskuksessa samaan hintaan kuin paikallisetkin saavat.

7. Etätöiden teko pitäisi onnistua kotona (toimiva netti) tai sitten kaupungilla? Ovatko kirjastojen/ravintoloiden/kahviloiden netit toimivia? 

Tätä mekin pähkäilimme ja päädyimme siihen, että työnteko kotona (siihen tarkoitukseen varatussa työhuoneessa) on meille näppärintä – tarvitsemme myös tavallista jämerämmät koneet ja ne siis lähetimme rekalla Suomesta. Nopean ja rajoituksettoman netin saaminen kotiin oli siis meillä ensisijaisen tärkeää – mutta ei ongelmatonta, nettiseikkailuistamme täällä.

Centro Finlandiassa on siis suomalainen Mimobile, jossa mekin asioimme. Ei kuitenkaan kannata luottaa siihen, että netin saisi kovin nopeasti toimimaan… Itse käytimme ensimmäisen netinsäätökuukauden prepaid-liittymiä, josta jaoimme nettiä muihin laitteisiin ja ostimme vaan aina lisää nettiä (tyyliin päivittäin) prepaidiin, kun edelliset loppuivat. Kalliiksi tuli, mutta sentään pystyttiin toimimaan.

Wifi-yhteyksiä ravintoloissa on, mutta en uskaltaisi työntekoa laittaa niiden varaan. Myös tietyillä julkisilla paikoilla (esim. muutamassa puistossa) pitäisi olla ilmaisia nettejä, mutta en ole saanut niitä useista yrityksistä huolimatta koskaan toimimaan. Olen kuitenkin kuullut, että joku on saanut, ha ha. Ensisijaisesti kuitenkin suosittelisin, että vuokra-asuntoa etsiessä yrittäisi löytää sellaisen asunnon, johon luvataan toimiva netti – ja sen jälkeen sitä säätämään :)

Oletko itse haaveillut tällaisesta talvi-irtiotosta?

Jos aiheesta tulee lisää kysyttävää, saa toki kysyä vielä tähän alle! Jos tulee enemmän, voin hyvin tehdä ”jatko-osan” tälle postaukselle :)

26