Kello soi 7.40.
Tykkäisin elää elämää, jossa se ei soi – joka tapauksessa lapset heräisivät kasin pintaan. Joskus on kausia, jolloin näin tehdäänkin, mutta tänä syksynä on ollut liikaa kiireitä. Tarvitaan ne hassut minuutit ja se perhanan piipittävä kännykkä.
On vielä vähän hämärää. Seela pomppaa ylös ja on sekunnissa pirteä. ”Nukutaan vielä!”, murisee puolestaan Silva aina aamu-unisempana. Kohta kilpaillaan, kumpi ehtii ekana potalle. Tänä aamuna kriisi vältetään täpärästi, kun Silvan kanssa jäädään vielä hetkeksi peiton alle kainaloon.
Aamupalalle, minä letitän Silvan tukan. Joel laittaa minulle lounaaksi salaatin – ihanaa! – ja lähtee jo edellä menoihinsa. Minulla on tänään ”lapsivastuupäivä” ja vien Silvan. Lähtö vähän venyy, mutta tänään kenelläkään ei mene hermo. Minä juon kylmenneen kahvikupillisen loppuun eteisessä seisten, aamupalaa en ehtinyt syödä.
Autossa kuunnellaan Ipanapa liikenteessä. Matka kestää kolmen laulun verran; ei ruuhkaa enää tähän aikaan aamusta. Silva jää innosta hyppelehtien hoitoon vähän ennen puoli kymmentä.
Tänään olen päättänyt pitää ”kotiäitipäivän” – nämä alkavat olla jo poikkeuksia. Tiedän, että joskus elämässä vielä muistelen kaiholla niitä ihan tavallisia leikkipuistopäiviä. Juuri näitä tällaisia.
Ensimmäinen puisto on kuitenkin tyhjä ja ovet kiinni. Äh, syysloma. Ulkona voisi toki leikkiä, mutta vessaan ei pääse. Hyppäämme takaisin autoon ja ajamme 1,5 Ipanana-biisin mittaisen matkan toiseen puistoon.
Se kannatti.
Puistossa on tarjolla tänään peikkojumppaa sekä satukirjatuunausta. Vau!
Ensin siis jumppaamme pihalla ”pää olkapäät peppu polvet varpaat” -meiningillä ja sitten sisälle keksimään ja askartelemaan omia satuja.
Hups, on jo lounasaika! Tavallisesti meillä on eväät mukana, mutta nyt olimme päättäneet lähteä kotiin syömään. On jo karsea nälkä; etenkin minulla.
Seela meinaa jo heittäytyä lötkö-ei-ei-väsymystilaan, mutta kaikkia todennäköisyyksiä uhmaten kotiin päästään silti ilman hepuleita. Vaikka minä laulankin kuulemma liikennevalolaulua väärin. Lounaaksi eilistä nakkipastaa. Minulle se salaatti.
Joel tulee kotiin yhden jälkeen ja hieromme diiliä; Joel hoitaakin Silvan haun (koska vihaan) ja vastineeksi se saa illalla parin tunnin rauhan omille töilleen; minä lupaan hoitaa koko illan lapsimeiningin, kunhan mun ei tarvitse hakea. Deal! Minä teen jotain hyödyllistä menen makaamaan hetkeksi peiton alle, mutta en saa unta. Ihmekös tuo; juuri hörpin pari lasia cokista ja päälle kahvin. Mutta käyn ihanassa rennossa tilassa ilman untakin; nousen tunnin jälkeen niin kuin olisin saanut uuden elämän.
Joel tulee juuri samaan aikaan nukkuvan tuplavaunukuorman kanssa takaisin ja alkaa lukea tenttiin.
Teen vielä 1,5 tunnin ajan tietokoneella töitä – onneksi on olemassa päiväuniaika. Nyt kello tulee jo viisi ja alkaa olla aika herättää lapset. Unikeot. Rakkaat.
Illalla leikin tyttöjen kanssa, käydään varmaan vielä vähän ulkoilemassa. Käyn hakemassa parit matkalaukut, jotka ostin kierrätysryhmästä – tänään pidän taukoa talonpakkausrumbasta, jotta Joel saa lukea tenttiin. Illalla Joel tekee meille päivällisen.
Kymmenen aikoihin mennään nukkumaan.
Kaikessa harvinaisuudessaan tavallinen päivä. Oikein hyvä.
32
-jenni-
18.10.2016 at 19:22Joku muu jonka 4,5v nukkuu 3 tunnin päikkärit, sanoo hep! Mä en voi uskoa! Hyvähän se jos nukuttaa :)
krista
18.10.2016 at 20:29Ei ole meidänkään tuttavapiirissä muita hep-huutoja kuulunut :) Silva nukkuu vuorokaudessa jopa enemmän kuin Seela – ja siis Seelakin nukkuu hyvät päikkärit. Viime viikonloppuna, lauantai muistaakseni, nukuttiin Silvan kanssa lähes kymppiin, kun ei tarvinnut olla kelloa soimassa ja kun Seela ja Joel nousivat pois häiritsemästä. Ja sit taas neljä tuntia myöhemmin ihan hyvin nukahti päikkäreille :D Unikeko :)
Anmi
20.10.2016 at 12:57Paljon teillä tytöt nukkuu vuorokaudessa? Meilläkin välillä koululainen vetää enemmän unta kuin tuo 3v.
Lilah
18.10.2016 at 22:40Mulle tuli mieleen että moniko muu 4,5v käy potalla? On niitä varmaan paljonkin, itselle vaan tuntuu niin vieraalta, kun pottavaihe on meillä kaikilla lapsilla loppunut aika lailla samaan kun ovat oppineet kuivaksi eli 2v2kk. Jo sitä ennenkin on ollut pöntön pienennysrengas käytössä ja ovat opetelleet siihen menemään. Ja näin siis ihan siksi, että en tykkää pestä pottaa :-)
Päikkäreitä meillä taas on nukuttu myös aikalailla pitkään ja hartaasti: esikoinen nukkui päivittäin 5-vuotiaaksi, kakkonen neljävuotiaaksi, kolmonen vetelee nyt Seelan ikäisenä 9,5 h yöunta (21.30-7) ja 2-3 h päikkäreitä (12-15). Joku toinen vetää 12 yöunia eli eivät ole mitenkään ihmeellisen unisia sinänsä. Kukin tavallaan.
Sitä ihmettelen, että jos lapset herää päikkäreiltä viideltä, miten niitä ikinä saa ennen puolta yötä nukkumaan? Meillä tuo klo 15 on havaittu ihan ehdottomaksi takarajaksi sille, että uni tulisi klo 22 mennessä. Vaunuihin meillä ei olisi millään yli 3v mahtunut yksikään ipana (eikä toisaalta olisi kyllä kyytiin suostunutkaan) ja sisäuniin siirtyessä auttamatta katosi tunti unien pituudesta. Kaupungissa tietty jalan liikkeellä ollessa on helpointa pitää muksu kyydissä turvassa niin tätä näkee ehkä enemmän (myös julkisissa ilmaiseksi kulkemiseksi viittaamatta tällä blogistiin).
krista
19.10.2016 at 11:11No hei – ei mikä tahansa potta vaan se meidän soiva ANKKApotta :D (paitsi että siinä ei ole koskaan ollut paristot päällä meillä) Tytöt haluaa edelleen sitä käyttää yläkerrassa, kun se on ilmeisesti niin magea – ja onhan siinä sekin hyvä puoli, että aamuisin sille pöntölle ei ole menossa neljää jonoon vaan kaksi ja kaksi :D Joo, mut muulloin meilläkin kyllä käytetään pönttöä supistusrenkaalla.
–
Joo mä oon tosi usein kuullut tuota, että yöunet kärsii myöhäisistä päikkäreistä – mutta lapset on varmaan niin erilaisia, meillä sitä ei ole ollut. Toki mennään suht myöhään nukkumaan, tai no itse asiassa samoihin aikoihin kuin teidänkin Seelan ikäinen. Joskus päikkäreille mennään vasta kolmelta, jos päivä on ollut sellainen – muutenkin päikkäreillemenoaika on mukavan joustava (klo 13-15 välillä nukkumaan; unta 2-3 tuntia) ja tytöt tuntuvat ehdollistuneen siihen vaunuajamiseen enemmän kuin kellonaikaan eli antaa päivän ohjelmaan suht mukavasti joustoa. Mä veikkaan, että meilläkin sisätiloissa unet ois lyhyemmät – saa nähdä, miten käy kun ollaan viikko ilman tuplavaunuja, kun ne matkaavat rekalla Espanjaan. Jaiks.
Riikka
21.10.2016 at 08:59Meidän lapset 1,5 ja 3,5 heräävät (herätetään) usein päikkäreiltä vasta viideltä. Eikä niillä ole koskaan ollut mitään ongelmia nukahtaa uudestaan yöunille puoli yhdeksältä. Päiväunet joustavasti alkaen klo 12.30-15 ja nukkuvat molemmat pari-kolme tuntia. Onneksi tämä toimii meillä hyvin näin, en millään ehtisi saada lapsia päiväunille joka päivä jo puolilta päivin :D
SMaaria
18.10.2016 at 23:15Mä jäin ihailemaan tuota Seelan profiilia tuunauskuvassa. Mikä kaunotar!
krista
19.10.2016 at 11:01Oi, Seelan puolesta (okei no omastakin; tää on just tämä, että kun kehuu lasta, niin vanhempi luulee, että sitä kehutaan) kaunis kiitos! <3
Kaisa
19.10.2016 at 09:25Oooh, oon niin kateellinen noista unista! Täällä alle kolme vee vetää 8-11 tuntia unta vuorokaudessa. Pahinta siinä on itselleni toi herääminen JOKA aamu 5.30-6.15. Siitä oon kyllä onnellinen, että lapsi on aina iloinen väsymyksestä huolimatta eikä aamuja aloiteta ikinä kiukuttelulla vaan hyvällä meiningillä. Itsestäni en voi sanoa samaa :D
krista
19.10.2016 at 11:22Auts tuolle aamuheräämiselle… Mutta aamuhyväntuulisuus on kyllä luksusta, ois karsea aloittaa aamu kiukkutaaperon kanssa, jos itsekin on ihan tööt-väsynyt. Eli plussaa siitä!
–
Joo lasten unentarpeet on kyllä niin erilaiset – no niin tietysti aikuisillakin. Meillä tytöt nukkuu molemmat noin 9-11 tunnin yöunet ja 2-3 tunnin päiväunet. Ja Silva tosiaan jopa vähän enemmän kuin Seela. Mutta tiedän tosi paljon vähäunisempiakin lapsia! Pääasia, että lapsi on tyytyväinen unen määrään ja pirteä.
Anu
19.10.2016 at 14:17Hep!
Mulla on just lauantaina 4v täyttävä poika( sekä myös 2v ja 4kk pojat) ja todellakin on nukuttava JOKA ikinen päivä päiväunet tai muuten elämästä ei tule yhtikäs mitään (lue on jo klo18 ilman päikkyjä niin tööt ettei voi muuta kuin itkeä lattialla). Tiedän että olen tämän suhteen onnekas koska voin itsekin mennä unosille:)
krista
19.10.2016 at 16:13No niin, löytyipä toinenkin päikkärinukkuva nelivuotias! :) Joo meillä kans Silva ihan selkeästi tarvitsee unensa. Mutta hyvä, että eri lapsille sopivat omat rytmit löytyy jokaiselle! Heh me kans ollaan vähän siesta-ihmisiä; ihana, kun on päivällä hetki, jolloin voi levähtää. Se kivasti jakaa koko päivän kahteen osaan, riittää hyvin puhtia sit iltaankin, niin lapsille kuin aikuisillekin :)
a
19.10.2016 at 21:56Meidän 4,5v. ei malta nukkua päiväunia yleensä. Mutta kun malttaa, niin on kyllä paremmalla mielellä iltapäivän ja illan. Nyt on flunssan jälkeen vissiin vielä vähän väsy kun on nukkunut päiväkodissa tällä viikolla kahdesti lyhyet nokoset (alle 30 minsaa), silloin jaksaa iltapäivällä olla hymytyttönä. Tätä nukkuu, ei nuku vaihetta ollaan kyllä vedetty jo kolmivuotiaasta lähtien ja kyllä meillä päivälepo on viikonloppuisinkin ohjelmassa, jos kotona ollaan (päivälepo as in, ei tartte nukkua mutta puolisen tuntia pötkötellään sängyssä rauhallista musiikkia kuunnellen…ihan vaan kun perheen vanhemmat mielellään sen lepohetken ottaa :D).
—
Ja on meillä pottakin käytössä öisin. Yksi vessa taloudessa ja lapsi herättää äidin kaveriksi kun iskee yöllä vessahätä (jolloin tietty äidinkin on sit päästävä vessaan), niin potasta on iso ilo (omat unet kun katoaa tehokkaasi jos ensin oottaa lapsen vessareissun, peittelee ja paijaa unille ja sit menee itse vessaan).
krista
19.10.2016 at 22:05Joo meillä kans sama juttu yöllä :)
–
Me otettiin Thaimaahan mennessä (vuosi sitten siis) tuo ”joka päivä levätään vaikka ei nukuttaiskaan” -tekniikka käyttöön, kun ei siis ollut vaunuja ja tytöille oli uusi juttu nukahtaa sänkyyn. No, Seela kyllä nukahti saman tien, mutta Silvasta tuntui eka päivänä, että ei nukukaan. Oltiin just luovuttamassa ja lähdin veskiin – ja sillä aikaa se olikin nukahtanut :D Sen jälkeen nukahtamien sujuikin sitten helpommin, kun sänkypäikkärinukkuminen oli ikään kuin ”korkattu”. Mutta kotioloissa Silvaa tosiaan ihan vaatii päikkäreitä; kerran yritin, että jätetään väliin, kun kello oli paljon ja ennen muskaria ei olisi ehtinyt kuin mininukahtaa. ”MÄ HALUAN NUKKUA ANNA MÄ NUKUN MÄ EN MENE MUSKARIIN ANNA MUN NUKKUA”, Silva totesi. Ja nukahtaessa vielä vannotti, että ”ethän sit herätä mua muskariin” :D Totesin, että ymmärrän, mitä tarkoitat (tuolta minustakin tuntuu väsyneenä) ja annoin nukkua ja skipattiin muskari :) Sen jälkeen muskaripäivinä ollaan haettu jo heti yhden aikoihin, että ehtii nukkua hyvät unet ennen muskarimeininkiä :) Nukkukoon niin pitkään kuin siitä itsestä tuntuu, että unet tarvitsee :)
Tilia
20.10.2016 at 12:47Meidän esikoinen nukkuin päikkärit 4,5-vuotiaaksi, mutta ei päivääkään yli. :) Ei kyllä todellakaan vaunuissa, niistä luovuttiin jo vuosia aiemmin. Kuopus lopetti aiemmin, mutta koska äitipää, en muista milloin. Sen kyllä muistan, miten tuskallista oli, kun esikoinen jätti päikkärit ja vauva oli vielä pieni. Meni se viimeinen rauhanhetki päivästä ja tuntui ihan kohtuuttomalta menetykseltä. Sitten onneksi esikoinen ehdollistui katsomaan joka päivä tunnin jumppaleikkivideon ruoan jälkeen, niin sain pikkuisen hengähtää. Osaan aika hyvin Fröbelin palikat ulkoa edelleen. En ole menossa syksyn konsertteihin!!
piia
20.10.2016 at 13:43Olen kyllä jatkuvasti kateellinen noista päiväunista! Nauti! :) Meillä esikoinen lopetti kokonaan puolitoistavuotiaana, sitä ennen nukkui puolen tunnin pätkiä liikkuvissa vaunuissa/rattaissa. Öisin sentään nukkui hyvin. Kuopus on onneksi parempi päiväuninukkuja, mutta yleensä unet kestää tunnista puoleentoista. Kahden tunnin kohdalla menen jo katsomaan, onko kaikki varmasti hyvin! :D Siis silloin joskus ja jouluna, kun unet venyvät niin pitkiksi.
Puistoistakin olen kateellinen! Olisipa ohjattua toimintaa, olisipa vessa! Ollaan vähän laiskoja lähtemään paria korttelia kauemmas varsinkin nyt, kun on näin kylmä. Ja sinne parin korttelin päähänkin raahaan kaiken nenäliinoista varavaippoihin ja ylimääräisiin hanskapareihin. Nauttikaa! :)
Aurinkoista loppuviikkoa! :)
Veera
20.10.2016 at 14:45Meillä nukkuu 4v., 2v3kk ja 11kk kaikki yhdet päiväunet. Se on kaikille pakko, muuten ei mistään tule mitään illalla. Kaikki myös herää ja käy nukkumaan suunnilleen samaan aikaan yöunet n.21/21.30-8. Neljä vuotias nukkuu päivällä 1-2h, vauva ja kaksi vuotias nukkuu lähemmäs 3h. Nukahtaminen ei ole aina kaikissa uhma ja kasvu vaiheissa ollut helppoa, mutta pakollista kyllä. Esikoinen on ollut vauvasta asti huono nukahtaja ja monenlaisia harjoituksia ja konsteja on tullut kokeiltua vuosien aikana. Keskimmäinen on ollut aina hyvä nukahtamaan, mutta vauvana nukkui tosi katkonaisesti ja edelleen muualla paitsi kotona. Kuopus on puolestaan siltä väliltä. Meillä tuo juuri neljä vuotta täyttänyt on siirtynyt vasta kesällä käyttämään pelkästään pönttöä. Hän osasi kyllä itse toimia vessassa, mutta ei ylettynyt aiemmin itse pöntölle ja siitä vessapaperiin. En halunnut olla aina nostamassa pöntölle ja pois muuten omatoimista lasta. Lisäksi on ollut noita pienempiä auteltavia siinä ympärillä pyörimässä.
Tapoja on monia ja yleensä vanhemmat pyrkii toimimaan lapsensa parhaaksi ”helpoimmalla” mahdollisella tavalla.
nimetön
20.10.2016 at 20:41Hmm, hiukan ihmettelen kyllä tuota pottakommentointia. Miksei nelivuotias voisi käydä potalla? Jos ei ole kuiva kolmeen ikävuoteen mennessä, sitä ihmetellään. Sitten pitää ihmetellä, jos käy potalla. Meillä ainakin 4v 2kk käy sekä potalla että pytyllä. Itse asiassa varmaan potalla enemmän.