Vähemmän ja parempaa lihansyöntiä?

Kaupallinen yhteistyö: WWF

Kun itse aikoinaan teini-iässä aloin kasvissyöjäksi, oli kyse siitä, että jo oikeastaan lapsesta asti minua karmi se sellainen ”hrrr se on jonkun kuolleen eläimen lihaa” -ajatus. Silloin 90-luvun alun Kuusamossa ei juuri lihan ympäristövaikutuksista puhuttu; sen aika tuli vasta paljon myöhemmin. Tavallaan pääsin ihan vahingossa hurjan helpolla; en koskaan tehnyt mitään ”suurta eettistä päätöstä”. Söin vaan asioita (lähinnä porkkanaraastetta), joista tykkäsin, ja jätin pois ne, jotka äklöttivät. Ja hyvähän siihen päälle sitten oli jälkeenpäin keksiä, että ”no onhan tämä tietysti ympäristön kannaltakin hyvä ratkaisu”. Joo joo joo, kato ku oon niin eettinen.

Tällä taustalla ymmärrän sen ihan selkeästi: paljon vaikeampi tämä aihe on niille, joiden mielessä ensimmäinen ajatus herkkupäivällisestä on tirisevä pihvi – eikä joku mausteinen nam-nam-papupöperö niin kuin minulla.

Mutta se tiedetään, että maailma ei kestä nykyistä lihankulutustamme. Ei vaan yksinkertaisesti kestä. Jotain täytyy tehdä tai huonosti käy.

Lyhyesti vaikka näin: Ruoka muodostaa noin 20 % ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä – saman verran kuin liikenne. Lihantuotanto on mm. metsäkadon merkittävin aiheuttaja, kuluttaa valtavasti vettä, aiheuttaa suuria kasvihuonepäästöjä ja rehevöittää Suomessakin järviä ja Itämerta. Lisääntynyt lihan kulutus vaikuttaa myös sademetsiin, ja rehuksi kasvatettavan soijan tieltä raivataan koskematonta luontoa muun muassa Brasiliassa. Ja niin edelleen. (lähde WWF)

Joel (lihansyöjä) on sitä mieltä, että lopulta ratkaisun tähän ongelmaan tarjoaa keinoliha. Moni saa jo pelkästä ajatuksesta varmasti kylmät väreet – veikkaan, että yleinen hyväksyntä aiheeseen kehittyy hitaammin kuin lihamolekyylit petrimaljassa. Heh tai miten nyt sitä kehittävätkin.

Eli jospa ei sentään sitä jäädä odottamaan.

No – kaikki maailman ihmiset sitten kasvissyöjiksi ja vegaaneiksi? Niks naks, tuosta vaan. Siinäpä sitä lyhyen aikavälin tavoitetta, haha. Jos eivät usko, niin huudetaan lujempaa! Vaikkapa tuonne Kuusamon FB-ryhmään kun sellaisen huudon esittäisi, niin lentäisi ulos ryhmästä nopeammin kuin laskee vokaalit sanasta kikhernecurry.

Ja kuitenkin sen ”suuren massan” valinnoilla on väliä. Meidän jokaisen valinnoilla on väliä. Ja jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja ympäristöömme omilla valinnoillaan joka päivä monta kertaa.

WWF:n viime viikolla julkaisema Lihaopas aiheutti itselleni vilpittömästi sellaisen ”ah, järjen ääni!” -elämyksen. Että juuri näin näistä asioista pitäisi puhua, jesh!

Viesti oli nimittäin tämä: Lihantuotannon haasteet eivät tarkoita, että lihaa ei saa syödä. Kysymys on ennemminkin siitä, minkälaista ja kuinka paljon lihaa syömme.

Tämä on jotenkin ihanan vapauttava ajatus. Että jokainen voi vaikuttaa, ei pelkästään täysvegaani. Itse jatkan ajatusta näin: unohdetaan tuomitseminen ja toisten juustosiivuista nillittäminen. Jaetaan tietoa, ymmärrystä, reseptejä ja kannustusta, jotta joka ikinen tekee joka päivä ympäristön kannalta vähän järkevämpiä valintoja.

Vaikka syö lihaa, sitä voi syödä vähemmän ja valita lautaselleen ympäristön kannalta parempaa lihaa.

Ah. Mä niii-iiin tykkään tästä ajatuksesta. Vihdoinkin nykykeskusteluun (ja ihmisissä heränneeseen aitoon haluun vähentää lihansyöntiä) ajatusmalli, jossa pyritään ympäristön hyvään, mutta ei silti olla mustavalkoisia tai tuomita. Kiitos tästä, WWF!

Koska eihän se ole niin, että kaikki liha olisi yhtä haitallista. Tai että jos syö kaksi kertaa viikossa lihaa, se olisi yhtä huono kuin kaksi kertaa päivässä lihan syöminen. On tietysti hienoa ja ihailtavaa, että jotkut ovat täysvegaaneja – mutta vaikka ei ole valmis luopumaan lihasta kokonaan, voi lisätä ruokaansa kasvisten osuutta, totutella käyttämään erilaisia ”lihankorvikkeita” ja opetella tekemään hyvää kasvisruokaa. Ja jos ja kun se lihansyöjä sitten syö lihaa, hän voi valita ”paremman” lihavaihtoehdon.

”Vähemmän ja parempaa”, lukee siinä WWF:n Lihaoppaan etusivulla.

Lihaoppaan idea on selkeä. On punaisia valintoja (”vältä”), keltaisia valintoja (”harkitse”) ja vihreitä valintoja (”kohtuudella”). Esimerkiksi naudan liha Etelä-Amerikasta ja muista EU-maista on punaista, Suomesta ja Ruotsista naudanliha on keltaista, ja luomu ja luonnonlaidunliha ovat vihreää. Kaikista annetaan tiivit perusteet, että miksi näin. Ja jokaisesta ”lihalajista” löytyy niin punaisia kuin vihreitäkin vaihtoehtoja; eli sillä on väliä, minkä lihapakkauksen sieltä hyllystä poimii! Jos siis päätät syödä tänään kanaa, syö parempaa kanaa. Lisäksi Lihaoppaasta löytyy ”Suosi näitä” -osio, jossa kerrotaan tuotteita, joilla lihaa voi ruoista korvata.

Itse maitoa syövänä kasvissyöjänä tarkastelin erityisesti juustojen kohtaa. Ja kyllä; tällä on merkitystä omiinkin valintoihini jatkossa. En ole tällä hetkellä valmis luopumaan kokonaan maitotuotteista, mutta sen voin helposti tehdä, että juustoa valitessani valitsen ”keltaista” eli suomalaista tai ruotsalaista, ja ”vihreää” eli luomua (havainnolliset perusteet siis voi lukea täältä). Osittain tein näin jo entuudestaan, mutta jatkossa tässä skarpaaminen tuntuu jotenkin entistäkin merkittävämmältä.

Ah. Ah. Ah. Mä vaan niin niin niin toivon, että joka ikinen suomainen (myös hän, joka ei edes harkitse lihasta luopumista) tutustuu näihin ja ruokakaupassa tuotteita valitessaan pyrkii poimimaan niitä vihreitä tuotteita kärryihinsä – ja jos ei aina, niin edes mahdollisimman usein. Jokapäiväisillä pienillä valinnoilla on merkitystä!

Joka ikinen ihminen – sekä vegaani että ”lihaani” – tekee ruokalautasellaan ympäristön kannalta tärkeitä valintoja!

Lihansyönnin vähentäminen on ollut julkisissa keskusteluissa paljon pinnalla viime aikoina. Oletko sinä ajatellut, että voisit vähentää lihansyöntiä – tai oletko tehnyt niin? Tuntuuko siinä jokin erityisen vaikealta tai helpolta?

Usein kuulee, että lasten nirsoilu uusia ruokia kohtaan voi olla perheellisen arkipäivän ”kasviruokaistamisen” yksi haasteista. Ja kyllä; meidän perheessäkin näitä haasteita kohdataan. Mutta ajattelen, että tämä on sama kuin muidenkin uusien ruokien kanssa: rauhassa maistelemalla ja totuttelemalla. ”Lihankorvikkeista” meillä on sekä härkis että nyhtökaura toimineet mainiosti; niistä on tehty ”lihapullia” ja tai vaikkapa makaronilaatikkoa. Pavut menevät myös lapsille aika hyvin, ja tietysti perinteinen soijarouhe myös ”jauhelihana”, vaikkapa keitossa. Itse asiassa en yhtään ihmettelisi, vaikka Silva alkaisi jossain vaiheessa omasta tahdostaan kasvissyöjäksi; merkit ovat ilmassa, ihan samaan tapaan kuin mulla itsellänikin oli lapsena.

Sain blogiyhteistyön myötä arvottavaksi kaikkien tähän postaukseen kommentoineiden kesken 50 euron lahjakortin WWF:n verkkokauppaan. Vinkki: siellä on mm. aivan ihania pandapaitoja ja -huppareita aikuisille ja lapsille! Kilpailu on käynnissä ma 20.2. klo 16 asti ja kilpailun säännöt löytyvät täältä.

Kilpailu on päättynyt, kiitos kaikille hyvästä keskustelusta! Voitto osui nimimerkille Heya – onnea! Olen sinuun meilitse yhteyksissä! :)

Tuolla ylempänä julistin, että eläköön kannustus, vinkit ja reseptit – ja yritän täten itsekin elää sen mukaisesti! Minulta usein kysytään kasvisruokareseptejä; lähes aina, kun postaan jonkun ruoan kuvan. Lupaan siis laittaa niitä entistä useammin täällä blogissa jakoon! Hmm ja kenties voisi tehdä tuonne ylävalikkoon ihan oman kokonaisuuden (Joelin tekemistä) kasvisruokaresepteistä…? Kiinnostaisiko? Ehkä joskus kasvisruokien lisääminen ruokavalioon voi olla kiinni myös siitä, että ei ole sellaista vakiintunutta ”tän-muistan-arki-iltana-väsyneenäkin” -näppituntumaa helpoista ja nopeista kasvisruokaresepteistä…?

Tämän postauksen kuvissa on viisi Joelin tällä viikolla kokkaamaa (tai noutoruoasta jatkamaa) nopeaa kasvisruokaa. Ja resepti näistä tuohon viimeiseen tässä:

Pinaatti-kikhernetäyte suolaisille letuille

Ainekset:
4 dl kikherneitä
1 pss pakastepinattia
1 dl kermaa
1 tl suolaa
1 tl kurkumaa
1 tl chilijauhetta
1/2 tl kardemummaa
1/2 tl kuminaa
2 rkl öljyä

Tee näin:
Keitä kikherneet pehmeiksi. Kuumenna öljy pannulla ja lisää siihen mausteet. Pyörittele kikherneet öljyssä ja painele lastalla pehmeästi, niin, että ne hajoavat osittain. Lisää kerma, sekoita, hauduttele hetki.

Sulata pinaatti, lisää täytteeseen ja kääntele löyhästi. Tarjoile korianteri- ja ruohosipulisilpun kanssa.

Kaupallinen kampanja, yhteistyössä: WWF