Kymmenen kuvaa viikonlopusta

Voihan viikonloppu! Kymmenen ohimenevän epätarkan valokuvanräpsyn kertomana -näin se meillä meni:

1. ”Joo mä kaivan sen yhden mekon sieltä laatikosta puoli tuntia ennen niitä häitä, mä laitan sit sen, kyl mä tiedän, mihin mä sen pakkasin”.

Niin joo. Paitsi se oli ollut mulla päällä noin kuusi vuotta ja saman verran kiloja sitten. Pientä makkarankuoriefektiä havaittavissa, onneksi meni vetskari nipin napin kiinni eikä ratkennut. (ennen tää oli ollut löysä)

Puhumattakaan, että mihin olin pakannut korkkarit ja sukkahousut.

haihin-mekko

2. Ruska on jo viime metreillä; vielä kuitenkin jäljellä vähän väriä:

syyskuun-loppu

3. Photobooth-kopissa ystävien häissä:

photo-booth

4. ”Mitä, miks sä otit musta kuvan?”

tarrarulla

5. Kuka olisi uskonut (en minä; terkut Tilia!) – me todellakin laitettiin ne daalioiden juurakot talvehtimaan. En (sentään) katsonut mitään ohjeita mistään; ois varmaan pitänyt.

daalia-juurakko

6. Joel poimi maasta sitä mysteerisalaattia. En uskalla maistaa. Mutta kai se sit salaattia on.

salaatti-villi

7. Ihan pikkasen pihajätettä noudettavaksi:

siisti-piha

8. Vannoutuneet rinkkaihmiset joutuivat toteamaan, että me tarvitaan matkalaukkuja. Mahdollista yhtä matkaa varten ei tuntunut järkevältä ostaa useampaa uutta ja kallista laukkua – niinpä apuun kierrätysryhmä! Sieltä saadut/ostetut matkalaukut tässä odottavat jo matkaansa.

Tyhjinä tietysti, ei me nyt mitään pakattu tietysti olla. Menee viime metreille se. Mutta mä tykkään pakata kamat vasta lopussa; muuten unohdan, mitä olen pakannut, alan tarkistella, purkaa ja pakata uudestaan, ja sotken pakan lopullisesti.

matkalaukut

9. Tytöt ovat jo valinneet Espanjaan lähtevät lempparikirjansa:

valitut-kirjat

10. Joku tyyppi meidän peilissä:

selfie

Huh huh. Ens viikolla toivottavasti ensimmäiset tavarat lähtevät rekkaan kohti Fuengirolaa. Ja sitten ensi viikonlopulle onkin vielä ihan hulluna hommaa. Koti näyttää ihan katastrofilta, mutta esimerkiksi lähes kaikki tyhjennettävät hyllyt on jo tyhjennetty. Vaatehuonekin vasta puolillaan.

Voi vittu saatana. Että kyllä me tästä selvitään.
(vrt. viikko sitten täällä)

24

You Might Also Like

  • Siku
    23.10.2016 at 21:24

    Moi! Innolla seuraan teidän Espanjan valloitusta :D kuinka kauan Te olette siellä ajatelleet olla, vai onko meininki se että palaatte kun huvittaa? Paljonko/mitä tavaraa otatte mukaan? Ilmeisesti kuitenkin jotain sinne viedään etukäteen? Ikimuistoisia hetkiä toivotan!

    • krista
      23.10.2016 at 21:48

      Paluuliputkin on kyllä :) Viisi kuukautta siellä ollaan, eli maaliskuun lopussa takaisin!

      Asunto siellä on kalustettu, mutta kyllähän sitä kamaa silti tulee… Rekalla lähtee etukäteen tuplavaunut&yksöisrunko, tyttöjen pyörät ja potkulauta, pari matkalaukkua (leluja, kirjoja) ja iso tietokone kahdella näytöllä (tarvitaan töihin). Ja sit isot matkalaukut lennolle ruumaan. Että tällä kertaa ei tosiaankaan mikään minimatkatavaroiden reissu, uhhuh :D

  • vannikkila
    23.10.2016 at 21:31

    Kyllä te selviitte <3

    Nimim. Omakotitalon pintaremontti ja muutto 2 viikossa taaperon kanssa.

    • krista
      23.10.2016 at 21:50

      Kiitos, nyt alkaa jo optimismi vähitellen voittaa – vaikka tekemistä edelleen ON, on silti ikään kuin valoa tunnelin päässä näkyvissä :) Joo, oon monta kertaa ajatellut muuttosysteemejä tässä pakatessa ja siivotessa. Että uhhuh. Tavallaan tää on vähän niin kuin minikokoinen muutto, mutta onneksi ei ihan täyspainoisena, kun huonekalut sun muut pysyy paikoillaan sentään :)

  • Jenniuu
    24.10.2016 at 03:56

    Kolme mantereelta toiselle muuttoa tehneenä olen ihan jopa ihaillut miten järjestelmällisesti ja ajoissa te muuttoa hoidatte :) niinku ihan tosi ja oikeesti. Minä taisin ekan muuton hoitaa suunnitelmallisen tarkasti. Sen jälkeen muutot ovat olleet kaaosta ja tämä viimeinen ihan liian lunkisti ja vähimmällä mahdollisella vaivalla hoidettu. Toki aina tulee stressiä ja paniikkia. Siksi halusinkin kommentoida – mun paniikin auttaa se, kun tiedän päivän, jolloin kaikki muuttoon liittyvä on ohi. Kuvittelen itseni jo uuteen paikkaan ja tiedän ettei se paniikki ja kauheus kestä ikuisesti eikä enää edes kovin kauaa.

    Hehee, olipahan mullakin kerrankin jotain sanottavaa. Puutalobabya olen lukenut kuitenkin vasta siitä asti, kun ensimmäinen baby syntyi.

    Hyvin se menee!

    • krista
      24.10.2016 at 09:18

      Kiitos! Joo tällä kerralla oikeasti aloitettiinkin hyvissä ajoin, ja jo kesällä mietimme, että elokuussa ei vielä ajatella asiaa, syyskuussa aletaan hoitaa ”juoksevia asioita” ja lokakuussa pakata. Että periaatteessa hanskassa; silti käytäntö ryydyttää :) Mutta joo, itsekin ajattelen, että ”sitten siellä” (ja jotain positiivista tähän perään) :) Toki arki alkaa sitten sielläkin, mutta ainakaan ei tarvitse viiteen kuukauteen pakata :D

      Kiva, kun laitoit kommenttia! Ja vau, olet ollut mukana jo 4,5 vuotta siis! <3

  • Hanna
    24.10.2016 at 10:29

    Kyl se siitä. Mikään ei ole tehokkaampaa, kuin ne viime hetken paniikkiminuutit. Oli kyse melkein mistä hyvänsä. Lupaathan pistää paljon kuvia etelästä? Ja paidattomasta Joelista 😊

  • Tilia
    24.10.2016 at 15:19

    Pidän peukkuja daalioille!