Puutalobabylandiasta ei harmi kyllä näkynyt eilen uudenvuodentoivotuksia täällä – ne nimittäin huudettiin itkuyrjönä alakerran vessanpönttöön.
Voihan vatsatauti sentään!
Kohtalon ivaa, että Thaimaan-reissusta selvisin parilla pienellä varpusparvella, mutta kotiin tultua oli odottelemassa sitten tällainen. Vaikka ruokamyrkytykset ja erilaiset reissumahavaivat ovat minulle ihan tuttua kamaa, varsinaista oksennustautia en ole sairastanut kuin viimeksi lapsena. Siispä vähän ihmetyttää: eikö tämä menekään ohi? Ruokamyrkytyksissä kun on se ihana puoli, että kun ”paha ruoka” on poistunut elimistöstä, olo helpottaa hyvin pian.
No nyt ei helpota. Graah.
Viime yönä maha oli niin kipeä, että unet jäivät pieniin koomatorkahduksiin. Jossain vaiheessa havahduin siihen, että ulkoa kuuluva rakettien pauke on yhtä äkkiä paljon voimakkaampaa kuin ennen. Vilkaisin kelloa: 23:59. Säntäsin oksentamaan (ties monettako kertaa).
Kun sen erän yrjöt oli yrjötty, olikin jo sitten vuosi 2014. Uudenvuodenvieton kohokohta oli joskus aamuyöllä se, että kokonainen päärynä pysyi sisällä melkein kahden tunnin ajan – wohoo!
Täytyyhän tässä nyt jotain varmaan silti toivottaa. Eli sanotaanpa vaikka, että:
Vatsatautivapaata uutta alkanutta vuotta kaikille!
(onneksi tauti ei tartu näin virtuaalisesti)
IdaV (Ei varmistettu)
1.1.2014 at 11:51Minä ja mieheni sairastettiin myös vatsatauti joulun jälkeen ja oli aivan hirveä tauti! Mitään ei pystynyt juomaan, kun kaikki tuli 20min sisällä ulos. Siinä sitten ”koomassa” maattiin janoisina ja toivottiin, että uni tulisi ja pääsisi hetkeksi irti vatsan väännöistä. Pikaisia paranemisia ja toivottavasti ei tartu muille! Hyvää uutta vuotta samoin :)
Kristaliina
1.1.2014 at 12:06Auts. Tätä on nyt kai tosi paljon liikkeellä. Ja taitaa olla ärhäkkä tarttumaan, kun mäkin oon todennäköisesti saanut tämän jostain tyyliin ovenkahvasta – en keksi muutakaan, että mistä tää ois tullut.
Kestikö teillä pitkään?
Mua neuvottiin terveyspalveluiden neuvonnasta, että pitäis kuitenkin koko ajan juoda jotain (juon reissusta jääneitä Silvan Floridraleja eli sellaista suola-sokeriliuosta) ja syödä, kun on raskaana. No sehän tietysti aiheuttaa sen, että pitää tuolla pöntöllä juosta koko ajan. No, toivottavasti edes muutama vesihuikka ehtisi imeytyä kroppaan… Terveysneuvonnasta onneksi sanottiin, että vatsatauti ei ole sen vaarallisempi raskaana oleville kuin muillekaan – onneksi!
annakarin
1.1.2014 at 12:16Mullakin jäi syömättä kaikki uuden vuoden herkut, joita ostettiin, kun mikään ei pysynyt sisällä – kiitos antibioottikuurin. Voi kurjuus.
Mietin vaan, että eihän tämä olo paljoa eroa siitä muutaman vuoden takaisesta krapulaolosta.. Eipähän oo ainakaan morkkis!
Parempaa uutta vuotta sinnekin! Mahataudit kestää onneksi yleensä ihan hetken, vaikka se nyt on aika laiha lohtu sen pahan olon keskellä. :(
K1rs1 (Ei varmistettu)
1.1.2014 at 12:31Moikka! Pikaista paranemista!! <3 <3 Minä ja mies ja myös mun vanhemmat sairastettiin juuri ennen joulua kanssa kunnon vatsatauti, meidän yhdeksänkuiseen pikkuiseen ei onneksi tarttunut!
Tosi kurja tauti ja mulla kesti mahakipu vielä monta päivää oksentamisen/ripuloinnin loputtua :( Ja ipanan raivosi rinnalla, kun kroppa oli niin kuivunut, että maitoa ei tullut tarpeeksi. Onneksi tätä kesti vain yhden päivän ja sitten maitoakin taas tuli! :) Mutta vauvan hoito vatsatautisen oli kyllä kamalaa!Nyt uutena vuotena onneksi sai jo herkuteltua! Luulen, että Helsingissä on nyt tosi paljon vatsatautia liikkeellä, minullakaan ei sellaista ole ollut vuosiin, en yleensä todellakaan helposti sitä saa.
Tsemppiä!! <3
Iksu
1.1.2014 at 12:34Meidän tytöllä on ollut vatsatauti lauantai-illasta lähtien. Se ei ole onneksi ollut kovin raju, päivisin suurin osa ruuasta pysyy sisällä. Luultiin että se olis jo ohi, mut yöllä tuli iltapalat ylös ja aamulla löröt vaippaan. Huoh! En jaksa enäätätä sairastamista! Minä tai mies ei oo onneks sairastuttu.
Pikaista paranemista! Anopin konsti on oikein hienoksi raastettua raakaa porkkanaa ja omenaa. Kokeile sitä. Ja mustikkakeittoa, niinkuin Mia neuvoikin.
MM
1.1.2014 at 12:38Mun ihmelääke oksennustautiin on urheilujuoma. Opin sen erään oksennustaudin jälkeisella lääkärireissulla. Jostain syystä se alkaa aina ekana pysyä sisällä, vaikka mikään muu ei pysyisi. Ja siitä saa nopeasti energiaa riutuneeseen kehoon.
Mutta sympatiseeraan sua kyllä kovasti, koska itsekin sairastin raskausaikan yhden oksennustaudin ja totesin silloin, että vatsakummun kanssa oksentaminen on ihan hurjan hankalaa, kun ei meinaa löytää hyvää asentoa. :P
Toivottavasti alkaa mennä jo ohi siis!
Nannannaa
1.1.2014 at 12:52Onnea! Ohitit minut juuri kirkkaasti kisassa kurjimmasta uudenvuodenyöstä! Oma uusivuosi tuntuu heti paljon kivemmalta..
Paranemisia! Oksutauti on kyllä siitä veemäinen, että se olo on sitten ihan zombi monta päivää. Mullakin oli viimeks lapsena ollut kyseinen tauti ja sitten kesällä 2011 se hyökkäsi kimppuun täysin varoittamatta. Ei kyllä pienen vauvankaan kanssa ollut mitään herkkua, onneks mies oli silloin lomalla. Välillä vaan kantoi lapsen tissille, kun ite makasin horkassa sängyn pohjalla. :D Mutta tosiaan, vaikka se oksentaminen meni ohi n. vrk:ssa, niin sen jälkeen meni n. viikko, että olo alko olemaan normaali… Nyt oonkin sit parin vuoden aikana ottanut kaikki menetetyt vuodet kiinni ja sairastanut yhteensä 3 tai 4 mahatautia. Yh. Lapseen ei oo vielä kertaakaan onneks iskenyt, mutta nyt kun menin kirjottamaan, niin eiköhän se tässä viikon sisään pamahda. :D
Kristaliina
1.1.2014 at 14:31Joo, kyllä joku aina vetää paremmat pohjat :) Onneksi meillä on vielä muu perhe terveenä – se ois vielä kurjempaa, kun/jos tirppa sairastuisi. Vaikka se voi kyllä tässä olla edessä vielä… Mutta toivottavasti onnistun pitämään nämä oksupöpöt ihan ominani!
Lennu (Ei varmistettu)
1.1.2014 at 12:53Me miehen kanssa vedettiin molemmat tämä ennen joulua… mies huuto-oksensi yhden yön (parin tunnin välein, vesi pysyi sen aikaa sisällä), itsellä kesti sitten pari päivää. Mulle pelastus oli kuiva vaalea leipä (sellaisenaan suoraan paketista jotain valmiiksi viipaloitua leipää) ja banaani. Toivottavasti helpottaa pian!
Mindeka
1.1.2014 at 13:15Voi ei!
Tiedän sitten jo melko varmasti, minkä taudin me saadaan tuolta tarhasta ensi viikolla…. Eeeeeeeeei!!!
Toivottavasti voit jo paremmin!
Kristaliina
1.1.2014 at 14:20Auts… Toivottavasti tämä on joku sellainen tautiaalto, joka ehtis jo vaimeta siihen mennessä! Mäkin kyllä ihmettelin, että on kyllä kummallinen aika tällaiselle pöpöaallolle, kun tavallisestihan nämä kai leviää siilloin, kun koulut/päiväkodit/työt alkaa…
Nyt on muuten sellainen (luultavasti väliaikainen) parempi olo, että ajattelin rohkauistua syömään leivän. Huh se on kuulkaas iso juttu se. Pitäkää peukkuja.
phocahispida
1.1.2014 at 14:31Facebookissa jo toivottelinkin pikaista paranemista, mutta täytyy muitakin vatsatautia potevia lohduttaa sillä, että kunhan nesteyttää riittävästi taudin aikana ja syö vaan kaiken mitä saa itsensä pakotettua syömään niin olo kohenee nopeasti taudin mentyä ohi. Toisin kuin vaikka joissain flussataudeissa, joissa tukkoinen ja kurja olo voi kestää viikkoja.
Teidän lomaltapaluushokki alkaa ilmeisesti olla saattohoitovaiheessa, mutta mulla tuli se mieleen kun huomasin, että meidän perheessä on kytenyt jo yli viikon lomallaoloshokki eli lapsen akuutti takertuminen vanhempiinsa nyt kun ei yllättäen ollakaan päiväkodissa. Että ota näistä lapsosista sitten selvää. :D
http://kideblogi.fi/ilmansinuaolenlyijya/2014/01/01/ei-voi-ymmartaa-eli-joululoman-aitiyssymbioosi/
Kahvittelija
1.1.2014 at 14:51Voi kökkö :/
Mulla oli taaperoa odottessani suurin piirtein samoilla raskausviikoilla ihan armoton oksennustauti. Oksensin niin rajusti, että naamasta katkesivat pintaverisuonet. En kuitenkaan silloin osannut heti yhdistää yhtäkkistä muutosta kasvoissani (ne näyttivät jonkun rokon runtelemilta!) rajuun oksentamiseen, joten säikähdin ja menin päivystykseen, kun ajattelin, että entä jos tämä on jotain vauvalle vaarallista tautia…no, riuduin sitten viisi tuntia päivystyksen odotushuoneessa, minkä jälkeen nuori mieslääkäri totesi kasvoistani iloisesti ”aika jänskä!” ja lähetti minut suureellisesti ambulanssilla työpaikkakunnaltani Raumalta Turkuun ja suoraan TYKS:n synnärille tarkistukseen…täällä sitten kätilö totesi, että rujo ulkomuotoni johtuu oksentamisesta ja että synnyttäville äideille käy usein samalla tavalla (jep, mulle kävi myös, kun puskin taaperoa maailmaan muutamia kuukausia myöhemmin).
Vatsatauti alkoi rajusti, eikä mikään pysynyt sisällä, mutta jo seuraavana päivänä olin jo paljon paremmassa kunnossa. Toivottavasti sullakin menee tauti pian ohi, eikä tartu Silvaan!
Vierailija (Ei varmistettu)
1.1.2014 at 15:02Lomien aikaan kun matkustellaan, niin taudit leviää pitkin Suomea huoltsikoiden vessanovenkahvoista… Ja sukulaiset levittävät keskenään tautipöpöjä. Eli lisää syitä pysyä ensi vuonna ihan vaan omalla perheellä kotona. :)
anna-liisa (Ei varmistettu)
1.1.2014 at 21:17Suosittelen Gefilus-mehuja heti, kun joku alkaa pysyä sisällä. Varmaan muiden firmojen vastaavat toimivat samalla lailla, en vaan ole tutustunut niihin. On ihan tutkittu juttu, että ne lyhentävät taudin kestoa ja nehän maistuvat lapsillekin (jos vaikka tirppakin saa tuon taudin). Siellä on myös se mustikka-vadelma-keitto, jos on kokenut mustikkakeiton toimivaksi tai uskoo siihen, kuten meidät useimmat on opetettu uskomaan. Ja maitotuotteet (kaikki, myös gefilus-jutut) muutamaksi pv:ksi pannaan, saattavat lisä-ärsyttää mahaa.
(nämä neuvot antoi vanha terkkari)
Vierailija (Ei varmistettu)
1.1.2014 at 21:42Meillä ei myöskään mahatauteja sairastettu juurikaan lapsuuden ja omien lasten saannin välillä (mitä nyt kerran au pairina ollessa, mutta sekin siis lapsiperheessä) mutta sen jälkeen vakiorytmi on ollut joka toinen vuosi. 2011 jouluna aloitin itse aattoiltana, esikoinen jatkoi tapanina, kuopus 28.12. ja mies sopivasti uudeksi vuodeksi. Kutakuinkin kaikki jouluruuat jäi syömättä kun ensin ei pysynyt sisällä ja sitten ei maistunut viikkoon. Loman päättyessä ei ollut kovin levännyt olo. Sinäkin jouluna joku muu veti sentään pohjat, sillä tuttavaperheessä oli tuon mahataudin lisäksi Tapani-myrskyn ansiosta sekä vesi että sähköt poikki pari vuorokautta. Meillä kukin oksensi suunnilleen ikänsä mukaisen monta kertaa ja sama kaava on toistunut ennenkin. 2009 tauti vaivasi meitä heinäkuun helteillä. Mies oli vielä työreissussa ja minä koitin yksin pysyä topillani 5kk kanssa 2,5-vuotiaan perässä pihalla. Huh. 2013 tauti näyttäisi ohittaneen meidät…kop kop. Tai ehkä se vain otti aikalisän, kunnes olen ihan viimeisilläni raskaana…
Melina G
2.1.2014 at 07:00Mulla oli ihan sama ilanne pari joulua sitten: olin vakavasti raskaana (la huhtikuussa) ja vatsataudissa, joka kesti kaksi vuorokautta. Voisiko olla, että raskauden takia kestää hiukan kauemmin? (Tai ehkä, koska pitää kuitenkin ainakin juoda koko ajan.) Ison mahan kanssa se on kyllä tuplasti kamalampaa. Tsemppiä!