Tiedättehän tän yleisen blogipostaustyypin otsikolla ”Yksityiskohtia”…? Eli otetaan siis kodista sellaisia huippukauniita lähis-lähis-lähiksiä ja oh – sitten tunnelmoidaan.
Mä aattelin kertoa, että on meilläkin kodissa yksityiskohtia. Ja tunnelmaa. Kuten:
Liljoja ikkunalaudalla.
Kettu hedelmäkorissa.
Hiuslenksuja turkkilaisessa pikkukupissa. Ja jouluvalot.
Kirjapinoja.
Vaaleita pörröisiä asioita.
Takaperin volttia heittävä pupu.
Rapistuvia ovia.
Sammutuspeitteitä.
Vastavaihdettuja lakanoita.
Lääkäriltä potalle unohtunut stetoskooppi.
Trendikästä vitamiinivettä.
Tiikeri kylppärin purnukkalaatikossa.
Päiväunia nukkuva vauva.
maijahii (Ei varmistettu)
26.9.2014 at 15:02Hehheh, sä olet niin hauska! :D Siksi tää blogi on ihan paras koska olet niin aito – välillä oikein ärsyttää muissa blogeissa olevat kauniit kukka-asetelmat kauniissa maljakossa kauniilla valkoisella pöydällä, eikä missään ainuttakaan tavaraa hujanhajan (tms.), kuka sillätavalla oikeasti elää?! :)
Vierailija (Ei varmistettu)
26.9.2014 at 23:26Niinpä. Ei se tee ihmisestä yhtään epäaidompaa, jos ei halua julkaista kotinsa ps*kakasoja netissä. Kateellisiahan me vain olemme, joilla näyttää samalta kun tässä blogissa? ;)
MUTTA olihan se aika pysäyttävää lukea eräästä blogista lastenhuoneen sisustussuunnitelmaa vauvaa varten; ideakuvissa vilahteli satojen eurojen pinnasänkyä, designkalustetta, uutta maalia, valaisinta ja tapettia… Ja Insta tietty samaa pullollaan. Ja sitten facessa pompsahtaa eteen 20 lastenhuonetta ympäri maailmaa… Alkoi oksettaa. Ne blogilastenhuoneet.
Vierailija (Ei varmistettu)
27.9.2014 at 16:19Toisaalta, jos on itsensä esim. sellaiseen asemaan työelämässä saanut, että on tarpeeksi rahaa ja innostusta sisustaa lastenhuone arvokkaalla designilla niin mitä pahaa siinäkään on? Ei se ole suoraan keneltäkään, myöskään köyhien maiden lapsilta pois.
iituliina (Ei varmistettu)
26.9.2014 at 17:32Mä en bloggaa, mutta mä oikeasti elän ilman ainuttakaan tavaraa hujanhajan tmv! En sitten tiedä muuttaisko mahdolliset lapset joskus asiaa (ehkä), mutta toistaiseksi ei oo ollut mitään ongelmia pitää tavarat paikoillaan aina. :D (Eikä tän ollut nyt tarkoitus olla mikään kettuilukommentti :))
Jenn-
26.9.2014 at 18:58Kyllä muuttaa, jos et jaksa lasten koko hereilloloajan kulkea niiden perässä siivoamassa :D
Vierailija (Ei varmistettu)
27.9.2014 at 12:36Entisenä siivousfanaatikkona ja nykyisenä 1 vuotiaan pojan äitinä voin kertoa, että kyllä muuten muuttaa :D
Rosanna
26.9.2014 at 15:05Hahahaha repesin jo tuolle ”liljoja ikkunalaudalla” -kohdalle, ihan mahtava postaus! :D Meillä nimittäin on myös kukkasia keittiönpöydällä, eli pystyyn kuollut orkidea. Samalla pöydällä on mun tyhjä teekuppi, viinirypäleitä lautasella, tuikkukippoja Bilteman mainoksen päällä, kissan valjaat (meillä ei ole kissaa), tomaatteja tupperwarekepussa, thaimaalainen puinen sammakko, sokerikulho, sekä rennosti aseteltu puolimärkä pyyhe tuolinkarmilla. Ai kas, ja hedelmäpussillinen herneitä ja mun läppäri. Näin niin kuin verbaalinen yksityiskohtakatsaus tällaisesta flunssapäivän ex-tempore työpisteestäni. ;)
Kristaliina
26.9.2014 at 16:58Täysrepeäminen noille kissanvaljaille :D
Mut hei meilläkin on puusammakko ja kuollut orkidea! Samis!
Rosanna
26.9.2014 at 22:08Ollaan selvästi trendien aallonharjalla!!
kao kao
28.9.2014 at 12:26Voi millä te saatte teidän orgideat kuolemaan? Mulla ne jumittuu inkarnaatioon siinä ”pudotin kukat kolme vuotta sitten, eikä uutta kukkavartta kasva, mut nää mun lehdet tässä vielä sinnittelee, senkin murhaaja”-vaiheessa. Eihän sitä viitti roskiinkaan heittää kun se vielä korisee hengissä.
annakarin
29.9.2014 at 09:44Meillä sama! Mä haluaisin ostaa jo uudet orkideat, mutta Matti vaan sanoo, että ei noi oo kuolleita, kato miten hyvännäköiset lehdet. Ja anoppi sanoo, että kyllä ne vielä voi kukkia. Jumalauta oon odottanu kaks vuotta sitä kukkimista ja mitään ei tapahdu. Vielä joku päivä uhmaan ja ostan ne uudet orkideat ja vien pellolle nuo vanhat..
kao kao
4.10.2014 at 19:37Heitä edellinen pellolle ja osta uusi. Jos joku kyseenalaistaa tätä toimintaa, niin kerro suvereenisti että ihme tapahtui ja vanha alkoi kukkia ;)
Vierailija (Ei varmistettu)
26.9.2014 at 16:45Missä se melodiaa soittava ankkapotta on??
Kristaliina
26.9.2014 at 16:54Yläkerrassa :) Alakertaan tarvittiin toinen potta :)
toinentonttu (Ei varmistettu)
26.9.2014 at 16:47Toi viimeinen ehdottomasti söpöin <3
Elinabeth
26.9.2014 at 16:53Siis sä oot niiiiiiin blogitrendien aallonharjalla, uuu!!! :D :D
Torey
26.9.2014 at 17:04Mulle tulee aina hyvä mieli näistä sun jutuista! ”Ah! Meillähän on lapsiperheeksi yllättävän siistiä!” Paitsi siis siellä kodinhoitohuoneessa, jonne kellään ei oo asiaa! :DD
Nannannaa
26.9.2014 at 19:25Ahhahahahah! Ehkä rakastan tätä postausta, koska se vaan osottaa, etten oo ainoa, joka asuu jatkuvan kaaoksen keskellä. Näyttää niiiiin tutulta, jesh!
Vierailija (Ei varmistettu)
26.9.2014 at 20:00Oi teillä on tuo sama eläinlotto, mitä pelattiin minunkin perheessäni (nyt se on vintillä)! Siinä on kauneimmat kuvat.
Gina Lemone
26.9.2014 at 21:30Hah, mahtava postaus! Voin samaistua, vaikka meillä ei oo edes lapsia ”tekosyynä” epäjärjestykselle, aina kotoisa kaaos silti :D
kata_eric
26.9.2014 at 21:49Repesin tälle ääneen :D ihan paras vastaveto just niille iänkaikkisille ”tunnelmakuville” mitä on aseteltu kolme tuntia paikalleen!
anne b (Ei varmistettu)
26.9.2014 at 22:07Tämä on true elämää, ihanaa kun voi elää lasten kanssa elämää, sellaista joka ei vain keskity:”ai kamala kun se sotkee”.
Ja toi sammutuspeitteen taustalla oleva vaatekasa. Niin tuttua. Mä en vaa ymmärrä,miksi ne ei vaan peseydy ittestään tai mene ittestään kaappiin?
milloin sellainen kone/apulainen keksitään ?
Voisin ostaa heti.
Vierailija (Ei varmistettu)
28.9.2014 at 10:38Hyvä, että teiltä löytyy hätätilanteita varten myös norsu!
Kristaliina
28.9.2014 at 10:50Hei se kilisee – hyvin tarpeellista pelastautumistilanteessa :D :D :D
Miiaa (Ei varmistettu)
14.12.2014 at 10:49Mahtava postaus! :D!