Vuoden 2022 lukusaldoksi kirjattakoon neljä kirjaa enemmän kuin viime vuonna. Tänä vuonna luin vauva vatsassa, vastasyntynyt sylissä ja vaipanvaihtovastuuta vältellen 34 kirjan verran.
Ajattelin kerätä tänä vuonna luetut kirjat yhteen ja poimia niistä kymmenen parasta – klassinen TOP 10 siis.
Tässä siis vuoden 2022 helmet: kymmenen parasta tänä vuonna lukemaani kirjaa.
1. Kate Quinn: Koodinimi Alice
käännös: Päivi Paju
lainattu kirjastosta
Kahdella aikatasolla (1915 ja 1947) liikkuva naisvakoojan tarina.
Joo, tämä se on. Just tämän täytyy olla kärkipaikalla tänä vuonna – kirja, jonka jälkeen pitkään kelailin juonenkäänteitä ja fiilistelin kirjan historiallisia faktoja ja viitteitä tositapahtumiin, jotka paljastuivat kirjan loppukappaleessa.
Tämä oli minulle myös ensimmäinen Kate Quinnin kirjoittama kirja. Tänä vuonna luin myös kaksi muuta: Metsästäjätär ja Ruusukoodi. Molemmat olivat hyviä, mutta ei niin huikeita kuin tämä.
Koodinimi Alicesta tarkemmin aiemmin täällä.
2. Delia Owens: Suon villi laulu
käännös: Maria Lyytinen
lainattu kirjastosta
Nuori tyttö jää yksin asumaan hökkeliin suoalueelle.
Taistelin pitkään tätä ”kaikki fanittaa tätä” -kirjaa vastaan, kun pelkäsin, että just minä en siitä tykkäisikään. Mutta okei okei, tykkäsinhän minä, ja liityin heittämällä fanittajien kuoroon. Järjestys näillä on nyt vähän summittainen, mutta väittäisin, että tämä oli minulle heti Alicen jälkeen tämän vuoden toiseksi paras kirja.
Suon villi laulu herätti niin voimakkaat mielikuvat, että en ole uskaltanut katsoa kirjasta tehtyä elokuvaa. Näin trailerin, ja sekin oli vähän liikaa. Halusin säilyttää kirjan synnyttämät mielikuvat. Mutta varmaan, kun aikaa riittävästi kuluu ja kirjan mielikuvat haalistuvat, uskaltaudun myös elokuvan pariin.
3. Susan Abdulhawa: Rakkaudetonta maailmaa vastaan
käännös: Anna-Mari Raaska
lainattu kirjastosta
Eristysvankeuteen joutuneen palestiinalaisnaisen tarina.
Tai toisin sanoen tarina siitä, millaisia valintoja saattaa joutua tekemään, jos valinnan varaa ei ole.
Hieno esimerkki genrestä, jota rakastan: ihmisten kautta poliittisen historian valottaminen. Tällä kertaa Palestiinaa ja sen lähimaita.
Blogissa aiemmin kirja-arvostelu täällä.
4. Kristin Hannah: Satakieli
käännös: Kaisa Kattelus
lainattu kirjastosta
Kahden erilaisen sisaren selviytymistarinat sodassa.
Tämä on niin tuoreeltaan luettu, että en ole kertonut tästä blogissa vielä mitään – tarkempi arvostelu siis tulossa vasta myöhemmin.
Aiemmin tänä vuonna luin Kristin Hannahilta Alaskan taivaan alla. Sitä oli hehkutettu paljon ja minunkin mielestäni se oli tosi hyvä, mutta ei kuitenkaan yltänyt koko vuoden kymmenen parhaan joukkoon. Mutta tämä Satakieli oli vielä enemmän minun makuuni!
Tarkempi arvostelu tulossa myöhemmin!
5. Lucinda Riley: Kadonnut sisar
käännös: Hilkka Pekkanen ja Tuukka Pekkanen
saatu joululahjaksi vuosi sitten
Seitsemän sisaren saagan viimeisen sisaruksen tarina – mutta sisarussaaga ei loppunutkaan tähän!
Seitsemän sisaruksen tarina on tuntunut kirja kirjalta paremmalta – ja tämä kirja siis toistaiseksi parhaalta. Jonkin verran juonta nivottiin jo yhteen, mutta paljon jäi vielä paljastumattta.
Kirjasta aiemmin blogissa täällä.
6. Kate Morton: Hylätty puutarha
käännös: Hilkka Pekkanen
lainattu kirjastosta
Pieni tyttö saapui yksin Australiaan – mitä menneisyydessä on tapahtunut?
Hassua, olen lukenut vain yhden Kate Mortonin tänä vuonna! Ehkä siksi, kun olen lukenut melkein ne kaikki jo tätä ennen, ha. Tämän sijoittaisin Mortonin kirjan kolmen kärkeen, yhdessä Paluu Rivertoniin ja Talo järven rannalla -kirjojen kanssa.
Kirjasta aiemmin blogissa täällä.
7. Sarah Lark: Valkoisen pilven maa
käännös: Sanna van Leeuwen
lainattu kirjastosta
Kaksi naista lähtee Uuteen-Seelantiin mennäkseen naimisiin ja ystävystyvät matkalla.
Pyysin Instassa syksyllä vinkkejä Australiaan sijoittuvista kirjoista, ja vastaukseksi sain (muun muassa) Inboxin täyteen Uutta-Seelantia. Mutta ihanaa, että sain! Sarah Larkin kirja oli todellinen löytö.
Myös siksi, että tästä sukusaagasta on vielä kolme (?) kirjaa jäljellä. Jesh!
Tästä tulee tarkempi arvostelu myöhemmin blogiin.
8. Lucinda Riley: Orkideatarha
käännös: Tuukka Pekkanen
ensin lainattu kirjastosta, mutta myöhemmin esiiintynyt myös kirja.fi -blogiyhteistyössä
Kielletty ja salattu menneisyyden rakkaustarina, ja miljöönä englantilainen rapistuva sukukartan
Näiden Rileyn ”ei-sisaruksia-vaan-muita” -kirjojen taso valitettavasti vaihtelee. Tämä oli ehdottomasti sieltä parhaasta päästä. Ihana ”mitä menneisyydessä on tapahtunut” -selvittely.
Tarkempi kirja-arvostelu täällä.
9. Holly Ringland: Alice Hartin kadonneet kukat
käännös: Hanni Salovaara
arvostelukappale saatu osana kirja.fi -blogiyhteistyötä
Kovia kokeneen tytön kasvutarina haitallisen rakkauden keskellä.
Kirja kuin kark… kukka. Kuin kaunis esine, jota tekee mieli silittää. Ja ihan yhtä kaunis oli sisällön tarina australialaisesta tytöstä, joka pelastuu tulipalosta ja jota isoäiti haluaa suojella.
10. Lisa Wingate: Ennen kuin olimme sinun
käännös: Hilla Hautajoki
lainattu kirjastosta
Köyhän perheen lapset kidnapataan adoptioon.
Kymmenennen kirjan valinnan kanssa piti ihan ponnistella! Niin monta hyvää, jotka eivät tähän nyt mahtuneet… Mutta lopulta fiilispohjalta tämä se oli – tämä piti saada vielä kymmenikköön mukaan.
Hieno tarina, joka perustuu oikeasti tapahtuneen kauhistuksen ympärille. Memphisissä 1920-luvusta alkaen todellakin toimi adptiojärjestö, jonka johtaja Georgia Tann järjesti köyhien perheiden lasten kidnappauksia ja myi näitä lapsia rikkaille perheille ympäri Amerikan. Tämän asian ympärille oli rakennettu hieno fiktiivinen tarina, jossa oli sivuhenkilöitä myöten tosi aidontuntuisesti kuvatut henkilöhahmot.
Aaaah, vuosi 2022 oli siis kaikin puolin oikein hyvä lukuvuosi!
Mitkä sulla oli tämän vuoden parhaat lukemasi kirjat? Jaa vinkkisi ja suosittelusi taas tähän alle! Näitä vinkkejähän imee muutkin kuin minä – hyödyttävät siis kaikkia lukemista etsiviä!
Tässä vielä kaikki tämän vuoden 34 kirjaa, kirjoittajan sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä. Linkeistä löytyy aiemmat postaukset, joissa kirjoitin niistä tarkemmin. Kolme kirjaa olen lukenut niin vasta, että niistä on tarkemmat arvostelut vielä tulossa.
Susan Abdulhawa: Rakkaudetonta maailmaa vastaan
Jessie Burton: Nukkekaappi (arvostelu vasta tulossa)
Abigail Dean: Tyttö A
Mari Frisk: Monitahokas
Kristin Hannah: Alaskan taivaan alla
Kristin Hannah: Satakieli (arvostelu vasta tulossa)
Tommi Kinnunen: Pimeät kuut
Sarah Lark: Valkoisen pilven maa
Rosa Liksom: Väylä
Marsha Mehran: Lumoavien mausteiden kahvila
Marsha Mehran: Ruusuvettä ja lammaspataa
Liane Moriarty: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista
Heather Morris: Kolme sisarta
Kate Morton: Hylätty puutarha
Jojo Moyes: Morsianten laiva
J.P. O’Connel: Hotelli Portofino
Delia Owens: Suon villi laulu
Sarah Penner: Myrkynkeittäjä
Lizzie Pook: Helmenkalastajan tytär
Kate Quinn: Koodinimi Alice
Kate Quinn: Metsästäjätär
Kate Quinn: Ruusukoodi
Lucinda Riley: Italialainen tyttö
Lucinda Riley: Kadonnut sisar
Lucinda Riley: Orkideatarha
Holly Ringland: Alice Hartin kadonneet kukat
Jan-Philipp Sendker: Kapinallinen ja varas
Jan-Philipp Sendker: Sydäntemme kaihoisa syke
Elif Shafak: 10 minuuttia 38 sekuntia tässä oudossa maailmassa
Zadie Smith: Valkoiset hampaat
Joonatan Tola: Punainen planeetta (äänikirjana)
Meri Valkama: Sinun, Margot
Lisa Wingate: Ennen kuin olimme sinun
Saippua
30.12.2022 at 03:06Luettujeni listalta löytyy paljon samoja kun sinullakin. Sama mieltä olen Suon villistä laulusta, tykkäsin! Kaikki perheemme naiset lukivat sen ja päätimme yhdessä mennä katsomaan sen myös elokuviin, virhe! Ilman kirjan pilaamistakin se olisi minusta ollut huono, ihmeen imelä ja vaan ähh. Koodinimi Alice taas ei vaan toiminut kohdallani. Lainasin sen ensin kirjastosta enkä päässyt kovin pitkälle ja meni palautukseen. Monien hehkutuksien ansioista kokeilin uudestaan, nyt äänikirjana. Jännästi jotkit toimii sillä tavalla paremmin, mutta valitettavasti ei vaan taaskaan lähteny ja taisi juuri tänään mennä sekin laina umpeen. Samoin tuolta listalta jäi Punainen planeetta kesken, oli liian häseltävä makuuni ja uskon elämän olevan liian lyhyt huonojen kirjojen väkisin loppuun lukemiseen :D muutama suosikkini listasi ulkopuolelta minulle oli tänä vuonna yllätyksellisesti Pienen hauen pyydystys sekä juuri viime yönä minua valvottanut kerralla ahmaistu Melkein geisha. En tiedä sanoisinko sitä enää vuoden päästä suositukseksi, mutta juuri äskettäin luettuna on vielä mielen päällä. Toivottavasti vauva antaa sinun lukea ensi vuonnakin!
Jenni M.
30.12.2022 at 10:01Koodinimi Alice meni just äänikirjana varaukseen, kiitos.
Rileyn kirjoista parhaat on tosiaan Orkidea tarha ja Vaarallinen kirje. Auroran salaisuuden kuuntelin just ja se jäi ”ihan ok” tasolle.
Ehkä tän vuoden löytöihin voisi laskea Risto Isomäen, jonka tyyli on jotain karmivan silmiä avaavaa, mutta mielenkiintoista. Esim. Gilgamesin tappio tai sarasvatin hiekkaa. Vaatii tosin tietyn mielentilan, kun haluaa niihin uppoutua.
Enni Mustoselta tänä vuonna meni osin Lappiinkin sijoittuva sarja: Lapinvuokko, Jääleinikki ja Kultarikko. Nyt on vielä kesken Järjen ja tunteen tarinoita -sarja, mutta koukuttava sekin. Syrjästä katsojan tarinoita myös kokemisen arvoinen sarja, jos jollain vielä kahlaamatta läpi.
Kristiina Vuoren uusimmat piti tietysti myös ottaa haltuun: Kesytön liekki ja Samettiin kätketty. Lukusuositus koko Vuoren tuotannolle!
Vikkola
30.12.2022 at 12:56Kiitos! Monta tuttua kirjaa, mutta tästä saan lisää omalle kuuntelulistalle. Ennen kuin olimme sinun oli niin surullinen, mutta hyvä, ja Suon Villi laulu on yksi parhaista lukemistani kirjoista ikinä.
Kiva juttu, että teet näitä kirjalistoja! Löydän aina tästä itselleni sopivaa kuunneltavaa ja usein arviotkin menevät yksiin.
A
30.12.2022 at 15:47Ei yhtään tuttua kirjaa (mulla on hieman eri maku kirjojen suhteen, lähinnä dekkareita, scifiä ja fantasiaa menee). Koodinimi Alice tuli laitettua muistiin, se voisi aiheen puolesta olla kiintoisa. Oman kirjavuoden isoin elämys oli Andy Weirin Operaatio Ave Maria (avaruusseikkailu, pitää pelastaa maa) ja aloitin pitkin hampain äänikirjana (en tykkää kuunnella äänikirjoja, luen sata kertaa mieluummin itse), kun ei löytynyt mun kirjatilauspalvelusta e-kirjana. No, uskoisin, että tämä nimenomainen kirja (sekä tarina, että Andy Weirin tyyli kirjoittaa) sopii äänikirjaksi mainiosti….ja tällä tavalla sai venytettyä nautinnon useaksi kymmeneksi tunniksi. Loppupuolen pelkäsin vaan, että onko loppu ”plaah ja määh” (esim. tyyliin ”kaikki olikin vain halluilua tai unta”) mutta ei, loppukin oli hyvä (tämä on ollut tänä vuonna lukeamani usean kirjan kompastuskivi, loppu joka saa ärsyyntymään huonoudellaan).
Kvaakkuli
30.12.2022 at 20:42Mun kymppi, ehkä (paitsi monesta sarjasta useampi osa kävisi tähän…), en osaa laittaa sen kummemmin järjestykseen:
Laila Hirvisaari: Vienan punainen kuu
Anna Soudukova: Mitä männyt näkevät
Kristiina Vuori: Samettiin kätketty
Minna Rytisalo: Rouva C.
Paula Havaste: Vierashuoneet
Paula Havaste: Yhden toivon tie
Camilla Nissinen: Meitä vastaan rikkoneet
Paula Havaste: Laahus
Anna-Maria Eilittä: Tämäkin hämärä katoaa
Enni Mustonen: Järjen ja tunteen tarinoita sarja
Monet noista sun kympin kirjoista on käynyt mielessä, mutta vielä eivät ole lukuun asti päässeet. Osaan edelleen sellainen vastareaktio meneillään, ehkä jossain vaiheessa sitten.