Siskolla oli menoja, joten ulkoilimme tänään poikkeuksellisesti kolmen kesken.
”Ihanaa. Kerrankin voi paneutua yhden lapsen kanssa läsnäoloon”, ajatteli aikuinen.
”Tylsää”, sanoi lapsi.
”Jokohan sisko kohta on vapaana” -kysymys esitettiin jo ennen kuin parkkipaikalta päästiin. No niin, tästähän tulee sitten kerrassaan kiva päivä. Eväitä puolestaan kyseltiin ennen kuin Haltian luontokeskus oli kadonnut näkyvistä.
Jaahas.
Mutta pelastuksen pelastus, ulkoreitillä oli tehtäviä ja kylttejä, jotka karkoittivat tehokkaasti eskarilaisen tylsyyden. Etsi keppi, joka on yhtä pitkä kuin oma jalkasi. Liiku luonnossa juurten päällä ja puihin kiipeillen niin, että et koske maahan. Mittaa, kuinka monta kävyn mittaa olet pitkä.
Kivaa!
Ja oli sitten ne eväätkin.
Muutaman tunnin jälkeen palattiin iloisina kohti parkkipaikkaa.
”On ihana, että teitä on kaksi sisarusta ja teillä on aina toisistanne seuraa. Mutta on kiva olla joskus näin ihan vaan yhden lapsen kanssa”, minä herkistelin.
”Täh, ai miksi?”, lapsi ihmetteli.
”No että voi keskittyä kuuntelemaan ihan vaan sun jutut ja keskustella sun kanssa. Että sä saat välillä ihan kaiken aikuisen huomion”, selitin.
Hetken hiljaisuus.
”Niin siksi on välillä kiva olla vaan sun kanssa”, minä jatkoin.
”Ja sit välillä myös vaan siskon kanssa”, lapsi täydensi.
Kyllä, kyllä. Tasapuolisesti. Jännä huomata, miten syvälle juurtunut on ajatus tasapuolisuudesta ja tasan jakamisesta.
Myös jakamaton huomio jaettakoon siis tasan.
18
Karina
16.11.2020 at 11:44Hah, sä oot niin nopea postaaja että on tällanenkin teksti jäänyt tästä välistä ihan näkemättä – katoin kun se tuli tossa ehdotuksissa. Eihän näissä pysy perässä! :D
krista
16.11.2020 at 13:22Hahaa, mun postaustahti elää vähän fiiliksen (ja ajankäytön) mukaan, nyt on parin viikon ajan tullut kirjoitettua monesti viikonloppuisinkin! :)
Karina
16.11.2020 at 14:06:)
Mutta piti sanomani, että ihanaa kun sisarukset tulevat hyvin toimeen! Käsittääkseni saman sukupuoliset pienellä ikäerolla tulevatkin pääsääntöisesti, mutta oon kyllä tosi iloinen ja huojentunut, että meilläkin nuo sisko ja sen veli kolmen vuoden ikäerolla pääsääntöisesti tykkäävät toistensa seurasta. Tämä on pelastanut lomat ja reissut! Ollaan kyllä aika paljon puuhattu lasten kanssa myös erikseen, ihan eri mielenkiinnon kohteidenkin mukaan, ja nykyisin he jopa toivovat ettei sisko/veli tulisi mukaan :D mutta varsinkin pidemmillä vapailla ilman kavereita, saavat yhä yhdessä hienosti ajan kulumaan. Meidän lapset eivät edes suuremmin ole koskaan tapelleet, fyysisesti eivät koskaan. Nyt sitten kyllä naljailevat toisilleen milloin mistäkin asiasta ja keksivät aika mielikuvituksellisiakin haukkumanimiä toisilleen… Paljon enemmän niiden riitoja saa ratkoa nyt kuin aikoinaan :D