Oonko mä muistanut kertoa, että mulla on sellainen uusi nuori kuuma poikaystävä…?
Se oli just ehtinyt täyttää 26 vuotta, kun me alettiin Facebookissa vähä chattaileen. Sitä ennen se oli kakskytviis. KAKSKYTVIIS. Huh huh. Mä kun oon sentään jo 31.
Eiku HUPS! Tämähän olikin (tasan) yhdeksän vuotta sitten!
edit: ei ole totta muistin väärin! :D Se nuori kuuma poikaystävä olikin juuri täyttänyt 25 eikä 26 :)
Tänään tuli tasan yhdeksän vuotta siitä, kun me Joelin kanssa live-tavattiin.
Joel sanoo, että sille sellainen iso luku oli viime vuoden vuosipäivä: kahdeksan vuotta. Silloin tästä parisuhteesta tuli Joelin pisin parisuhde. Mulle puolestaan tämä yhdeksän tuntuu siltä, että sitä on pitänyt moneen otteeseen tänään ääneen ihmetellä. Yhdeksän. Yhdeksän. Yh-dek-sän. Se on ihanmelkeinniinkuin vuosikymmen jo.
Jotenkin ihan käsittämättömältä tuntuu myös se, että yhdeksästä vuodesta kuusi on mennyt lapsiperhemeiningeissä; jos lasketaan siis siitä lähtien, kun tulin ensimmäistä kertaa raskaaksi. Me oltiin yhdessä vain kolme vuotta ennen lapsia. Nyt jälkikäteen se tuntuu ihan tosi-tosi lyhyeltä ajalta.
Vuosipäivän muistimme (Joel muisti!) tänään aamukahvin äärellä koomatessa. Hetken pallottelimme ”mitäs tehtäis?” -ajatuksella ennen kuin tajusimme. Totta kai mökille.
Tekemään niitä asioita, joita aina teemme. Puhumaan niistä asioista, joista aina puhumme. Syömään niitä ruokia, joita aina syömme.
”Mulla on hyvin vähän mitään tavoitteita elämässä, mutta siihen kyllä pyrin, että me tehtäisiin täsmälleen samat jutut vielä 50-vuotispäivänäkin”, Joel kirjoitti Facebookiinsa.
<3
68
ElinaBee
2.7.2017 at 21:24Ihanaa <3 Paljon onnea teille! Me ehdittiin "treffailemaan" pari kuukautta ennen kun tulin raskaaksi, eli tuo kolme vuotta seurustelua ennen lapsia kuulostaa kyllä tosi ruhtinaalliselta :D
krista
2.7.2017 at 21:28Oijoi, teillä on menty suoraan meininkeihin! :) Mutta siinä sitten on suoraan tulikokeeseen menty: kun niistä vauvavuosista selviää, niin selviää aika monesta jutusta sen jälkeenkin <3
-
Haha, meillähän eka tulikoe oli viisi viikkoa Intiassa, Joelin ekan reppureissu Aasiaan. Mutta ei sitä tulikoetta ehkä oikein lapsiperhemeininkeihin voi verrata. Tai voi verrata, mutta hyvin huonosti ja ontuvasti :D
Tessa
2.7.2017 at 21:50Meilläpäs olikin jo yksi lapsi ennen kuin edes tavattiin, että parikin kuukautta ois voinu olla ihan kiva viettää kahdestaan :D
krista
2.7.2017 at 22:02Hihi! Nooh, mekin jo kyllä tänään laskeskeltiin, että koskakohan lapset muuttaa pois kotoa… :D Joskus vielä on sitä kahdekeskeistä aikaakin, onneksi elämässä on (toivottavasti) aikaa <3
ElinaBeE
2.7.2017 at 22:24Joo!! Meidän nuorinkin täyttää ensi viikolla jo 2, eli aika hyvin tässä ollaan edelleen hengissä :D Väittäisin melkein, että nyt on koko ajan iisimpää, etten oikein edes voi uskoa, että parin vuoden päästä nuorinkin on 4 ja esikoinen 6!! Voi jukra! Sitten päästään jo hyvin koko perhe elokuviin ja ravintoloissa ei enää tarvitse hävetä silmiä päästä ja lentokoneessa voi lukea kirjaa, vaikka lapset olis hereillä! Älytöntä!
Mari T.
2.7.2017 at 21:28Onnea vuosipäivän johdosta! Meillä vietetään tämän vuoden lokakuussa 25v.-päivää, enkä puhu nyt synttäreistä 🙂 Tuosta ajasta on oltu 10v kaksistaan ja 15v lapsiperheenä. Välillä ihmettelen tätä ajan kulumista, mihin nää vuodet juoksee!
krista
2.7.2017 at 21:55Ihan mieletöntä, jo reilusti yli puolet elämästä! <3
Tilia
5.7.2017 at 09:20Meilä tulee syksyllä 20 vuotta tapaamisesta. Puolet elämästäni on oltu yhdessä! Me ehdittiin kyllä olla 9 vuotta yhdessä ennen lapsia. Ja enää 11 vuotta, niin kuopuskin täyttää 18. Äkkiä on vuodet menneet, ei voi muuta sanoa. Hädin tuskin tänä vuonnakaan ollaan toukokuuhun ehditty, niin jo on heinäkuu pitkällä menossa. Melkeinpä pelottaa, miten äkkiä koko elämä menee vanhuuteen asti, voisko tätä vauhtia jotenkin hidastaa?
Liisa
2.7.2017 at 21:41Minäpä näin tuon sinun nuoren poikaystäväsi tässä yhtenä päivänä. Liikuskeli lastenvaunujen kanssa erään päiväkodin lähistöllä. Aika epäilyttävää.
Me juhlittiin tänä keväänä yhdessäolon 15-vuotispäivää. Viiden vuoden päästä ollaan oltu yhdessä noin puolet elämistämme. Toivottavasti sinne päästään.
krista
2.7.2017 at 21:58No ohhoh, tosi epäilyttävää tosiaankin :D
–
Hetkinen, missäköhän vaiheessa me ollaan oltu yhdessä puolet mun elämästä… Niin joo mä olin 31, kun me tavattiin, eli sitten kun mä oon 62 vuotta. Eli ei kyllä ihan pian :D :D :D
elinamanda
2.7.2017 at 21:53Onnea! Meillä on kans juhlavuosi, syksyllä tulee kymmenen vuotta siitä kun tavattiin, siitä viiden vuoden päästä syksyllä mentiin naimisiin ja siitä viiden vuoden päästä, eli tänä syksynä, syntyy vauva <3. Tästä viiden vuoden päästä varmaan sitten se asuntolaina ja omakotitalo… :D
krista
2.7.2017 at 21:59Teillä on ollut mahtavat viiden vuoden syklit <3
Torey
2.7.2017 at 22:08Onnea teille!
Meillä tulee 8 vuotta täyteen syksyllä. ♡
Me oltiin seurusteltu alle vuosi kun muutettiin virallisesti yhteiseen kotiin. Sitä ennen jo olimme päättäneet, että lapsi saa tulla. Yhdessä oltiin oltu vähän yli vuosi kun aloin odottaa meidän esikoista. Alle 2 vuotta ennenkuin pieni syntyi. Ja pian sen jälkeen karkasimme vihille. :P Sittemmin perhe kasvanut vielä yhdellä murulla, asuntolaina kasvanut samalla kun neliömääräkin ja sokerihääpäivä on syyskuussa.
krista
2.7.2017 at 22:17Mun piti ihan googlata, että mikä on sokerihääpäivä :) Meillä tulee vasta puuhääpäivä :D
ElinaBeE
2.7.2017 at 22:26Oijoi! Koskas sitten saa sen timantin? Eikös jonain hääpäivänä kuulu saada timantteja?
krista
3.7.2017 at 10:20Hihi se oli 60 vuotta, että ei ihan lähiaikoina vielä :D
kao kao
3.7.2017 at 12:27Mä kiusasin kaverin miestä et jokaisesta lapsesta pitää saada vähän timantteja :D Hän oli siis ostanut ekasta mut ei vielä toisesta.. Vaimon kanssa todettiin et vauva on tosiaan saapunut mut timantit ei :)
Hanna
2.7.2017 at 23:13Onneksi olkoon. Perjantaina tuli täyteen 17 vuotta siitä, kun eräs puolituttu tummatukkainen muusikko etsi yösijaa keikan jälkeen. Yhä samalla reissulla, nyttemmin sentään siirtynyt vuodesohvalta samaan sänkyyn 😊 Toivon teille vähintään yhtä monta yhteistä vuotta ❤
Peikkorukka
2.7.2017 at 23:33Mitä mitä, me ollaan miehen kanssa oltu yhdessä kauemmin kuin te (meillä tuli yhdeksän vuotta täyteen viime huhtikuussa) ? :D Tuntuu jotenkin oudolta, jotenkin olen aina mieltänyt että olette Joelin kanssa olleet jo TOSI KAUAN yhdessä …
Meillä tuntuu osittain tosi lyhyeltä tuo yhdessäoloaika koska oltiin se viisi ensimmäistä vuotta etäsuhteessa ihan kunnolla ja ei se nyt vaan ole samanlaista yhdessäoloa. Toisaalta taas varsinkin se viisi ensimmäistä vuotta meni tosi hitaasti koska tuo etäisyys oli tosi raastavaa. Neljä avioliittovuotta on taas mennyt ohi hujauksessa, varsinkin tämä viimeisin (vauvavuosi).
Heispi
3.7.2017 at 07:50Onnea ❤
Me mentiin kihloihin 6kk seurustelun jälkeen, naimisiin siitä 6,5v kuluttua, ja eka napero tuli 7v päästä 😊
Tänä vuonna ollaan oltu 12 vuotta yhdessä.
MarjaH
3.7.2017 at 08:26Onnea ihanat ❤
.
Mullekin on iskenyt tänä vuonna se tosiasia, että me ollaan parin viikon päästä oltu _yhdeksän_ vuotta naimisissa. Siis huhhuh. Mies saa tänä vuonna suunnitella, mitä tehdään. Mennään ainakin ampumaradalle :D Ja varmaan syömään hyvin jonnekin :) Tiedossa on myös eka yhteinen lapseton yö sitten taatiaisen syntymän, jee!
MIMA
3.7.2017 at 08:29Onnea on yhteinen elämä <3 Me tapasimme, kun olimme mieheni kanssa juuri täyttäneet 16v. Ikää mittarissa nyt 37 (+2lasta), eli reippaasti yli puolet elämästä on yhdessä kuljettu. Ja hyvä niin! On ollut ihanaa kasvaa aikuisiksi yhdessä.
Taru/ stuffabout.fitfashion.fi
3.7.2017 at 08:37Me oltiin 10 kuukautta ennen raskautta ✌😂 3 vuotta ei kuulosta siia kovin lyhyeltä ajalta; )
Lilah
3.7.2017 at 08:46Mulla on tänä vuonna se puoli elämää yhdessä, noin puolet siitä lapsiperheenä ja tunnettu ollaan jo kuusi vuotta pidempään eli 25 vuotta. Meillä ei siis vauhti päätä ole huimannut, yhdessäkin ehdittin olla ja asua 7 vuotta ennen esikoista. Koska mies on minua lähes 10 vuotta vanhempi, vitsailen aina että pitää tehdä jo nyt kaikki ne jutut yhdessä mitä haluaa tehdä, koska yhteisiä eläkepäiviä meille ei alati nousevalla eläkeiällä ja miesten naisia lyhyemmällä eliniällä ehkä ikinä tule.
Lilah
3.7.2017 at 08:50Hah, ja nykysellä eläkeiällä mies on kutakuinkin eläkeiässä kun kuopus on täysikäinen. Mutta siitähän se vielä tulee nousemaan roimasti seuraavien vajaan parinkymmenen vuoden aikana. Ehditään sitten olla työikäisiäkin yhdessä kun lapset on muuttaneet kotona – vaikkakin esikoisen ja kuopuksen 9 vuoden ikäero saattaa taata sen, että lapsenlapset on olemassa ennenkuin nuorin on aikuinen :-D
maub
3.7.2017 at 10:07mä tulin eräälle miehelle raskaaksi noin 2 päivää tapaamisen jälkeen 🙄 no siitä on 8,5 vuotta, lapsiakin on nyt kaksi ja viikko sitten mentiin vihdoin naimisiinkin. Joskus käy tuuri kerrasta ❤️
Karkkibee
3.7.2017 at 12:21Onnea!!
Mäkin tapasin mun miehen kun se oli vielä 26 ja mä olin 31. Alussa oli tooosi nolooooo ku oli niin nuori poikaystävä – ihan kehdonryöstäjäfiilis (vaikka hei, viis vuotta, kamoon) mutta aika nopeesti siitä pääs yli onneksi. Nyttemmin kuulemma mieheni on mua vanhemman näköinenkin (parta) ja on aikas paljon järkevämpi ja rauhallisempi kuin mä, niin se tasottaa :D Lapset pienempänä ihmetteli että miten isi VOI olla äitiä nuorempi kun se on niin paljon pitempi!
Me tavattiin 2004 ja esikoinen syntyi 2007 että mhnnmmm, aika samoissa mennään :)
Rouva H
3.7.2017 at 16:55Ihanaa (jo vietettyä) vuosipäivää ja rutkasti lisää rakkaudentäyteisiä vuosia! <3
Me ollaan oltu yhdessä hieman reilut 5 vuotta. Kaksi vuotta meni yli 300 km välimatkalla etäsuhteessa, ensimmäinen yhdessä asuttu vuosi meni 25 neliössä, kihloistakin jo 3 vuotta, häistä kaksi ja 6 viikon sisään syntyy meidän kaksostytöt. Lisäksi vietetty tänä aikana minun kaksikymppiset, miehen kolmekymppiset. Nyt ollaan 23 ja 32. :D Voi miten aika rientää, kun kiteyttää yhdessäolon numeroiksi. Neliöitäkin meidän tulevalle nelikolle on onneksi nykyään hieman enemmän. ;)