Ferioilla yksisarvisten kanssa

Fuengirolan kansainvälisillä vapun ajan ferioilla käy yli miljoona ihmistä viiden päivän aikana.

Mekin oltiin siellä. Kahden lapsen… …ja kahden elämää suuremman yksisarvisen kanssa.

Vappupallot, oi vappupallot.

Näin ”etäsuomalaisena” erilaisten vuodenkiertoon liittyvien juhlien järjestely vaatii joskus vähän pientä säätöä. Lasten kannalta jollekin pääsiäisruoholle olisi ollut ihan sama, jos se olisi jäänyt kylvämättä – mutta sitten vastaavasti virpominen oli tärkeää. Ja vappupallo. Ei vuotta ilman vappupalloa! Sitähän odotetaan edellisen vapun pallonlässähtämisestä asti ja mietitään, että mikä pallo sitten vuoden päästä valitaan.

On-nek-si Fuge tarjosi tähän(kin) suomalaiselle näppärän ratkaisun, sillä tuolla ferioilla tosiaan noita tärkeitä palloja oli myynnissä. Ja kohtuuhintaankin, 5 eurolla.

Meidän feria-käynti menikin sitten palloiluksi. Tarjolla oli (äänivallin ylittävällä melulla varustettua) huvipuistoaluetta, eri maiden ruokia, musiikkia, tanssia, myyntikojuja… Mutta ne ilmapallot! Ne kun piti saada tietysti ensin, ennen kuin ne parhaat loppuu.

Ja siinäpä sitten tuulessa ja väkijoukossa kun taistelet kieppuvien pallojen kanssa sellaisessa tajunnanräjäyttävässä metelissä, jossa kaikenlainen keskustelu on mahdotonta, niin… ….aaaaa. Mutta lasten mielestä oli ihanaa ja kivaa ja parasta ikinä.

Koska ilmapallot.

Ja käytiin toki karusellissäkin. Ja pomppulinnassa.

Me oltiin tarkoituksella yritetty valita feria-käynnillemme se mahdollisimman hiljainen ajankohta, sunnuntaina alkuillasta. Ja väkimäärältään tuo ajankohta olikin meille ihan ok. Ne volyymit sen sijaan… En tiedä, onko espanjalaisilla kuuloa ollenkaan olemassa. Joka ikisellä kulmalla on kovaääniset, joista pauhaa jokaisesta erilaista musiikkia täy-sil-lä. Jo hetken oleilu tuollaisessa ympäristössä (ja vilkkuvaloja kaikkialla) oli meille aikuisille vähän liikaa. Kun ei pysty yhtään puhumalla (tai edes huutamalla) kommunikoimaan toisen kanssa, siitä tulee jotenkin oudon hermostunut ja ärtynyt olo, vaikka kaikki on teoriassa ihan hyvin.

Mitä nyt tuuli riepottaa niitä jättipalloja niin, että puuskissa pitää täysin voimin taistella.

Feriat on täällä sellaiset megabileet, jossa porukka bailaa neljään asti aamulla joka ilta. Ja kuulemma ei ole mikään poikkeus, että taaperot ovat kärryissä mukana pikkutunneille asti – perheet pitävät hauskaa yhdessä! Hauskanpito ja volyymi on katossa, ja alkoholiakin juhlintaan kuuluu – mutta umpihumalaisia tai käytöshäiriöitä ei (kuulemma; me ei oltu niin myöhään) näy.

Espanjalaiset osaa tuon bilettämisen; siitäpä mallia suomalaiseenkin vapun viettoon!

Noiden megapallojen kanssa me sitten käveltiin yhdeksän aikoihin illalla koko matka (n. 40 minuutin kävely) kotiin asti – taksiin kun noiden kanssa ei olisi mahtunut. Mutta lapset jaksoivat reippaasti.

Isi kantoi tuulessa riepovat pallot.

Pallot saivat kotona totta kai nimet.

Silvan pallon nimi on Tähti.

Seelan pallon nimi on Sini-Mona-Ei-Saa-Koskea-Lamppuun.

Hauskaa vappua kaikille! <3

 

 

34