Viisi kysymystä ja vastausta – koti

Te kysyitte – ja minä vastaan!

Tasan viikko sitten vastasin kysymyksiin teemoista minä & elämä (täällä). Ja jatkoa seuraa niin kuin lupasin: tänään viisi kysymystä ja vastausta aiheesta koti, ja vaikkapa viikon päästä vielä viimeiset viisi kysymystä aiheesta lapset.

Kuppi kahvia käteen siis ja vastaamaan – tällaisia te halusitte tietää:

Koti

1. Oliko teillä joitain muita asumisvaihtoehtoja kuin puutaloelämä ennen puutalon ostoa? (kysyjä: Lydiah)

Rakastuin ensisilmäyksellä Helsingin vanhoihin suojeltuihin puutalokortteleihin heti Helsinkiin muutettuani, joskus 90-luvun puolella jo siis. En voinut ymmärtää, että tällaisia alueita tosiaan on olemassa Suomessa; koti-Kuusamossa kun rakennuskanta oli hieman… …erilainen. En todellakaan nähnyt itseäni silloin vielä realistisesti lapsiperhemeiningeissä – ikää parinkymmenen verran silloin – mutta jotenkin… …no jotenkin silleen, että jos jos JOS mulla olisi joskus perhe, niin oh jos se asuisi tällaisessa ihanassa idyllissä ja ja ja… Vähän niin kuin satu, jollaisesta melkein ei uskalla edes haaveilla.

Silloin ajankohtaisempi elintapa oli kuitenkin kaupunkiasuminen: asuin ensin pari vuotta Kalliossa, sitten Kampissa, Töölössä ja viimeksi Punavuoressa. ”Harrastuksenani” kuitenkin oikeastaan aina oli seurailla puutalojen hintoja ja kuntoja, ja kävin muutamia kertoja näytöissäkin.

Kun tapasin Joelin, asuin siis Punavuoressa ja Joel Kampissa; sellainen sopiva puolen kilometrin hajurako :) Emme koskaan virallisesti asuneet yhdessä ennen puutaloa. Sitten tuli kevät 2011, jolloin minä aloin puhua puutalosta ja Joel vauvasta. Seuraavana kesänä saivat alkunsa molemmat osat elämää, sekä puutalo että baby :D

Itselläni oli silloin sellainen voimakas tunne, että puutalo tai ei mitään. Ja se ”ei mitään” olisi ollut se, että olisimme siis jatkaneet elämistä niin kuin siihenkin asti. Tykkäsimme siitäkin. Mutta oma puutalo oli ikään kuin sellainen yhteinen ”pitkän tähtäimen unelma”. Joelillekin puutaloelämä oli varmaan se sellainen omin elämänmuoto; Joel on asunut puutalossa tässä muutaman kilometrin päässä koko lapsuutensa. Kiirettä puutalon löytämiselle ei ollut – seurailimme ja kävimme näytöissä. Kunnes sitten Se Oikea osui kohdalle :)

2. Miten ihmeessä voi pärjätä, kun asuu puutalossa Helsingissä? (kysyjä: Karoliinan)

Itse asiassa – ja tämä on ihan posketonta, mutta Helsingin asuntotilanne on just näin kummallinen – meillä on asumiskustannukset samat tai vielä vähemmän kuin jos asuisimme Helsingissä vuokralla. Voin oikeastaan ihan suuruusluokkaakin paljastaa: lainaa maksamme alle 700 euroa kuukaudessa. Sähköt siihen päälle sitten toki.

Koko tästä kuviosta on varmaan kiittäminen sitä, että aikoinaan vuonna 2006 otin järjettömän suuruisen ja järjettömän pitkän asuntolainen, jolla ostin Punavuoren-kaksioni. Sellaisia silloin pankit surutta myönsivät; jopa 60 vuoden lainoja, vaikka en sentään ihan sellaista silloin ottanut. Välillä 2006-2011 keskusta-asuntojen hinnat nousivat kohisten ja onnistuin todennäköisesti myymään asuntoni just oikeaan aikaan. Myin sen muuten ihan yksin ja itse ja olen edelleen niii-iiiin ylpeä kiinteistökristailustani. Myös vastavalmistunut putkiremontti oli myyntivaltti. Lisälainaa ei edes tarvittu eli makselen edelleen takaisin sitä lainaa, jonka vuonna 2006 otin.

3. Miten olette uskaltaneet remontoida puutaloa niin rohkeasti itseksenne? Onko remontoiminen/pintakäsittelyhommat olleet haastavia kokemattomalle vai onko jommalla kummalla teistä enemmänkin kokemusta talojen laittamisesta? Entäs miten remppaaminen on onnistunut lapsien KANSSA? Eivätkö ne ole jatkuvasti jaloissa pyörimässä? :’DD (kysyjä: Maria)

Koska puutalo oli meille se sellainen koko elämän ultimate-unelma, oli jotenkin ihan yhtä selvää, että nyt tehdään omannäköistä. Samaa olimme molemmat jo tehneet kyllä omissa aiemmissa asunnoissamme ja sisustusmakumme sopivat vaan jotenkin tosi hyvin yhteen :) Ehkä olemme myös molemmat sellaisia persoonia, että tiedämme ja tunnemme omat visuaaliset makumme; että mikä on ”meitä” ja mikä ei. Ja ei siihen oikestaan sen kummempaa rohkeutta tarvittu; alettiin vaan hommiin :)

Puutalo oli jo valmiiksi todella hyvässä peruskunnossa; se oli perusteellisesti joka ikistä lautaa myöten saneerattu. Meille jäi siis vain pinnat ja muut sellaiset ”omat jutut”, joita haluttiin. Kumpikaan meistä ei ollut remontoinut aikaisemmin – heh eikä juuri pitänyt porakonetta kädessään. Mutta jotenkin oli sellainen olo, että nääh ei se nyt niin vaikeaa voi olla :D Ja löytyyhän noita tutorial-videoita netti pullollaan :)

Isommat jutut, kuten kirjaston ja olohuoneen välisen oviaikon suurentaminen teetettiin ammattilaisilla.

Ja miten remppaaminen on onnistunut lasten kanssa…? Huonosti :D Eihän täällä mikään edistykään :D Toooosi tosi vähitellen on juttuja tehty ja tehdään edelleen. Keskeneräisyyden sietäminen on tässä hyvin-hyvin olennaista :)

4. Muistan, että joskus kun Silva oli vauva, kirjoittelit miten kävitte mökillä. Onko se teidän oma mökki ja mitä sille on tapahtunut, kun et ole siitä puhunut nyt muutamaan vuoteen? (kysyjä: Ninnuli)

Se on suvun mökki – ja oih, silloin joskus ennen puutaloelämää me Joelin kanssa sitä tosiaan varmaan suvusta eniten käytettiin. Silloin meillä oli kesäisin akuutti tarve päästä ”kivikaupungista” ulos, mutta puutaloelämän jälkeen se tarve vaan hävisi. Jotenkin meillä on niitä mökkiolosuhteita ihan riittävästi tässä omalla pihalla :) Mutta varmasti vielä joskus, kun lapset ovat isompia, koittaa taas uudestaan mökkeilyn aika!

Siellä se mökki siis edelleen seisoo :)

5. Mistä sisustus- tai kodinlaittoprojektista haaveilet seuraavaksi? (kysyjä Jodelie)

Oi! Monesta! Mistäköhän lähtisi liikkeelle…? Ehkä aika/olennaisuusjärjestyksessä :)

Tän kevään aikana ois tarkoitus remontoida tuosta entisestä saunasta se kodinhoitohuone, siitä täällä. Alustavasti on katsottu, että alettais hommiin jo tän kuun lopussa… Jaiks!

Ilmalämpöpumppu halutaan! Sekin on jo päätetty ja ehkä asentajakin löydetty.

Keittiöön olisi kiva saada uudet kaakelit (siitä täällä) ja uusia työtaso, liesi ja lavuaarisysteemit. Mutta se aikajärjestyksessä kolmantena vasta; katsotaan sitten noiden kahden ensimmäisen jälkeen lisää :)

Eikä olkkarikaan ole vielä valmis, kirjastoon ois yks kiva idea, aa ja eteinen ihan vaiheessa niin ja makuuhuone tietysti… Niin joo. Itse asiassa ei täällä taida mikään valmista. Koskaan. Mutta ei se mitään, me ollaan sotkuille sokeita :D

*******

Ensi viikolla siis viimeiset viisi kysymystä ja vastausta – silloin siis aiheena lapset :)

27