Minulta pyydettiin tuossa Espanjan-lomamme (okei okei; oli se siis tosiaan loma sitten kuitenkin) aikana vinkkejä turvaistuinostoksille, ja lupasin palata asiaan. No, tässäpä ehkä sitten se kuuluisa sopiva sauma, kun juuri viikonloppuna autoilimme Ikaalisiin ja takaisin.
Googlemaps sanoo, että 2,5 tuntia. Kahden lapsen kanssa ainakin neljä.
Myönnän nyt heti alkuun, että en ole lukenut yhtä ainutta törmäystestitulosta. Tai jos olen, olen unohtanut, että olen lukenut. Sen sijaan olen ulkoistanut asiantuntemuksen eli marssinut kauppaan ja etsinyt käsiini sellaisen myyjän, joka tietää. Olen listannut vaatimukset ja antanut myyjän esitellä istuimet – ja valinnut vaatimuksia parhaiten vastaavan istuimen.
Mokattukin meillä tuossa turvaistuinasiassa on.
Silvahan sai vastasyntyneenä takapenkillä matkustaessaan turvakaukalossaan tosi pelottavan tajuttomuuskohtauksen (kerroin siitä aikoinaan täällä). Sen seurauksena päätin, että j*mankauta mä en enää koskaan aja autoa niin, että en samanaikaisesti näe lapsen hyvinvointia. Niinpä turvakaukalo siitä päivästä lähtien siirrettiin etupenkille. Airbag pois päältä, toki.
Siinä etupenkillä kaukalossa Silva sitten matkusteli niin kauan, että turvakaukalo jäi pieneksi (itse asiassa melkein 2-vuotiaaksi asti), ja samoin etupenkistä tuli Seelan matkustuspaikka ensialkuun.
Kunnes juttelin Liikenneturvan edustajan kanssa.
Heh mitenköhän tämän nyt oikein kertoisi… Tämä henkilön käyttämä sanamuoto kun oli sellainen, että mieli teki sanoa, että okei okei sulla on tällainen tärkeä viesti, mutta pliis älä enää ikinä sano tuoreiden äitien läsnäollessa mitään tuollaista. Kyse oli siis siitä, että vaikka turvatyyny on kytketty pois, se silti saattaa sieltä ulos plopsahtaa. Ja se… …ei ole kovin hyvä juttu.
Mutta sanotaan nyt niin, että se yliraadollinen (kirjaimellisesti) viesti meni perille: siitä päivästä alkaen Seelakin siirtyi turvakaukalossaan takapenkille. Mä olen nyt tässä kahden vaiheilla, että käytänkö sitä samaa sanamuotoa saadakseni viestin eteenpäin yhtä voimakkaana. Mutta en halua järkyttää, joten ehkä jätän sanomatta.
Onneksi ei päässyt käymään mitään kamalaa.
Isomman lapsen turvaistuinasiassa sen sijaan ollaan oltu oikeilla raiteilla heti alusta alkaen.
Liikenneturvan mukaan tärkeää on se, että lapsi matkustaa selkä menosuuntaan päin niin kauan kuin se vaan on mahdollista, vähintään kuitenkin 3-vuotiaaksi asti. Video kertoo hyvin syyn:
Usein oon kuullut perusteeksi kasvot eteenpäin -istuimen valinnalle sen, että ei se selkä menosuuntaan -istuin mahdu.
Tietysti en tunne jokaista maailman autoa, mutta väitän lujasti, että aika monissa tapauksissa mahtuu, jos tahtotila asialle on riittävän voimakas. Meillä on nimittäin aivan sardiinitölkinpieni minisirkuspelleauto, ja kuulkaas mahtuu. Kun vaan valitsee sellaisen turvaistuimen, joka mahtuu.
Ei tilavasti, ei hyvin, ei edes kovin mukavasti. Mutta j*mankauta mahtuu. Koska mä ajattelen, että lapsen turvallisuus on ihan ykkösasia, paljon isompi juttu kuin se, että puutuuko etupenkkimatkustajan jalat.
Meidän turvaistuinhankinta tapahtui siis niin, että ajoin yhdessä tirpan kanssa meidän miniauton parkkiin Variston Lastentarvikkeen eteen, ja sanoin myyjälle, että me tarvitaan tuohon autoon sellainen istuin, joka mahtuu sinne selkä menosuuntaan päin. Ja sitten lähdettiin selvittämään, että mikä se sopivin istuin on. Ihan siis testattiin yhdessä autoon (myös Silva sovitti istumista), ja lopulta lähdin siis Varistosta kotiin päin turvaistuin valmiiksi paikoilleen asennettuna ja lapsi istuimessa kiinni.
Eli kyllä, sopiva istuin löytyi: suomalainen Klippan, malli on muistaakseni Triofix Comfort. Istuinta voi käyttää sekä selkä menosuuntaan että myöhemmin (sitten, kun ei enää oikeasti-oikeasti mahdu) myös kasvot menosuuntaan päin. Istuin käy (tämäkin on kyllä muistaakseni-tieto) noin 35-kiloiseksi asti eli meidän geeneillä about siihen asti, kun tirppa menee lukioon :D
Autossa se on kiinni isofix-klipseillä sellaisessa jalustassa. Istuinta voi myös vähän kallistaa, jotta unet maistuvat matkustalle vähän mukavammin.
Voin siis ihan todella suositella tuota mallia – luulisi, että mahtuu aika moneen autoon, kun kerran meidän sardiinipurkkiinkin mahtuu.
Yhden pienen miinusmerkin kuitenkin keksin: väri. Mikä hemmetti siinä on, että kaikki turvaistuimet ovat väriltään mustia tai vielä mustempia? Eikä ongelma ole edes (pelkästään) esteettinen, vaan myös ihan käytännöllinen: ihana lämmin kesä, aurinko on paahtanut autoon edelliset viisi tuntia, on aika lähteä ajamaan – no arvatkaas, miltä tuntuu tuollainen pehmustettu musta istuin… Graah. Vilpoisat (jotain bambua tms.) vaaleammat kankaat turvaistuimiinkin pliis!
Me valittiin tuo ankea harmaa väri vain siksi, että se oli ainoa vaihtoehto, joka ei ollut musta.
En siis mitenkään voi väittää, että meidän autossa matkustettaisiin mukavan väljästi. Itse asiassa Joel istuu vielä tuossa takapenkillä keskellä, lasten välissä. Peräkonttiin on ahdettu vaunut (Emmaljungan Vikingit mahtuvat sinne kokonaan; Bugikset eivät) ja mahdolliset matkatavarat on sullottu etupenkille.
Sillit suolassa. Ihan sama.
Turvallisuus on pääasia.
Ugh, olen puhunut :)
Lisäys 12.3.2015: Liikenneturvan turvallisuusasiantuntijan (turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara) vastaukset ”lukijakysymyksiin”:
1. Jos selkä menosuuntaan on kerran turvallisin, miksi turvallisuustestit saattavat antaa hyviä testituloksia kasvot menosuuntaan -istuimille?
Vaikka palkki-istuin / kasvot menosuuntaan -istuin pärjää ADACin testissä (Autoliitto julkaisee ADACin testin eli käytännössä ne ovat sama asia), törmäysturvallisuus on vain yksi osa-alue tässä testissä. Muissa osa-alueissa selkä menosuuntaan -istuin ei välttämättä pärjää niin hyvin – se on esimerkiksi hankalampi kiinnittää ja vie enemmän tilaa – eli mukavuustekijät laskevat kokonaisarvosanaa, ja testitulos näyttää huonommalta.
Peräkolarit ovat usein törmäysvoimiltaan paljon lievempiä kuin nokkakolarit tai tieltä suistumiset. Näissä tarvitaan suurinta suojaa edestäpäin tuleviin voimiin. Valjaskiinnityksellä lapsi pysyy myös paikallaan istuimessa, jos auto pyörii esimerkiksi katon kautta ympäri.
Jos voimia mitataan esimerkiksi nokkakolarin kaltaisessa törmäystilanteessa, lapsen niskaan ja päähän kohdistuu kasvot menosuuntaan matkustettaessa yli kolminkertainen voima verrattuna selkä menosuuntaan matkustavaan.
Vielä on mainittava, että Autoliitto itsekin suosittelee, että pientä lasta kuljetetaan selkä menosuuntaan mahdollisimman pitkään.
2. Miksi se ruotsalainen plus-testi on se luotettavin?
Ruotsalaisessa plus-testissä testausmenetelmä on rajumpi (törmäysvoimat ovat suurempia). Testin läpäissyt istuin on käynyt ns. tiukemman seulan läpi. Plus-testi mittaa myös lapsen päähän ja kaulaan kohdistuvia voimia ja testin ko. alueen raja-arvot ovat niin tiukat, ettei yksikään kasvot menosuuntaan oleva istuin ole sitä läpäissyt.
Plus-testi on vapaaehtoinen, eli valmistajat voivat halutessaan viedä istuimensa testattavaksi, mutta kaikkia (suurinta osaa) markkinoilla istuimia ei todellakaan ole plus-testattu. Plus-testattu istuimen pitää myös käydä auton mille penkille vaan.
3. Onko olemassa jotain viranomaistestausta istuimille vai saako EU-aikana myydä kuluttajille myydä mitä vaan istuimena?
Kaikkien EU-alueella myytävien istuimien tulee läpäistä E-hyväksyntä. E-hyväksyntä tarkoittaa, että istuin täyttää tietyt EU:n asettamat minimivaatimukset. Se ei luokittele sitä, mikä istuin on turvallisin, vaan kertoo ainoastaan, että vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Vapaaehtoiset testit ovat useimmiten tätä tiukempia.
Suurkiitos Liikenneturvalle vaivannäöstänne ja vastauksista näihin kysymyksiin!
Liisa
10.3.2015 at 16:23Meillekin kaukalon jälkeinen turvaistuin valittiin sen perusteella, että sen saa aluksi selkä menosuuntaan ja sitten myöhemmin toisin päin. Tämä oli ihan itsestäänselvä kriteeri. Meidän istuin on Cybexin Sirona, ja ollaan tykätty tosi paljon. Plussaa siitä, että istuimen saa lastaamisen ajaksi käännettyä sivuttain, joten kakru on helppo nostaa kyytiin (tai olisi, jos ei olisi ”KIIPEÄN ITE!!!”).
Tenava täyttää viikon päöstä kolme, mutta ihan heti ei olla kääntämässä nenää menosuuntaan, koska mahtuu ja tykkää olla vielä hyvin noinkin.
Sironaa moititaan pieneksi, mutta Ilo, vaikka on ihan keskimittainen, näyttäisi mahtuvan pituuden puolesta vielä hyvin ainakin vuoden verran. Sitten alkaakin joka tapauksessa olla aika hankkia turvavyöistuin ja siirtää Sirona pikkuveljen käyttöön.
Kristaliina
10.3.2015 at 16:57Tuohan kuulostaa ihan mahtavalta ominaisuudelta, en ollut tuollaista koskaan nähnytkään!
Hei mulla ihan muisti pätkii, koskas teille nyt onkaan pikkuveli tulossa…? Kai mä oon jo sanonut, että onnea-onnea-onnea…? <3
Liisa
10.3.2015 at 17:31Reilun parin kuukauden kuluttua on pikkuveljen toimitusaika. Sitähän ei sitten tiedä, koska hän päättää saapua. :) Kiitos onnitteluista! En ole tainnut asiasta mainita aiemmin.
Kristaliina
10.3.2015 at 20:22Hihi miten mulla on sellainen vahva tunne, että oisin tiennyt sisaruksesta, mutta en sukupuolesta vielä :) Ehkä mulla on ollut joku enneuni :)
riik
10.3.2015 at 16:32musta tää turvaistuinhomma on aivan käsittämätön, päätön ja loputon suo. Kenen myyjän ammattitaitoon tässä nyt sitten pitäisi luottaa, kun kaikki tuntuvat olevan asiasta ihan eri linjoilla?! Meillä turvaistuinostoksilla esiteltiin huonoimpana esimerkkinä tuo Klippan, koska se oli kuulemma irronnut jossain testissä kokonaan! En muista mikä testi se oli, mutta se oli kuvineen kaikkineen luettavissa ko. liikkeessä.
Tässä liikkeessä suositeltiin naama menosuuntaan olevaa palkki-istuinta (kuten aika monessa muussakin, ko. istuimethan ovat usein testivoittajia esim. siinä Autoliiton osallistumassa testissäkin) ja sellainen sitten ostettiin. Ja esim. Liikenneturvan mielipide noista palkki-istuimista on se, että ne on tosi huonoja…
Kristaliina
10.3.2015 at 17:00Huijuijui, nyt tekisi mieli tietää tuosta irtoamisesta! Että oliko se asianmukaisesti kiinnitetty/jalustassa vai vöissä ja niin edelleen. Kuulostaa aika… …hurjalta.
Ymmärsin homman niin, että testien ”ongelma” on joiltain osin se, että istuimia on niissä nimenomaan testattu kaikkia naama menosuuntaan päin. Niitäkin siis, joita voi pitää selkä menosuuntaan päin. Sillä tavalla ei siis ole ihmekään, että se palkillinen on turvallisin, jos siis naama on eteenpäin kaikilla testattaessa. Avautuukohan tästä nyt, että mitä tarkoitan…?
Jos siis olen oikein ymmärtänyt! Saatan olla väärässäkin (en ole asiantuntija), saa korjata!!!!
Punajuuri (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 17:37Jos olen ymmärtänyt oikein, niin turvaistuimet kyllä testataan molemmin päin (siis käännettävät penkit), mutta vain huonommat pisteet otetaan kokonaisarvioon. Etutörmäyksessähän ne huonommat pisteet tulee juuri kasvot menosuuntaan. Toinen huono puoli autoliiton testeissä on, että vain puolet pisteistä tulee turvallisuudesta, toiset 50% pisteistä koostuu käyttömukavuudesta (lapsen asento, näkeekö ulos jne), asentamisen helppoudesta ym. Eli vaikea saada selville, mikä istuin oikeasti on turvallinen, jos näkee vain loppuarvosanan.
Tämän olen oppinut täältä: http://bloggen.fi/bilstolslotsen/ (joka on blogi, kyllä, mutta perustuu hyviin lähteisiin, joten olen ainakin itse luottanut tämän bloggaajan asiantuntemukseen)
Kristaliina
10.3.2015 at 20:23Kiitos tiedoista! Kuulostaa siltä, että varmaan juurikin näin.
Kristaliina
12.3.2015 at 18:29Nyt tähän testitulosasiaan liittyvä Liikenneturvan vastaus lisättynä bloggaukseen! (laitoin siihen, niin kaikki lukijat löytävät siitä helpoiten :) )
riik
10.3.2015 at 21:08en kyllä onnistunut löytämään mitään Klippanin irtoamiseen viittaavaa, ainoastaan tämän testin tulokset, missä Klippania moititaan vähän sivutörmäyssuojasta. Muut moitteet nyt ovat ehkä toissijaisia, toisen lapselle ahdas istuin on toiselle juuri sopivan kompakti.
Mutta siis tosiaan mun luotto ammattitaitoisten liikkeiden neuvoihin karisi siinä vaiheessa, kun olin käynyt kolmessa liikkeessä ja kaikissa myytiin parhaana vaihtoehtona eri merkkistä istuinta. Toisaalta tuo on ihan luonnollista – onhan Volvokauppiaan mielestä Volvo turvallisin ja Mersukauppiaan mielestä Mersu. Istuinmerkkejä on aika paljon ja jokainen liike edustaa yleensä vain muutamaa merkkiä.
Kristaliina
11.3.2015 at 12:29Hei mä lisään vielä tähän kohtaan (oon laittanut tätä korostusta muuallekin) että tuo tämän kirjoituksen isoin pointti eli ”selkä menosuuntaan” -suositus ei siis tosiaan ole tullut miltään kauppiaalta tai minulta mielipiteenä vaan Liikenneturvalta, joka on (lainaus netistä): liikenne- ja viestintäministeriön valvonnassa toimiva julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena liikenneturvallisuustyön keskusjärjestönä.
Vierailija (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 16:33Tärkeä ja kiinnostava asia, jota olen pohtinut paljonkin. Ei vähintään siitä syystä että ostettiin kallis turvatestivoittaja, jossa lapsella on sylissä sellainen iso palkki(? iso möhkäle). Kasvot on menosuuntaan. Jonkun kuukauden kuluttua luin sitten että pitäis istua toisin päin ja sitä palkkia kritisoitiin. Tuli ahdistus ja epävarmuus, ja me kun oltiin niin yritetty saada se turvallisin.
Kristaliina
10.3.2015 at 17:03Voih, jaan todellakin ahdistuksesi (vaikkakin eri asiasta) siinä, että mekin tosiaan laitettiin se turvakaukalo etupenkille siksi, että ajateltiin, että se on parempi niin: voi tarkkailla vauvan vointia, on vähemmän häiriötä laittaa sekunnissa tutti paikoilleen kuin kuunnella pitkään kirkumista (häiriten ajamista) ja niin edelleen. Ja oltiin niin väärässä kuin olla ja voi, kun kerran se airbag-juttu on niin iso riski. Ihan kylmää ajatella, että oltiin tehty niin karu virhepäätelmä, ja ihan ns. ”hyvässä uskossa” – onneksi ei sattunut mitään.
Mut joo en usko, että me palkki-istuimet on mitenkään pahinta kaikista. Parempi varmasti palkilla kuin ilman!
Vierailija (Ei varmistettu)
11.3.2015 at 17:47Meillä on 5v, 4v ja 2,5v kaikki matkustaneet kasvot menosuuntaan 1v iästä asti palkki istuimilla eikä ole mitään moittimista.
Yksikään ei viihtynyt kaukalon jälkeen enää selkä menosuuntaan (besafe) istuimissa ja koska matkustetaan paljon ei matkustus autossa jossa muksut huutaa pää punaisena turvallisuuden nimissä ollut vaihtoehto.
Ja vaikka tässäkin jutussa väitetään että selkämenosuuntaan tuolit mahtuu kun vaan haluaa niin minäkin haluaisin nähdä sen henkilöauton mihin saa kolme istuinta selkämenosuuntaan takapenkille?
Ja onko se enää turvallista ajoa jos pitkä kuski ei pysty turvallisesti käyttämään polkimia kun penkki on vedetty niin eteen että polvet on suussa?
Ja yhtälaillahan se laukeava airbagi heittää tavarat pitkin autoa jos ne lastataan etupenkille kiinnittämättä joten itse pitäisin niitä huomattavasti isompana turvallisuusriskinä kuin sitä että siihen laitetaan kaukalo joka on kiinni.
Ja mites liikenneturvan setä käskee toimia autoissa jossa ei ole kuin etupenkki suositetaanko niissä tapauksissa lasten laittamista peräkonttiin?
Naks (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 16:38Tuota… Jos turvallisuus on pääasia, niin matkatavaroita ei missään nimessä saisi kuljettaa etupenkillä! Eikä missään muuallakaan auton sisällä, koska voit ehkä kuvitella mitä niille tapahtuu, jos auto esimerkiksi kieppuu katon kautta ympäri. Tavaratila on ainoa oikea paikka kaiken maailman kasseille ja nyssäköille.
Kristaliina
10.3.2015 at 16:53Harmi kyllä meillä ei taida olla oikein vaihtoehtoja, jos tavaratilassa on vaunut… Jos siis on vaunut mukana. Mä olin maalaisjärkisyydessäni ajatellut, että etupenkki ei olisi niin paha, kun esim. isoin laukku on etupenkin jalkatilassa ja penkillä sitten loput selkänojan ja kojelaudan välillä – jotenkin siis ajattelin, että jos ne lähtevät liikkeelle, ne lähtevät eteenpäin…. Mutta tosiaan jos auto kieppuisi ympäri, niin hui.
Mutta hitsi en kyllä keksi tälle muutakaan ratkaisua, jos tavaratila on tosiaan ”vaunutettu”. Ideoita?
riik
10.3.2015 at 17:08onko muuten etupenkin jalkatilassa sellaisia metallilenkkejä, mihin saa kuormaliinat kiinni? Ei ehkä taida olla… Meillä siis sellaisia käytetään kun farmarin takaluukussa on (turvakalterin takana tietty) yksi koira häkissä, yksi irti ja vielä rattaat ja joku laukku. Häkki ja tavarat köytetään kiinni, etteivät lentelisi mahdollisessa onnettomuutilanteessa takaluukussa irti olevan koiran päälle.
Kristaliina
10.3.2015 at 17:13Hmmm luultavasti ei… Mutta hei täytyy miettiä, josko kamat sais tuota logiikkaa käyttämällä jotenkin kiinni macgyverhenkisesti – kiitos vinkistä! <3
ympäriMennään (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 19:18No ei muuta kun turvavyöllä kiinni ne etupenkin kassit. :)
Kristaliina
10.3.2015 at 19:41Hei totta, sekin vois olla yksi tapa! :)
Vierailija (Ei varmistettu)
11.3.2015 at 19:28Siis herranjumala eikö teillä ole ollut turvavyökään siinä kiinni?! Meidän auto alkaa onneksi huutaa, että turvavyö on auki, vaikka etupenkille lastaisi ”vain” kauppakasseja. Jotka muuttuu pommeiksi kolareissa…
joopajoo (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 16:56Jep, pistää kyllä semisti ärsyttämään, että tähän malliin kirjoitetaan turvallisuudesta, kuin tämä teksti julistaisi sen yhden ainoan totuuden siitä, millainen penkki ja miten matkustus on turvallisinta. Niin kuin ylempänä kommentoitiin, testitulokset on erilaisia. Asiantuntijat on eri mieltä. Ja selkeesti ei oo kyllä turvallisuus nyt ihan niin selvitetty sydämenasia kuin annetaan ymmärtää, jos ne nyssykät ja kassit on siellä etupenkillä, edelläkin jo mainitusta syystä…
Kristaliina
10.3.2015 at 16:57Toi on siis Liikenneturvan tieto tuo selkä edellä matkustaminen; ei mun oma mielipide :)
Annahoo (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 17:24tuohon selkä menosuuntaan-suositukseen vaikuttaa kaiketi se, että Suomessa tilastollisesti nokkakolari on todennäköisin. Keski-Euroopassa puolestaan peräänajo on todennäköisin ja siellä suositellaan kasvot menosuuntaan matkustamista lapsille. Eli kannattanee miettiä, millaista ajoa itsellä on eniten; kaupunkiajossa peräänajo on varmaan todennäköisempi ja maantieajossa ehkä sitten se nokkakolari.
Kristaliina
10.3.2015 at 19:44Mä itse asiassa kysyin (vähän tätä liipaten) Liikenneturvan asiantuntijalta, että miksi niitä ”naama menosuuntaan” -istuimia sitten edes on markkinoilla, jos selkä edellä on niin must.
Hän ensin vähän hymähti, että ”niinpä”, ja vastasi sitten, että ne ovat yleensä Keski-Euroopasta, ja siellä on liikenteessä vähän erilaiset… …kulttuurit (?) kuin täällä. Että sielläkin on hyvin tiedossa, että selkä menosuuntaan on turvallisin, mutta siellä arvostetaan autoilussa esimerkiksi matkustusmukavuutta/tilaa enemmän kuin turvallisuutta.
Tämä siis hänen näkemyksensä.
Pyjama
10.3.2015 at 20:22Ajatko itse toisen perään vai ajaako joku sinun perääsi? ;)
Vierailija (Ei varmistettu)
11.3.2015 at 19:31Peräänajo kaupunkinopeudella vs. nokkakolari maantiellä, arvaa kummassa menee auto ja sisällä olijat enemmän ruttuun. Keski-Euroopan autobaanoilla ei ole vastaan tuleva kaista ihan niin lähellä kuin meidän maanteillä kehäkolmosen ulkopuolella.
Suvisu (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 17:13Teillä taitaa olla pienen auton lisäksi myös pienikokoinen kuski mikä osaltaan myös vaikuttaa siihen, että istuin mahtuu? :) Meidän kohta 3v, käyttää vaatekokoa 116 ja painaa n. 17kg. Ei ole mahtunut enää hetkeen istumaan selkämenosuuntaan cybex sironassa ja kohta pitää hankkia kokonaan uusi, kun pikkuveli 10kk ei meinaa pituuden puolesta mahtua kaukaloon ja sironan painorajakin on muistaakseni sen 18kg. Lapset ovat niin kovin eri kokosia, että sen puolesta on mun mielestä huono lähteä sanomaan, että mihinkä ikävuoteen asti varmasti mahtuu istumaan mitenkin päin. Mua myös mietityttää nuo erilaiset tulokset jotka riippuvat testaajasta. Ajaessa on mun mielestä myös tärkeää, että lapset viihtyvät istuimissaan, koska mulla ainakin vaikuttaa tosi paljon keskittymiseen, jos takapenkillä on kaksi kiukuttelevaa lasta, ja se jos mikä vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen.
Liisa
10.3.2015 at 17:29Isokokoisen lapsen fysiikka todennäköisesti jo kestää sen pään repsahduksen, joten sikäli ei varmaan kannatakaan tuijottaa ikärajoja.
Käsittääkseni nuo turvaistuinsuositukset vaihtelee maittain sen mukaan, millaisia onnettomuuksia missäkin sattuu tilastollisesti eniten. Sehän on vaan sitten tuurista kiinni, millainen mälli itselle sattuu jos sattuu.
Jenn-
10.3.2015 at 17:34Mäpäs taas luulen, että kolmevuotiaan pää retkahtaa ihan samalla tavalla, oli se sitten 90 cm tai 110 cm pitkä.
Vierailija (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 17:38Mä taas voin veikata että kahden eri kolmivuotiaan pää retkahtaa eri tavalla. Ihan jo kaulan vahvuus, pituus ja pään suhteellinen koko vaikuttaa (noin jos ihan fysiikan lakeja aattelee).
Papris
10.3.2015 at 21:57En tiedä, uskaltaisinko ikinä luottaa omiin fysiikkalaskeskelmiini tällaisessa.. Tai siis, mistä sen sitten tietää onko tämän minun lapseni kaulan vahvuuden suhde pään kokoon sopiva siihen, että jos ajamme kolarin, niin voin olla varma että pää ei retkahda? Meillä on ainakin ikäisekseen tosi pitkä poika, mutta aika kapoiselta sen kaula silti näyttää. Eikö tää asia, jos joku, olisi sellainen, ettei vara venettä kaada, ja että voisi ennemmin luottaa niihin testeihin kuin omaan silmämääräiseen arvioon?
Vierailija (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 22:19No jos oikeasti haluaa varoa, niin eiköhän se lapsi olisi syytä kuljettaa selkä-menosuuntaan 5-pistevöissä vaikkapa 15-vuotiaaksi…ja olla hankkimatta sille mopokorttia :)
Testeistä, noh…ne vaatii hieman sisälukutaitoa. Se yleisarvosana ei kerro vielä mitään. Eikä se turvallisin istuin ole yksikäsitteinen juttu (jos tulee sivuttaissuuntainen törmäys on istuin A parempi, peräänajossa istuin B jne.).
Ja en minäkään törmäyksen voimia laskeskelisi oman 3-vuotiaani kanssa, mutta edeltävä kommentti että lapsen koko ei vaikuttaisi, vaan ikä on naurettava. Ei ole mitään maagista yleispätevää 3 vuoden (tai 4 vuoden) ikää, jossa naama menosuuntaan muuttuisi turvalliseksi. Lapset on erilaisia fysiikaltaan ja tällaisissä yleisissä ohjeistuksissa katsotaan sitä ”keskiarvolasta”.
Vierailija (Ei varmistettu)
11.3.2015 at 00:35Ei se nyt niin naurettava kommentti ole. Tokihan noissa i’issäkin on keskiverto laskettu, mutta kyllä pienen lapsen selkäranka on rakenteeltaan erilainen kuin jo vähän vanhemman yli 4-vuotiaan. Siinä on paljon enemmän rustoa, joka vasta myöhemmin kehittyy kovaksi luuksi. Tämän ”pehmeyden” takia ja tietysti pään suhteellisen ison koon vartaloon nähden, niska ei pienellä lapsella kestä eteenpäin notkahduksia yhtä paljon. Eipä sitä tietenkään aikuisenkaan niska/selkäranka mitä tahansa kestä, eikös se Ayrton Sennakin kuollut juuri selkärangan poikki menemiseen etutörmäyksessä. Mutta miksipä ei pitäisi lasta selkä menosuuntaan niin kauan kuin mahdollista eli jos on 25kg asti oleva istuin niin ehkä jopa sinne 6-v asti. Itse en ainakaan halua ottaa turhia riskejä kun on kerran tällainen vaihtoehto.
Liisa
10.3.2015 at 17:44Niin, voi se olla niinkin. Minun logiikkani vaan on, että jos lapsi on isokokoinen, se nuppi ei ole enää suhteessa niin iso kroppaan nähden ja niska sen verran vahvempi, että kestää retkahtamista jo paremmin. Toki ihminen, minkä kokoinen hyvänsä, kestää vain tietyn verran nopeaa pysähtymistä. Tiedän ihan aikuisen miehenkin joka ajoi hirven kanssa yhteen ja kuoli koska niska ei kestänyt. Mutta niinhän sitä sanotaan, että kotiinsakin on moni kuollut jne.
Vierailija (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 18:15Mä oon ymmärtäny, että vasta neljävuotiaana luuston ja selkärangan rakenne on tarpeeksi vahva kestämään pienet retkahdukset. Eli siis vaikka nuorempana olisikin isokokoinen, ei luusto silti ole vielä tarpeeksi vahva kestämään eteenpäin retkahduksia. Ja mitä oon lukenu niin peräänajoissa voimat ei yleensä ole niin suuret kuin nokkakolarissa, joten selkä menosuuntaan istuin on silti turvallinen niissäkin. Meillä on Axkid Kidzone selkä menosuuntaan asennossa ja ollaan saatu se mahtumaan kolmioviseen Focukseen. Hyvä istuin ja helppo säätää. Edessä istuvalta se vie toki tilaa, mutta ei niin paljon etteikö 190cm mies siinä edessä mahtuisi just ja just istumaan.
Kristaliina
10.3.2015 at 19:46Apua mä lähinnä toivoisin, että kenenkään pää ei retkahtaisi yhtään mihinkään :) Pään retkahtaminen kun tosiaan voi olla kuoleman paikka ihan aikuisellekin…
A.N.S (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 17:24Kiitos tästä! Tuota Klippania meillekin kaupassa suositeltiin kun kerroimme kriteerimme: selkä menosuuntaan ja turvavyökiinnitteinen (autossamme ei siis ole isofixia).
Ja hei tohon tavaran kuskaamiseen takakontin ollessa rattailla täytetty, suksiboksi on yks hyvä vaihtoehto!
Kristaliina
10.3.2015 at 20:24Mulla kävi mielessä peräkärry, mutta ehkä suksiboksi ois toimivampi :D
jannamaria
11.3.2015 at 00:03Meille juurikin hankittiin kesäkuussa saapuvan perheenlisäyksen johdosta suksiboksi, farmariauton takakontti kun on lähtökohtaisesti varattu koirille ( yksi iso ja yksi keskikokoinen). Samalla ostettiin pieneen tilaan menevät matkarattaat, jotka sitten mahtuvat sinne boksiin. Jatkuvampaan käyttöön ajatellut perintönä saadut emmaljungat ei millään mahdu kyytiin jos koirat on matkassa.
Maaret5 (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 17:29Pakko nyt kertoa, että tyyliin ainoa lastentarvikehankinta mitä ollaan kaduttu on tuo Klippanin turvaistuin! :D Vyöt on niin järkyttävän huonot käyttää. Lukkoa saa runtata moooonta kertaa ennen kuin lukittuu. Vöiden kiristäminen/löysääminen on työn ja tuskan takana. Selkänojaa ei saa säädettyä kun lapsi istuu kyydissä. Istuin on myös jo nyt melko ahdas paksujen toppavaatteiden kanssa (meidän lapsi vasta 2v). Ja mitä näitä nyt oli. En siis voi suositella! Jos uudestaan lähtisin hankintaa tekemään, ostaisin todennäköisesti 3-4v asti menevän turvaistuimen, joka olisi käyttömukavuudeltaan parempi ja sitten myöhemmin turvavyöistuimen.
Kristaliina
10.3.2015 at 19:49Hehe tämä taas kerran todistaa, että kaikki ei sovi kaikille – vähän niin kuin vaunuasioissa. Meillä tosiaan ei ole tuossa yhtään mitään muuta valitettavaa kuin se väri :D
Mutta hei alkuun mullakin oli vyön kiristämisessä hikoilunsa. Vähän (kröhöm) urputin siitä seuraavalla kerralla, kun kävin siellä Lastentarvikkeessa, ja siellä käytiin kädestä pitäen näyttämässä mulle ”lypsämistekniikka”. Eli että ei yritäkään vetää isolla liikkeellä vaan nitkuttaa silleen lypsäen kireämmälle. Toimii :D Kantsii kokeilla! Eli se vetäminenhän oli ainakin mulla hankalaa siksi, että penkin selkänoja tuli vastaan niin, ettei voi vetää oikeaan suuntaan. Sitten, kun sen kääntää naama eteenpäin, sitä on varmaan helpompi vetää.
Pyjama
10.3.2015 at 20:29Katsoin vielä kuvasta uudestaan, että kyllä meillä on samanmoinen istuin. En vaan tajua mitään, mitä kirjoitette. :D Toiseen suuntaan vedetään kireälle ja toiseen löysätään, ei mitään ongelmaa.
Kristaliina
10.3.2015 at 20:31Hihi!
Maatushka (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 21:27Me kiristetään Klippanin vyöt aina niin, että sieltä selkänojan takaa avitetaan sillä metallisella klipsulla, joka pitää vyöt siellä takana. Ei ongelmaa, käytännössä tapahtuu siis (jos lapsi istuu hanttimiehen takana) niin, että oikealla kädellä kiristää sieltä istuimen ja etupenkin välistä niitä vöitä ja vasemmalla kädellä vetää nauhan istuimen edestä kireälle. Nyt ostettiin toiseen autoon Britaxin istuin, jossa nauhat kulkevat selkänojan takana piilossa ja kiristäminen oli ihan tuskan takana.
Jenn-
10.3.2015 at 17:30Noi turvaistuintestit on kyllä ihan mahdoton suo. Kokonaisarvosana voi istuimella on tyydyttävä, mutta tuloksia lukiessa arvosanaa heikentää vaikkapa se, että istuinkankaat on vaikea irrottaa. No onhan se kurjaa, ettei niitä saa helposti irti, mutta ei se vaikuta turvallisuuteen mitenkään. Tai selkä menosuuntaan -istuimet saa huonoja arvosanoja, koska ne vie autossa paljon tilaa. No ylläri! Olis hyvä, jos niitä pystyis jotenkin jaottelemaan niiden törmäyssuojatulosten mukaan eikä kokonaisarvossnan vaan.
Kristaliina
10.3.2015 at 20:26Just näin. Tän mäkin oon kuullut, että selkä menosuuntaan -istuimet saa miinusta tilan viemisestä… Aika älytöntä. Vie huomion niistä oikeista asioista, jotka ovat valinnassa tärkeitä. Koska kyllä varmasti lähes sadalla prosentilla vanhemmista se turvallisuus on se ykkösasia.
Vierailija (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 22:36Lapsi näkee huonosti ulos istuimesta taitaa olla se vakiomiinus, minkä saa kaikki vähänkin paremmin sivusta lasta suojaavat istuimet.
Silli (Ei varmistettu)
12.3.2015 at 07:35Näissä kokonaispisteissä on kyllä pointtinsa. Turvaistuimen täytyy olla helppokäyttöinen ja mukava, että sitä kanssa käytetään ja vieläpä käytetään oikein! Jos kiinnitys on esimerkiksi hankalaa, vanhemmat saattavat hylätä kyseise istuimenkäytön heti kun mahdollista(eli kun suunnilleen ollaan korokeiässä, vaikka istuin olisi vielä turvallisempi) tai kiinnittää sen esimerkiksi väärinpäin yms. Tai jopa tietämättään kiinnittää istuimen väärin. Mikään turvaistuin ei ole turvallinen väärinkäytettynä vaan siitä saattaa tulla se onnettomuustilanteen pommi, joka tulee pahimmassa tapauksessa kuljettajan niskaan.
Käytettävyys on oikeasti tärkeä pontti turvalaitteita suunniteltaessa ja istuimen, jota on hankala käyttää ei tulisi saada missään tilanteessa täysiä pisteitä turvallisuuskokeissa.
Myös matkustusmukavuus on tärkeää, kun lapsi huutaa pää punaisena istuimessa, tulee helposti mietittyä, miten sen saisi loppumaan Koska istuimet ovat kalliita, niin aika helposti sitä pidetään samasta istuimesta kiinni, vaikka se ei olisi sen lapsen fysiikalle sopivin, ja kännetään istuin toisinpäin yms.
Ehkä sinusta tuntuu siltä, että tottakai istuinta käytetään oikein ja turvallisuustekijät tulevat ennen käyttöä ja mukavuutta, mutta meitä vanhempia on moneen lähtöön. Kaikilla ei ole kykyä eikä halua selvitellä markkinoiden turvallisinta istuinta ja sitä, miten istuinta käytetään oikein ts. istuinten täytyy olla idioottivarmoja.
Vierailija (Ei varmistettu)
10.3.2015 at 17:35Meiltä taas näkökohta että meidän kohta 3v. on matkustanut 1v. iästä lähtien naama menosuuntaan. Miksi näin (meillä on istuin joka mahdollistaa molemmat suunnat). Taustaksi vielä että meillä matkustetaan autolla noin 5 kertaa vuodessa. Eli autoilu on harvinaista herkkua ja niin kauan kun meidän lapsi matkusti kaukalossa selkä menosuuntaan hän huusi paniikkikiljuitkua. Ihan koko ajan siitä lähtien kun hänet kaukaloon laitettiin siihen asti kun tultiin perille (tai pidemmällä matkalla siihen asti kun hän uupuneena nukahti, herätäkseen hetken päästä uusiksi huutamaan suoraa huutoa). Ja jos joku tulee mulle sanomaan, että silti, on turvallisempaa matkustaa selkämenosuuntaan, niin minä totean kyllä että kuljettajan stressitaso vaikuttaa aika paljon myöskin ajoturvallisuuteen.
Jeps, eli 1v. iästä lähtien naama menosuuntaan ja kas, lapsi rakastaa autoilua nykyään. Huh. Eli turvallisuudesta piittaamattomat laiskat vanhemmat täällä asialla.
Jälkikäteen on selvinnyt kaksi syytä lapsen kurjaan oloon, eka on että vauvaa vaivasi refluksi ja maitoallergia, mikä teki kaukalossa olosta tuskaista ja toisekseen lyhyellä taksireissulla jossa (taksin etukäteen tilattu) istuin oli selkämenosuuntaan, matkusti lapsemme naama valkoisena (eli kärsinee matkapahoinvoinnista).
Tällä hetkellä kun tytär on kohta 3v. ja 17kg, suunnitelmissa on vaihtaa turvavyöistuimeen. Aijai, tämäkin paha moka meiltä vanhemmilta…paitsi että meidän 9-36kg istuin painaa tonnin ja sitä ei järkevästi saa raahattua mukaan esim. jos menisi junalla pohjoiseen ja haluaisi siellä matkata sukulaisissa. Lisäksi meidän sukulaisilta saatu istuin on jo 5v. vanha, joten sillä tekninen käyttöikä alkaa tulla tiensä päähän. Tällä kertaa kun kyseessä on varsin pitkäaikaisen turvalaitteen hankinta, olen jopa panostanut testeihin tutustumiseen :) Niin ja koska meidän perheen pääasiallinen kulkumuoto on fillari, niin sen turvalaitteisiin panostetaan (mm. lapsen kypärä uusitaan vuosittain, koska vaikkei kolaroisi, niin kolhuja kypärä saa väistämättä junnun käytössä).