”Kuusamo, nyt kutsuu mua Kuusamo…”, terkuin Danny.
Kun kertoo olevansa kotoisin Kuusamosta, keskustelun osapuoli alkaa 99-prosenttisella varmuudella joko hyräillä tai lauleskella tuota laulua. Ja se yksi prosentti? Se on hetken hiljaa ja kysyy sitten:
”Mikä se Frederikin biisi olikaan?”
Mutta se laulu on vuodelta 1976. Voisihan tuo Kuusamokin jo nykyaikaan siirtyä; musiikillisestikin. Mitäs sanotte; olisiko tässä aineksia seuraavaksi ikivihreäksi Kuusamo-biisiksi?
https://www.youtube.com/watch?v=eIIXfKnP4xk&sns=fb
Olen muuttanut Kuusamosta pois vuonna 1996, ja monella tavalla (henkiset) juureni ovat sinne jo katkenneet. Mutta tämän näkeminen – tutut maisemat ja nämä laulun esittävät Kuusamon ensimmäiset kiintiöpakolaiset saivat jotain minussa liikahtamaan.
En tiedä, mikä siellä on ilmapiiri nykyisin.
Ja oikeastaan olen ihan varma, että mielipiteitä on laidasta laitaan. Oikeastaan olisi tosi kiinnostava tietää, millainen poliittinen keskustelu on käyty ennen kuin kiintiöpakolaisten ottamispäätös on tehty. Mutta päätös on tehty. Ja tuolla nämä kiintiöpakolaismiehet laulavat rakkaudestaan Kuusamoon.
Voi pikkuinen Kuusamo, kylä (tai mun muuton jälkeen se on nimitetty kaupungiksikin) pohjoisessa Koillismaalla, Venäjän rajalla. On karvahattua katukuvassa, puhutaan hauskankuuloista leveää Kuusamon murretta. Elämisen tahti on hitaampi kuin etelässä – ”Helsingin herroja” kohtaan tunnetaan syvää ennakkoluuloa. Tuntematonta tuijotetaan pitkään, perinteinen ”päästä varpaisiin” -katse. Teininä minua siellä ahdisti, piti päästä pois liian kapeista kuvioista; toisaalta ketäpä teiniä ei ahdistaisi.
Toisaalta…
Ajattelen näitä 25 kongolaista kiintiöpakolaista. He ovat (ihan googlasin, lähde Ylen sivu) ovat siirtyneet Suomeen Malawista pakolaisleiriltä. Heistä 9 on aikuisia, loput lapsia. Osa lapsista on syntynyt pakolaisleirillä.
Toisaalta en yhtään ihmettelisi, vaikka heidät tosiaan olisi otettu Kuusamossa oikein hyvin vastaan. En ihmettelisi, vaikka jotkut ukot murahtelisivat – mutta kuitenkin loppupeleissä ihmisten hyväsydämisyys ja vieraanvaraisuus voittaisivat. Että ukkokin sitten lopulta torin kulmalla toteaisi, että ”no nehän on ihan tolokun ihimisiä kuitennii” ja ”jokkainenhan meistä on kuitennii omallaisensa.”
Kuvakaappaus YouTube-videolta täältä, videon tekijä zattaize.
Hitsi. Miettikää, mikä mielikuvavaltti tämä tällainen voisi kaupungille olla! Että hei – Kuusamo ei ole vain Rukan laskettelurinteet. Se on pohjoinen pikkukaupunki, jossa suvaitaan erilaisuutta. Jossa on kuulkaas ihmisen hyvä olla – jossa ollaan ystävällisiä ventovieraalle ja autetaan lähimmäistä ihonväristä riippumatta.
Että tervetuloa Kuusamoon. Täällä on kaunis luonto ja ihmiset, joilla on avara sydän.
Voi hitsi, Kuusamo! Stubbin taannoinen brändityöryhmä kyllä kalpenee, kun nyt nappaatte tästä kopin!
*******
Nyt ymmärrän, mikä se alussa mainitsemani ”jotain liikahtamaan” on.
Kyllä. Se on kotiseutuylpeyttä. Se on uinunut jossain piilossa tämän parikymmentä vuotta – sitä eivät ole herättäneet mitkään hiihtäjien mitalit tai Rukan hotellien uudistamiset.
Kotiseutuylpeyden herättivät nämä pehmeällä äänellä laulavat kongolaiset miehet.
Hyvä, Kuusamo!
47
Maarit Anneli
8.1.2016 at 12:45Toivoisin, että kuusamolaisten asenne olisi tuo mainitsemasi, mutta pelkään pahoin, että valtaosalla se ei sitä ole..
Rinnasta ahdistaa, tuntuu pahalta. Voi, kun se olisi noin, kuin kirjoitit.
-maaritanneli-
krista
8.1.2016 at 13:00Voih, se olikin varmasti liian hyvä ajatus ollakseen totta!
–
Mutta se on jo hieno homma, että ottivat! Askel oikeaan suuntaan. Ehkä se suvaitsevaisuus voi siitä ajan myötä kasvaa? Vai oonko mä vaan liian optimisti? :)
Maarit Anneli
8.1.2016 at 13:19Joo, onhan tämä askel oikeaan suuntaan.
annakarin
8.1.2016 at 13:26Kah, mulla on ollut luonnoksissa yksi juttu joulukuun alusta asti! Siihen liittyy myös nämä kongolaiset. Pitäisiköhän se kirjoittaa viimein loppuun..
krista
8.1.2016 at 13:31Kirjoita! Ja linkkaa tänne muillekin luettavaksi! :)
Iina
8.1.2016 at 14:02Mulla on anoppila Kuusamossa ja olen itsekin asunut siellä nuoruuteni. Möyhääjiä varmaan riittää, mutta oon ollut ihan positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka hyvin nämä kongolaiset ja turvapaikanhakijat (Kuusamoon on avattu myös peräti kolme vastaanottokeskusta ihan tässä lähiaikoina) on otettu vastaan. Koillissanomien mukaan perheille on löytynyt hyvin ystäväperheitä, ja nuoret ovat päässeet esimerkiksi pelaamaan jalkapalloa paikallisten kanssa. Ylipäätään juuri Koillissanomissa on ollut ilahduttavan paljon positiivissävytteisiä juttuja uusista kuusamolaisista. :)
Vietin juuri joululoman Kuusamossa, ja uudenvuodenaattona katselimme raketteja liikuntahallin takana parin-kolmenkymmenen afganistanilaisen turvapaikanhakijamiehen seurassa. Olivat tulleet pulkkamäkeen, kuten mekin. Voi sitä riemua! Vuoden vaihtuessa toivottelimme toisillemme iloisesti hyvät uudetvuodet. :)
Eli ihan varmasti nurisijoita ja rasistisesti ajattelevia löytyy, mutta kotiutumishommat ovat lähteneet Kuusamossa hyvin liikkeelle – paikallisten avustuksella. Oikeastaan kaiken kruunasi, kun peruskuusamolainen, kuusikymppinen appiukkoni totesi turvapaikanhakijoista kuullessaan: ”Noh, kyllähän täällä Kuusamossa ainakin tilaa on.” En olisi koskaan uskonut häneltä löytyvän moista avarakatseisuutta :)
krista
8.1.2016 at 14:12Oi, miten mahtava kuulla! Kaiken a ja o on varmaan just tuo kotouttaminen; ihan mahtavaa, jos hoitavat sen hyvin! Ottavat ikään kuin positiivisena haasteena. Mä jotenkin uskon, että etenkin muuttotappiokuntiin uusi väestö voisi tuoda ihan uudenlaista vireyttä, ihan kaikkeen – yrityksille asiakkaita, kouluille oppilaita ja niin edelleen. Kun ajattelee esimerkkinä just Kuusamoakin; kun mä asuin siellä, odotettiin koko ajan väestön rikkovan 20 000 rajan – nyt siellä on enää reilu 15 000, ja kerran just hämmästelin sitä, miten kouluja (joita silloin just lisättiin) on suljettu ja niin edelleen. Kyllä Kuusamoon tosiaan mahtuu! Ihana kommentti appiukoltasi!
Iina
8.1.2016 at 14:16Niinpä: vaikea kuvitella, miten montasataa uutta asukasta vois olla tuollaiselle paikkakunnalle huono juttu :) On palveluille käyttäjiä taas!
mari
8.1.2016 at 15:00Hmm, olisin veikannut että vähintään prosentti kysyy että ”missä on kuusamo?” En tiedä, ainakin tuntuu että sielläpäin moni ei tiedä pohjoisesta suomesta yhtään mitään. T.oululainen
krista
8.1.2016 at 17:14Itse asiassa Kuusamo tiedetään yllättävän hyvin! Ainakin ikään kuin ”sellainen on olemassa” -tasolla, vaikka sitä kartalle ei osaisi sijoittaakaan.
–
Kuusamosta mainitessani itse asiassa Dannyn lisäksi seuraava kommentti tavallisesti on ”hei tunnetko sä sen-ja-sen”. Tuntuu, että joka ikisellä suomalaisella on joku Kuusamosta kotoisin oleva kaveri :D
Linda
8.1.2016 at 15:27Mua jäi naurattamaan toi alun Frederik-juttu, nimittäin ei oo kaks eikä kolme kertaa kun esittäydyttyåni a) aletaan hyräillä ”Linda,Linda” b) kysytään: ”Onko kukaan muuten ennen laulanu näin..?”+hyräily
Tästä voidaan todeta, että Frederik on aika hittinikkari. Ehkä sekin että kanssaihmiset luulee usein itseään oivaltavimmiksi kuin ovatkaan :)
Ande
8.1.2016 at 21:45No mulla ainakin! Ja ihan helsingin likkoja olen, tamperetta pohjoisempana käyny vasta 2010-luvulla :)
Milla
8.1.2016 at 15:38Minulle taas aina lauletaan, että Milla hei sun täytyy muuttuu -.-
krista
8.1.2016 at 17:12Hihii, Milla & Linda; arvaan, että tällaisia saa kuulla – ja aina sanoja ajattelee keksivänsä jotain ihan uutta! :D Mä kerran pojalle, jonka nimi on Ami, tokaisin iloisesti ”Ami Aspelund” (oli siis joku iskelmälaulaja). Sain murhaavan katseen, en tainnut olla ainoa, joka sen ”keksi” :D
miima
8.1.2016 at 19:09Asialla on myös kääntöpuolensa. Minusta on ihan relevanttia kysyä, kuinka tähän kaikkeen on varaa?
Lilah
8.1.2016 at 20:50Alkuvaiheessa näiden pakolaisten ottamisesta saa valtion tukea eli köyhät kunnat luulee tekevänsä rahaa vaikka kokonaiskustannusten lienee mahdoton laskea etukäteen ja valtavasti on kiinni kotouttamisen onnistumisesta.
krista
8.1.2016 at 21:08Siinäpä sitten taas yhtä motivaattoria hoitamaan kotouttamista mahdollisimman hyvin – ja hyvä niin, se om kaikkien etu!
krista
8.1.2016 at 21:07Me eletään yhdessä tän maapallon rikkaimmista maista ja meidän talouskasvu on ollut viimeisen sadan vuoden ajan pääasiassa hyvää. Kyllä meillä on varaa.
miima
8.1.2016 at 21:41Tiedätkö, Krista paljonko Suomella on valtionvelkaa, ja kuinka paljon se kasvaa jatkuvasti?
Vaikka ottaisimme tänne mijloona afrikkalaista, heitä on vielä n 500 000000.
Aivan turhaa touhua, varsinkin kun meillä on autettavia omassa maassammekin.
Krista kirjautumatta
8.1.2016 at 21:56Lähimmäisen auttamisen ei kuulu katsoa ihonväriä ja jos katsoo, se on rasismia. Tällaisia keskusteluita voi käydä muualla netissä, mun blogi ei ole paikka niille. Kiitos.
elina*m
9.1.2016 at 10:22Mihinkään muuhun ottamatta kantaa, valitettavasti meillä ei oikein ole varaa tämän suuruusluokan tulijamäärään. Kriisin hoitoon tehtiin budjettiin lisäyksiä niin että nyt on varattu miljardi euroa. Jotta summan suuruus hahmottuisi varhaiskasvatuksen säästöillä (ryhmäkoot, subjektiivisen oikeuden rajaus) tavoitellaan 120 miljoonan euron säästöä. Koko verohallinnon keräämä verojen nettokertymä 2014 oli 54 miljardia ja sillä siis rahoitetaan ihan kaikki koulutus terveydenhuolto tiet tulosiirrot. Tilanne ahdistaa todella : /
Mauku
9.1.2016 at 15:05Minä voisin muuttaa Kuusamoon sen aivan ihanan luonnon takia.
Karhunkierroksen maisemat <3 <3
krista
9.1.2016 at 17:22Nyt, kun Kuusamosta on muuttanut pois, sen kauneuden näkeekin jotenkin ihan eri tavalla. Silloin koululaisena/teininä oli vaan sellainen ”EÄÄÄÄÄH TAAS SINNE LUOKKARETKELLE” -olo, kun kaikkialla muualla mentiin jonnekin leirikouluun tai Ruotsin-laivalle ja me vaan AINA jonnekin hemmetin laavulle makkaraa paistamaan :D
hihi
9.1.2016 at 19:34Olen mamu ja olen maksanut tälle yhteiskunnalle taatusti vähemmän kuin kantaväestö. Minut on koulutettu muualla ja kotoutettu hyvin tänne. Nyt ”maksan takaisin aiheuttamani kustannukset”, eli olen työelämässä. Hädänalaisia pitää auttaa, toki rikolliset hädänalaiset on asia erikseen. Nyt sinulla on tilaisuus auttaa, mutta voi olla että 100v päästä lapsen lapsen lapsesi tarvitsee apua ja toivottavasti silloin on joku auttamassa.
krista
9.1.2016 at 21:03Kiitos kommentistasi – juuri näin! <3 Auttaminen kuuluu ihmisyyteen. Mähän olen itsekin muuten pakolaisen lapsi! Luulin, että mun äiti ei ole ollut evakkona Ruotsissa; no, nyt kävi ilmi, että ON SE. Mun äiti on otettu lapsena pakolaiseksi vastaan Ruotsiin ja hän on saanut siellä apua. Nyt on meidän vuoro auttaa muita. Ehkä joskus me taas olemme apua tarvitsemassa ja sitä saamme.
Karin
9.1.2016 at 23:42En tuohon muuhun keskusteluun ota kantaa, mutta en ymmärrä, miksi noi lasten evakot Ruotsiin rinnastetaan niin usein tähän pakolaiskeskusteluun, ikään kuin se olisi verrannollinen tälle tilanteelle.
*
Monelle lapselle olisi ollut parempi elää puutteessa Suomessa kuin siellä Ruotsissa. Moni lapsi joutui ilmaiseksi työvoimaksi tiloille, lapsipuolen asemaan. Ei sillä, osa otettiin kuin omaksi lapseksi ja osa adoptoitiinkin, ja kyllähän niitä huonosti kohdeltuja huutolaisia oli Suomessakin.
*
Mulle tulee vaan tuosta Ruotsin evakkolapsista vastareaktio, järjetön mutta kuitenkin. Mitä jos mekin otettais Suomeen vaikka 200 000 lasta, pääasiassa alle 12-vuotiaita, sijoitettaisiin lapset perheisiin ja jossain vaiheessa ehkä palautettaisiin omille perheilleen? Ehkä? Lapset hylättäisiin kahdesti: ensin oma äiti ja sitten kasvattiäiti. Mut hei, voitais sanoa että me autetaan. Ja käyttää sitä sitten lyömäaseena joskus 70 vuoden päästä, että ”kyllä mekin silloin…”.
krista
10.1.2016 at 09:53Totta kai verrataan! Se on meidän lähihistoriasta esimerkki, jolloin meiltä on lähdetty pakoon! Mä en voi puhua yli 400 000 (muistaakseni) evakon puolesta tietenkään, mutta yhden puolesta voin. Mun äiti oli äärettömän onnellinen ja kiitollinen, että pääsi sodan jaloista turvaan. Ja mä olen! Mua ei välttämättä olisi tätä kirjoittamassa, jos ei olisi päässyt. Mun äidillä oli keuhkokuume; se oli silloin tappavaa. Ruotsiin evakkoon pääsi silloin yli 6 000 kittiläläistä eli lähes saman verran, kun siellä nykyisin on asukkaita. Lähde täältä: http://serendipitybyanethnologist-helena.blogspot.fi/2015/06/lapin-sodan-evakot-ja-pakolaiskiintiot.html Ja pakoon lähtivät siis kaikki siviilit, eivät pelkästään lapset, vaikka täällä Suomessa usein eniten puhutaan juuri sotalapsista. Tuolla sivulla sanotaan, että evakuoitavia siviilejä lapissa oli reiusti yli 100 000.
–
Myös Suomeen tulee yksin pakenevia alaikäisiä, ja toki perheitä myös. Näistä kongolaisista on mun matematiikan ja Yle-lähteen mukaan 16 lasta, joista osa on syntynyt pakolaisleirillä. Mahtoi elinajanodote kohisten nousta, kun pääsivät pakolaisleiriltä Kuusamoon <3 Ehkä jonkun näistä lapsi pitää joskus blogia (tai jotain muuta), mitä meidän lapset sitten lukee ja ihmettelee, että onko tosiaan ollut lähihistoriassa noin :)
krista
10.1.2016 at 11:23Kannattaa muuten lukea tällainen – tosi kiinnostavaa muistelua evakkomatkasta! Muistelijana tuolloin 10-vuotias poika eli hieman vanhempi kuin mun äiti on ollut: https://ylakemijoenhistoria.wordpress.com/evakkomatka-ruotsiin-ts/
Karin
13.1.2016 at 01:22Niin no, saatan olla väärässä, mutta Ruotsiin evakuoitiin n. 56 000 ihmistä ja Pohjanmaalle yli 110 000 Lapin ja Oulun lääneistä (kaikki siellä asuvat) ja sotalapsia lähetettiin Ruotsiin pääosa siitä 80 000 lapsesta, Norjaan päätyi noin 100 lasta äitiensä kanssa. Sotalapsista jäi palaamatta n. 15 000 mutta (lähes) kaikki 56 000 evakuoitua palasivat poltettuun Suomeen.
*
Ja se 400 000 on kokonaisevakkomäärä, mutta pääasiassa päätyivät Suomen sisälle, kaveripiirissä on muutama joiden isoäidit on Karjalasta.
Mutta niin, siis niitä 80 000 lasta tarkoitin, kun säälin heitä. Vanhemmat lapset jo ymmärsi ehkä, miksi lähtivät pakoon, nuorimmille se oli vain äidin hylkäämiksi joutumista, varsinkin kun osassa perheistä äiti saattoi laittaa ehkä yhden lapsen turvaan ja muut jäivät kotitilalle töihin.
-Jenni-
10.1.2016 at 19:30Voi mun edesmennyt isä lauloi aina tuota :'( oli paltamosta kotoisin.
Hei ei liity tähän mutta huomasin tänään, että on melkein tammikuun puoliväli! Onko ollut pitkää? :)