Etätyöpiste kuin Goalla 2008

Sisältää mainoslinkin, merkitty *-merkillä.

Sarjassamme ”projekteista ja niiden kesken jäämisestä”.

Ja ei, en puhu nyt siitä skafferi-ruokakomerosta, joka on ollut klassisesti listoja vaille valmis jo kohta parin vuoden ajan. ”Juu, juu, esittelen sen blogissa ihan hetikohta, kun se on valmis”. Kaksi vuotta myöhemmin… Joo. Mutta siitä tosiaan EN nyt puhu.

Saman aikakauden alkulähteiltä on kuitenkin lähtenyt tämäkin kotiprojekti-innoitus – se oli se ensimmäinen koronakevät 2020, kun kodin sisustaminen tuntui just siltä asialta, mitä ihmisen piti elämässään tehdä. Niin kauan, kunnes tuli kesä ja kevään projektihurahdukset jäivät kesken.

Mutta hirveällä tohinalla me silloin tilattiin Saksan Amazonista (kun ei muualtakaan löydetty) kolme pakettia bambuverhoa. Tiedättehän, sellaista oviverhotyyppistä. Hah vähän niin kuin sellainen ötökänestoverho! Niillä oli tarkoitus peittää meidän aikuistenmakuuhuoneessa sijaiseva varastohylly pois näkyvistä – ja me kun ollaan haaveiltu bambuelementistä makuuhuoneessa jo siitä asti, kun reissuilla nukuttiin vastatavanneena pariskuntana meren kohinassa bambumajassa. Joten kyllä, ihana idea! Bambuseinä makuuhuoneessa! Oi kyllä!

Heti siis viime viikonloppuna (eli kaksi vuotta myöhemmin) avasimme sen Amazonista saapuneen paketin ja aloimme hommiin. Uuuuh! Tästä tulee hieno!

Paitsi että ei tule.

Emme olleet ottaneet huomioon sellaista ihan pikkupikkujuttua, että siitähän näkyy läpi. Heti ensimallailulla tajusi, että lopputulos on vaan varastohyllykkö, jonka edessä on läpinäkyvä bambuverho.

Äääääh. Verhot olivat vielä aika hintaviakin. Muistaakseni. Onneksi en ihan tarkasti muista sinne asti – se hyvä puoli on tuollaisessa kahden vuoden paketinavaamisviiveessä.

Ähistiin toki muutaman huokaisun verran pettymystä, mutta sen jälkeen tietysti alkoi kuumeinen plan b:n, c:n, d:n, e:n ja f:n pohdinta. Okei, meillä on kolme ihanaa bambuverhoa, mitä niille tehdään? Koristeeksi seinälle? Ötökkäverhoksi mökille? Lukunurkkaukseksi lapsille?

Kunnes minun silmäni osuivat siihen, johon ne nyt aina silloin tällöin osuvat: Joelin etätyöpiste aikuisten makuuhuoneen nurkassa. TUOHON!

”Oikein hyvä idea, tehdään se joskus”, Joel totesi ja pakkaili bambuverhoja takaisin laatikoihinsa.

Minä näin ajatuksissani seuraavan kahden vuoden viiveen.
”Onko meillä jotain syytä, miksi me ei tehtäisi sitä NYT?”

Joel todennäköisesti yritti keksiä syytä lykkäykselle, mutta ei onnistunut.

Tehtiin siis se NYT.

Ja hei sehän toimii!

Toisella kulmalla yksi bambuverho on kiinnitetty suoraan kattoon, toisella kulmalla puolestaan viistoon. Helmoja täytyy vielä vähän lyhentää, jotta ne eivät tallaannu. Mutta… …katsotaan sitä sitten kahden vuoden päästä.

Ja tapettiakin tähän huoneeseen oli tarkoitus laittaa, tuonne sängyn päätyyn – ehkä sitten viiden vuoden päästä? Photowallin* sivulla olen käynyt jo sopivia tapetteja katselemassa ja iskenyt silmäni yhteen tiettyyn.

Bambuverhon voi päivän ajaksi (halutessaan) kiinnittää nauhalla sivuun, jos ei halua tehdä töitä bambukilisevässä kopperoisessa. Vaikka kukapa ei haluaisi.

Ensihätään sopivan nauhan nappasin lasten askartelulaatikosta.

Joelin työpöytä bongattiin muutama vuosi sitten muistaakseni ilmaiseksi kierrätysryhmästä.

Ai että! Tykkään!

Totta kai tässäKIN tarkoituksessa bambuverhosta kuultaa läpi, mutta jostain syystä se ei mun silmään näytä yhtä pahalta kuin se varastolaatikkojen näkyminen. Halutessaan tuonne bambun taakse voisi tietysti laittaa myös kiskoilla ohuen verhon. Sitäkin voi miettiä sitten seuraavan kahden vuoden päästä, haha. Vai jo neljän?

Ja hei – meillä on nyt aikuisten makuuhuoneessa bambuelementti!

Ennen sängyssä pötkötellessä katselin suoraan Joelin työpisteeseen. Nyt näkymä on tällainen:

Joelin bambuistettu etätyöpiste sai ensikäyttönsä eilen illalla Joelin etäroolipelissä.

”Ihan niin kuin olisin Goalla vuonna 2008”, Joel oli kuvaillut kavereilleen.

No hei bingo! Sitähän me tällä haettiin! Kohta sun vaimo pukeutuu bikineihin, ripustaa kaulaansa kasan hippikoruja ja pesee hiukset kylmävesiletkulla tuolla ulkona taivasalla.

34