Ei eijei, otsikosta huolimatta en ole laajentamassa tämän blogin sisältöä CougarWomanin tai Jeminan tonteille.
Sen sijaan tämä bloggaus koskee sirkusta.
Ja sitä että miksi hemmetissä mä en käy useammin katsomassa nykysirkusta – koska mähän rakastan sitä!!!!
*******
Oli aika, jolloin useamman vuoden ajan kävin katsomassa lähes joka ikisen Helsingissä esitetyn nykysirkusesityksen. Istuin kuin tatti Cirko-festareilla keväisin, ihmettelin pieniä ylitaiteellisia Ateneum-salin esityksiä ja huokailin ihastuksesta upeissa megaspektaakkeleissa.
Mieleenpainuvimpia ovat olleet… äh: ehkä tämä on yksi sirkukuksen ”läpilyönnin” haasteista – esitysten nimet eivät jää millään mieleen!
No, Kaivarin rannassa oli Taiteiden yössä 2007 (?) teltta, jossa oli… no, tosi huikea esitys, just sellainen megasuperspektaakkeli. Google ei sen nimeä enää löytänyt. Muistaako kukaan?
Edit: nimi löytyi, kiitos! Eli kyseessä oli ranskalainen Collectif AOC ja esitys Question de Directions.
Myöhemmin (ehkä seuraavana vuonna?) Hietalahden kentällä oli vähän samantyylinen. Ei haisua nimestä.
Ja sitten ihan erilainen! Myös Espoon Tapiolassa oli muutama vuosi sitten sirkusesitys, jolle oli rakennettu ihan oma telttansa. Esitys oli ihan huikean hauska: se kuvasi sirkusperheen epäonnisen sirkus-shown. Yleisö oli jaettu kahtia: toiset näkivät shown ”oikealta puolelta” niin kuin yleisönä, toiset taas istuivat takahuoneen puolella ja näkivät sähellysten taustat sieltä – molemmissa oli ihan kutkuttavan hykerryttävä meno. Mutta nimi…?
Edit: …ja tämä oli belgialainen Circus Rolando: Circenses.
Aaaa ja tietysti yksi ensimmäisistä näkemistäni tämäntyyppisistä esityksistä! Se oli kaaaaaauan aikaa sitten siellä Hietalahden satamassa, telakka-alueella. Logossa oli lentävä hirvi. Ja soittikohan siellä Cleaning Women? Muistaako kukaan tätä? Kai se edes sisälsi nykysirkusta? Saatan myös sotkea kaksi eri esitystä toisiinsa. Muistikuvat ovat hieman sumuiset.
*******
Niin joo, sellaisia sirkussuosituksia täällä. Että terveisiä vaan sirkustaiteilijoille: antakaa nyt hemmetti vie huikeille teoksillenne sellaiset nimet, että myös ne jäävät katsojan mieleen! :)
******
Takaisin seksiasiaan. Eiku sirkusasiaan.
Eilen mä piiiiiitkästä aikaa kävin katsomassa nykysirkusta, ooooh miten kivaa! Ja vieläpä kaksi esitystä samalla kerralla – kyse oli Cirko-keskuksen yhteisillasta, jossa ensin esitettiin Salla Hakanpään Pinta, ja väliajan jälkeen Zero Gravity Companyn Will Have Sex for Love. Pääsin esityksiin reteästi kutsuvieraana, ja seuralaiseksi mukaan pyysin Mindekan, joka muuten olikin nykysirkusesityksessä ihan ensimmäistä kertaa elämässään.
Oli muuten tosi kummallista huomata, että vaikka pidän itseäni ”nykysirkusharrastajana”, olen käynyt Suvilahden Cirko-keskuksessa vain yhden ainoan kerran. Ja silloinkin olin eksyksissä: oikeasti yritin löytää Circus Helsingin uudet tilat viereisestä rakennuspömpelistä.
Ja tuo Cirko-keskus on kuitenkin ollut siellä jo 2,5 vuotta. Hmm. Olen ilmeisesti ollut tämän ajan aika kiireinen näissä lapsentekohommissa.
Kuva esityksestä Salla Hakanpää: Pinta. Kuvaaja: Tom Hakala.
Mä en todellakaan ole mikään sirkuskriitikkoasiantuntija, mutta mun silmään Pinta oli sellaista pelkistympää, tyylikästä ja tanssillista nykysirkusta, jossa pääosassa oli ainoastaan (huikean vahva ja lihaksikas) ilma-akrobaatti ja köysi. Ei ylimääräistä hörsellystä, vaan sellaista aika vähäeleistä tyyliä. Muutamat yllätykset piristivät esitystä ja jättivät ilmaan sopivan oooh-efektin.
Ja sitten se Will Have Sex for Love.
Hih pakko sanoa, että se oli juuri mun tyylistä sirkusta: hurjan taidokasta ja tunnelmaltaan vaihtelevaa – mukana myös sopiva ripaus sellaista absurdia, todella kummallista sirkushuumoria.
Kuva esityksestä Zero Gravity Company: Will Have Sex for Love. Kuva: Janne Pietiläinen.
Jännä huomata, miten eri ihmiset katsovat esityksiä niin eri tavoin. Nykysirkus-ensikertalainen Mindeka on syvästi visuaalinen ja esteettinen tyyppi – niinpä ne asiat olivat kuulemma hänellä mielessä myös esityksiä katsoessa. Minä taas olen kai jotenkin elämys- ja kokemushakuinen: niinpä minä tuijotin esiintyjien huikeita taitoja, notkeita kehoja – ja ihmettelin taas kerran sitä, miten ammattilaiset saavat vaikeat ja kivuliaat temput näytämään niin… keveiltä ja helpoilta.
Voin nimittäin sanoa, että esimerkiksi tämä sattuu ihan p*keleesti:
(anteeksi, oli ihan pakko sensurointikirota tässä yhteydessä)
Au au au au au au au. Kuva esityksestä Zero Gravity Company: Will Have Sex for Love. Kuva: Janne Pietiläinen.
Suunnattoman ihailun lisäksi mieltä kaihersi Netta Lepistöä ja Maarit Utriaista katsoessa muitankin tunteita… Kuten ääretöntä kateutta.
Vaikka olen omassa sirkusharrastuksessani edelleen ihan armoton pyllyilijä, kyllä 6-7 vuoden harjoittelu kuitenkin sen tekee, että etenkin tämän esityksen nuora- ja pariakrobatiaosuudessa oli myös jotain sellaista, jota minäkin voisin osata. Noin niin kuin periaatteessa. En tietenkään noin kauniisti ja sulavasti, mutta kuitenkin.
Ja siitä seurasikin sitten tämä:
Eääääääh! Miksi mä en ole treenannut noin!?! Nyt mä olen taas tässä paisuvassa tilassa – eiiih mä haluan olla tuollainen kaunis ja voimakas sirkustaituri tuolla nuoralla. Eääääh!
”Okei okei nyt tehdään lapsia, tämä on tämä vaihe elämässä”, yritin lohduttaa hiljaa itseäni.
Ja sitten heti perään:
”Mutta entä ne kaikki vuodet ennen lapsia! Kaikki ne sirkustreenaukselta menetetyt vuodet! Miksi mä en silloin treenannut kaikkea vapaa-aikaani, kun oli kerran siihen mahdollisuus – eäääääh!”
*******
Esitysten jälkeen puhkuin taas sirkusintoa ja -ihastusta.
”Hei kyllä sä vielä kuule ehdit – ensin vaan nopeasti pullautat tuon vauvan tuolta ulos ja sitten treenaamaan”, Mindeka tsemppasi.
”J*mankauta mä lähden suoraan synnytyslaitokselta tuonne nuoralle!”, minä uhosin.
Niin joo paitsi että viimeksi en kävellyt kunnolla melkein kuukauteen enkä pyöräillyt koko kesänä. Pöh, sivuseikkoja.
*******
Jos tosi-tosi erilainen viikonlopputekeminen kiinnostaa, näiden esitysten yhteisillat on nähtävillä vielä tänään ja huomenna (pe ja la) siellä Cirkossa Suvilahdessa. Suosittelen!
Omaa pylleröivää sirkusteluharrastustani aiemmin mm. täällä:
http://www.lily.fi/blogit/puutalobaby/sirkustemppuja
ja täällä:
http://www.lily.fi/blogit/puutalobaby/liikuntamatematiikkaa
Mindeka
1.11.2013 at 13:14Kiitos vielä kerran, että pyysit minua mukaan! Kokemus todellakin oli vaikuttava ja kotona vouhkasin illan vain näistä esityksistä ja siitä, miten ihmeessä en ole tiennyt tällaisen taiteen olemassaolosta yhtään mitään?! Kuinka monta muutakin, nykysirkuksesta täysin tietämätöntä täältä löytyy?
Ja heh, vielä näitä kuviakin katsoessani, ihailen Salla Hakanpään (taivutetaanko se noin?) lihaskuntoa ja sitä, kuinka määrätietoinen treenaaja täytyy olla, jos mielii edes yhden kerran kiivetä velttoa köyttä pitkin ylös. (Puhumattakaan siitä, että sen tekee noin kolmekymmentä kertaa esityksen aikana ja siinä välissä kiikkuu ylösalaisin pelkästään yhden käden varassa, jne. Olen todella vaikuttunut!)
P.S. Rationalisti (?) sisälläni ajatteli tuon p*rkeleesti sattuvan (lainaus sinulta) tempun aikana, että ”Onkohan sillä takapuolessa joku kovike, että se voi tehdä noin?” :D
Olen vieläkin ihan, että: wau.
Kristaliina
1.11.2013 at 13:20Joo, niin kuin mä sulle esityksen jälkeen kerroinkin – mähän henkilökohtaisesti vihaan tuota köyttä :D Siis silleen, että sillä itse jotain tekisin :) Ensimmäisellä kerralla reippaasti vaan nappasin siitä kiinni ja kuvittelin jotenkin apinamaisen ketterästi kapuavani sinne ylös niin kuin joskus ala-asteella. Ja jaksoin pidätellä käsilläni kiinni arviolta 1,5 sekuntia. Kädet olivat vereslihalla jo muutaman yrityksen jälkeen, ja jalat nirhautuivat asfaltti-ihottumalle. Ihan p*seestä koko köysi :)
…ja sitten jonkun tekemänä se on noin helppoa ja kevyttä – aivan huikeaa.
Hih mä en usko, että takapuolessa on muita kuin treenaamisen myötä syntyneitä kovikkeita. Olisit nähnyt, miltä mun takapuoli näytti, kun vastaavaa itse viime keväänä harjoittelin (pari kuvaa näkyy niissä aiemmissa linkeistä; uuups paitsi ei kuvia takapuolesta vaan musta makaamassa nuoralla :D :D :D). Näytin todella pahasti pahoinpidellyltä, koko takapuoli oli ensin pikimusta ja sitten alkoi vaihtaa eroottisesti väriä viikkojen kuluessa… :D
Tosi kiva, kun tulit mukaan!!!
Nunnuli (Ei varmistettu)
1.11.2013 at 13:59On aivan turhaa miettiä miksi on jättänyt jotain tekemättä ja katua menetettyjä treenitunteja. Ainoa suunta on eteenpäin ja kaikki kuitenkin etenevät omista lähtökohdistaan. Itse tanssin balettia, olen tanssinut lapsesta asti, mutta tanssiopiston tunneilla näkee paljon ihmisiä, jotka ovat aloittaneet vasta aikuisiällä ja edenneet harrastuksessaan ties kuinka pitkälle. Ja nimenomaan harrastuksessa. En tiedä ovatko suomalaiset sirkusesiintyjät ammattilaisia, varmastikin ovat. Ammattilaisiin on taitojaan aivan turha verrata, koska he tekevät sitä täyspäiväisesti työkseen. Se on sama kuin ensiapukurssilla käyvä vertaisi itseään ensiavussa työskentelevään lääkäriin. Mene harrastamaan, kehity ja pidä hauskaa! Sehän se pääasia on.
Kristaliina
1.11.2013 at 14:08Toi on niin totta! Ihan älyttömän hyvä tuo ensiapukurssi/lääkäri-vertaus! :D
Tän tarinan oon jo kertonutkin, mutta pakko kertoa uudelleen: Mä itsehän aloitin sirkusharrastukseni (vasta) kolmikymppisenä. Olisin halunnut jo varmaan viiden vuoden ajan, mutta jotenkin jännitin tunnille menemistä, kun ajattelin olevani ”liian vanha”.
Sitten mun ystävä tosi hyvin totesi:
”Hei, jos sä nyt aloitat, niin viisikymppisenä voit sanoa, että hei mähän oon harrastanut tätä jo 20 vuotta”.
Se kolahti. Aloitin harrastuksen saman tien ja se on niiii-iiin mun juttu.
Vierailija (Ei varmistettu)
1.11.2013 at 14:27Mahtavaa, että oot löytäny oman juttus. Pakko vinkata, että kannattaa joskus hipsiä myös nykytanssikatsomon puolelle, saatat ihastua siihenkin. :)
Mindeka
1.11.2013 at 14:37Hyvä pointti!
Mä koin myös paljon yhtäläisyyksiä nykytanssiin, vaikka toki erilliset taiteenalat ovatkin. Molemmat hyvin vaativia ja visuaalisia esityksiä. Tykkään!
Kristaliina
1.11.2013 at 14:41Totta, sisältävät varmasti paljon samaa! Jotain olen joskus nähnytkin, mutta minulla on ehkä niissä se ongelma, että kun en tiedä siitä oikein mitään, myös esityksen valinta on tosi vaikeaa…
Eli lajiin enemmän perehtyneille täten viestitän: mulle saa mielellään vinkata suosituksia, jos tulee eteen joku hyvä Helsingissä esitettävä nykytanssiesitys, jota kannattaisi käydä katsomassa!
Vierailija (Ei varmistettu)
1.11.2013 at 15:25Apua nimimuistiin pesee täältä: Kaivarinrannassa ollut teltta oli Juhlaviikkojen vierailu; ranskalaisen Collectif AOC:n Question de Directions (http://www.collectifaoc.com/spectacle/id6)… ja se siellä Espoossa taas belgialainen Circus Ronaldo – luulen että tuo kaksipuoleinen show on nimeltään Circenses (http://users.skynet.be/fa572653/EN/Frame.htm), mutta ovat olleet täällä niin monella esityksellä etten muista varmasti.
Hietsusta, hirvestä ja Cleaning womenista ei mitään havaintoa ; )
Kristaliina
1.11.2013 at 16:58Jee, kaksi kertaa BINGO – nää molemmat oli just oikeita! Hei kiva, mäpäs lisäilen nimet tuonne juttuun. Voi muistaispa joku vielä nuo muutkin!
Ilmari (Ei varmistettu)
1.11.2013 at 15:27Performanssitaide, nykytanssi, nykysirkus, kaikki suuria suosikkejani! Tanssivinkkinä Elina Pirisen Personal Symphonic Moment Zodiakissa 7.11. Pirisen nyrjähtänyt tyyli vetoaa aina!
Kristaliina
1.11.2013 at 16:56Iso kiitos vinkistä, ehdottomasti laitan korvan taakse!
Vierailija (Ei varmistettu)
1.11.2013 at 15:29Pakko sanoa että klikkasin bloglovinista tämän auki ja vilkaisin vain otsikkoa silloin. Olin IHAN VARMA että luen Jeminan blogia ja sitten hetkeksi hämmennyin täysin :D haha.
Kristaliina
1.11.2013 at 16:55Hihi!
sirpukka (Ei varmistettu)
1.11.2013 at 16:32noni tänään mars,vielä ehtii, porvooseen kattomaan sirkus aikamoinen esittää ensi-illassa Onnellisten työmaa.
teiltä ajaa porvooseen tasan 30min, tiedän koska asun naapurissa ja olen entinen porvoolainen! tsupitsup
alkaa klo 19
Kristaliina
1.11.2013 at 16:55Oi ei, oi ei, ei ehdipysty millään tänään lähtemään! Mutta vinkkinä porvoolaisille – menkää!
…ja onneksi on vasta ensi-ilta eikä viimeinen esitys, täytyypä ehkä suunnitella matkaa Porvooseen. Jännä, siellä on tullutkin käytyä vain aina kesäisin :)
vierailija (Ei varmistettu)
1.11.2013 at 16:43hyvä muistutus!! tämän pitikin mennä katsomaan mutta päivämäärä lipsahti mielestä. viilauksena sellainen, että uuden sirkuksen keskuksen Cirkon nimessä on keskellä k, hämmennyin hetkeksi klikattuani linkkiä ja sen vietyä jonkin epämääräisen lifestylebrändin sivulle :D
Kristaliina
1.11.2013 at 16:51Oho, oho – kiitos tiedosta, korjaan heti!
…ja hyvä, jos muistutuksesta oli hyötyä :)
Liisa
1.11.2013 at 17:53Hei, täälläkin nykysirkusfani! :) Minä olen tainnut enemmän katsoa vähän ”isompaa” nykysirkusta. Niistä suurin oli Orlandon Disney Worldissa nähty Cirque du Soleilin La Nouba. Täällä Helsingissä käytiin katsomassa Birdhouse Factory, jossa oli ainakin Cirque du Soleilin ja Moskovan sirkuksen taiteilijoita. Lisäksi jollain Helsingin juhlaviikoilla käytiin katsomassa Suvilahdessa teltassa joku trapetsijuttu, jonka nimeä en muista… Se kertoi ko. esityksen luojan omasta loukkaantumisesta trapetsilla. Ja Suvilahdessa käytiin katsomassa myös toinen esitys sisätiloissa, sen nimeä tai tekijöitä en muistakaan…
Olen tykännyt noista kaikista. CdS tekee upeita, henkeäsalpaavia, massiivisia ison rahan juttuja, kun taas noissa pikkusirkusten proggiksissa on erilainen mutta oma taikansa.
Trapetsihommat on aina olleet haaveeni, mutta kynnys on korkea. Enkä oikeastaan ennen tämän blogin lukemista ole edes tajunnut, että minulla olisi (ollut) mahdollista sitä harrastaa.
Kristaliina
1.11.2013 at 18:05Ooo, miten mä saatoinkaan unohtaa sen Suvilahdessa esitetyn nuorallatanssijutun – se kuuluu ehdottomasti tuonne unohtumattomimpien listalle! (ööö paitsi että sen unohdin :D )
Mä en ole itse asiassa ikinä käynyt katsomassa yhtään Cirque du Soleilin näytöstä. Syystä että hinta :) Olisin kyllä halunnut, mutta sitten olen vaan aina tuijottanut sitä lippuhintaa ajatellen, että eipystykykeneen. Ehkä sellaiseen voisi joskus investoida. Mun jotkut tutukin on nähneet sitä jossain Jenkeissä (ainakin Vegasissa?) ja on kuulemma ollut ihan huikeaa.
…ja totta kai on mahdollista, kurssille vaan! Aikuisten tunneilla on kaikenikäisiä ja -tasoisia sirkustelijoita! Mutta joo: itsekin pyörittelin silloin ajatusta mielessäni useita vuosia ennen kuin ”uskalsin” mennä tunnille. Mutta heti eka viisminuuttisen jälkeen tajusin, että turhaan jännitin!
Vierailija (Ei varmistettu)
1.11.2013 at 18:31Sirkustietopankki vastaa taas… Suvilahden nuorallatanssijuttu oli myöskin Juhlaviikkojen esitys, ranskalainen Les Colporteurs (http://www.lescolporteurs.com), mukana myös oma ihana Sanja Kososemme. Esityksen nimi oli le ’fil sous la neige’ – mitä lie tarkoittaa…
Kristaliina
1.11.2013 at 20:02Niin olikin, niin olikin! Kiitos!
Hih sarjassamme juurikin nimiä, joita on vaikea muistaa :)
Liisa
1.11.2013 at 21:46Joo tuo se oli! Kiitos Tietopankille!
Ja tuo toinen josta en muistanut oikein mitään, oli joku ruotsalainen tooosi pieni..
Ainakin La Nouba ja Birdhouse Factory oli todella hienoja, ehdottomasti hintansa väärtejä. Semmoisia, että alkoi itkettää monessa kohtaa kun oli niin hienoa. :D Harmittaa, että multa on jäänyt näkemättä molemmat CdS:n kiertävät isot showt jotka on käyneet Helsingissä. Seuraavaa kertaa odotellessa!
Ja tiedostan kyllä, että suurin kynnys on ihan minun omassa päässä. Pitäis vaan päästä sen yli. Jotenkin.
A. Sinivaara
1.11.2013 at 23:08Käyn sellaiset 3-5 kertaa vuodessa Las Vegasissa ja sen melkein jokaisessa hotellissa pyörii eri Cirque du soleil -esitys enkä ole käynyt katsomassa ensimmäistäkään, ikinä. Mä en edes tiedä miten se on mahdollista… on varmaan ollut liian kiire juosta yökerhosta toiseen. Nolous.
Vierailija (Ei varmistettu)
2.11.2013 at 01:05Täältä löytyy paljon lisää sirkusesityksiä http://www.sirkusinfo.fi :)
Leffahullu ja Filmifriikki (Ei varmistettu)
2.11.2013 at 01:46Haa! Mä muistan tän!
Lentävä hirvi oli osa Helsinki 2000 – kulttuuripääkaupungin ohjelmistoa ja esityksen nimi oli ”Kuvia hämärässä – maaginen kesäyö telakalla” … oli muuten melko hapokas spektaakkeli, kun puut nousivat merestä, ratikka kiisi vedenpinnalla ja hirvi lensi enkelkuoron saattelemana ja mukana oli niin telakan duunareita kuin joku hiphop-tanssiryhmäkin! Tykkäsin ihan älyttömästi, joten siksi kai on jäänyt niin hyvin mieleen :)
Mutta vaikka kuinka koetan muistella, niin Cleaning Women ei mun mielestä siellä ollut. Joku haitarin soittaja siellä tais olla ja sinfoniaorkesteri ja kuoro, metalliakin siellä rytmisesti paukuteltiin, mutta pyykinkuivaustelineitä mä en muista.
Kristaliina
3.11.2013 at 21:58Niin olikin! Niin olikin!
Hitsi mulla on sellainen olo, että se Cleaning Women ois ollut siellä… Vai hmm olikohan siellä telakalla jonain toisena vuonna joku toinenkin vastaava spektaakkeli, jossa se ois ollut…?
Ooo ja nyt tuli yhtä äkkiä mieleen samoilta ajoilta (2000-luvun vaihteesta) Kaapelitehtaalta yksi tosi huikea spektaakkeli – mulla jäi vaan mieleen se, että siinä ois ollut rock/metalli-tyyppinen musiikki, ehkä jopa livebändi sitä soittamassa…
Oh todellakin ois pitänyt ottaa nämä nimet aina ylös, tää muisteluhan on ihan mahdotonta! :D
phocahispida
2.11.2013 at 10:42Nykysirkusta olisi jännä käydä katsomassa! Mua kaduttaa että jätin pesäpalloharrastuksen aikanaan kesken. Se oli niin kivaa ja toi onnistumisen kokemuksia. Ja nyt kun intoa aloittaa uudelleen olisi, aikaa ja rahaa ei yksinkertaisesti ole. :<
P.S. Isänpäivälahjavinkki mattimyöhäsille http://kideblogi.fi/ilmansinuaolenlyijya/2013/11/01/lumoava-isanpaivaarvonta/
Hosuli
3.11.2013 at 13:05Haa, oon nähnyt tuon saman esityksen. Olin yhtä vaikuttunut kuin sinä ja päätin kotiin lähtiessäni, että nytpä menen katsomaan nykysirkusta jatkuvasti, mahtavaa jee jee! …Joo, ei ole tapahtunut, mutta ehkäpä vielä lähitulevaisuudessa. :)
Paprika (Ei varmistettu)
3.11.2013 at 13:56Ahh! Sirkus on niiiiin koukuttavaa! Kun olisi vielä kunnolla aikaa ja kunnon tilat missä reenata halvalla…!!
Vierailija (Ei varmistettu)
7.11.2013 at 23:06Juuri ensi-illasta kotiin saapuneena, voin yhtyä yllä olevan nykytanssisuositukseen. Elina Pirisen Personal symphonic moment oli vaikuttava, vaikkakin aika raju esitys. Upeat vahvat naiset tärkeiden asioiden äärellä, menkää ihmiset katsomaan. Muutenkin suosittelen tutustumaan Zodiakin ohjelmistoon, jos haluat yllättyä. Pian tulee esimerkiksi Sonya Lindforsin teos ensi-iltaan, jossa luvassa katutanssi vivahteita. Visuaalisen tanssin ystäville suosittelen Susanna Leinosta tai Tero Saarista, he edustavat vähän perinteisempää nykytanssia. Pirisen teokseen en ottanut (onneksi) 1,5-v. tyttöäni mukaan, mutta monesti olen ottanut, jos vähän tiedän etukäteen esityksestä jotain. Musta on tärkeetä tutustuttaa erilaisiin kulttuurin muotoihin pienestä pitäen. Toki pitää olla hereillä, mikä sopii ja mikä ei. Tässä osaavat yleensä auttaa myös tekijät (onko kovia ääni- tai valotehosteita, kesto, musiikkia vai ei ym) t. laiska pikku pegasos, joka ei enää juuri koskaan jaksa kirjautua sisään
SanniDuoD´lyh (Ei varmistettu)
13.10.2014 at 22:05Hei! Ihana blogi sulla. Jos nykysirkus ei pursua ulos, niin 15.-18.10. Kulttuurikeskus Caisassa voi nähdä Duo D´lyhin rakkaudesta ja naimisiinmenosta kertovan esityksen Tahdon-I Do :)