Ärrrrsyttävä yskänköhä.
Olen yskinyt sellaista jatkuvaa kuivaa, kurkkuakutittavaa nonstop-yskää jo viikon, Silva kolme viikkoa. Ilman muita flunssan oireita; no toisaalta, hyvä tietysti niin. Ja tätä on kuulemma liikkeellä.
Mutta kröhöm mitä tapahtuu, kun (kahdesti) synnyttänyt vaan yskii yskii yskii YSKII. No…
(pätkä @puutalobaby snapchatista eilen)
Tallensin tämän videon koneelleni nimellä ”yskä pissa oksennus”.
PS. Ennen tykkäsin trampoliineista.
25
Menni
21.9.2016 at 16:13Heh en mäkään. Muuten vaan pikkuhousunsuojille käyttöä, kun kaksi pitkää flunssaan putkeen yskinyt ja vauva masussa samalla kasvaa ja kasvaa..
krista
21.9.2016 at 16:26Jostain KUMMAN syystä niitä tosiaan tarvitsee :D
-paula*
21.9.2016 at 17:23Ihanaa! Juu ei tämä asia vaan niin nappiin osunut vertaistuki!
Mähän siis olen tätä pitänyt yhden synnytyksen jälkeenkin urbaanilegendana, mut syön (tässäkin asiassa) sanani. Ei paljon naurata nyt kun juniori potkii samalla sisältäpäin rakkoa ja yskä on ollut ihan he****llinen jo toista viikkoa. Tää on joku pikkuhousunsuojien tekijöiden salaliitto; jos et näitä nyt muuten tarvitsisi niin ähäkutti.
Tsemppiä vaan itse kullekin! :)
krista
21.9.2016 at 20:23Auts, au au au mä muistan ne virtsarakon potkimiset, ja sit vielä yskä päälle, au! Onneksi on pikkarisuojat :D
–
Mä kans pidin tuota urbaanilegendana (tai ainakin harvinaisuutena) vielä ekan synnytyksen jälkeen – KUNNES kerran sirkustuntia ennen en ehtinyt käydä veskissä ja ilolla otin isot vauhdit ja hyppäsin trampoliinille BOING – HUPS!!!! Mitään kamalaa katastrofia ei (onneksi!) käynyt, mutta tuntemus oli hyvin lähellä – silleen että ”okei ai NOIN siinä käy”. Toka raskauden jälkeen en ole kyllä tosiaan trampoliinille uskaltanut mennäkään :D
murina
21.9.2016 at 17:28kuopusta odottaessani olin sokerirasitustestissä ja siitä tuli niin järkyttävän kamala olo, että oksensin… ja samalla pissasin housuuni ihan silleen oikeesti oikeesti, siellä terveyskeskuksen labran odotusaulassa. että ei oo sen jälkeen pienet yskänpuuskat tuntunu missään :’D
krista
21.9.2016 at 20:26Mä niii-iiiin huokaisin helpotuksesta, kun mun ei tarvinnut Seelan kanssa mennä sokerirasitustestiin – mä oon kans sellainen, että nälkää/heikotusta/väsymystä alan yökkäilemään ja jopa saatan oksentaa. Mutta auts; pissat odotusaulaan. Joo uskon, että jos tuollainen käy ja KUN siitä selviää (koska totta kai siitä selviää), että pienet ”oho lirahtiko” -meiningit ei paljoa enää hetkauta :D
Keinuhevonen
21.9.2016 at 21:58Ah, tämä vertaistuki tuli niin tarpeeseen! nimim. toista kertaa raskaana ja yskittää.
krista
21.9.2016 at 22:05Pikkarinsuoja = perusyskä. Kuukautisside = megayskä. Tena = hervotonyskä. Synnytyslaitosten norsuvaippa = epätoivoyskä.
–
Vertaistsempit yskien täältä, kirjoitan tätä kommenttia yskien ja jalat varalta ristissä :D
tiuhti
30.9.2016 at 15:02norsuvaippa…en kestä :D
Epistäkö
21.9.2016 at 22:30Kuulostaa vielä kesyltä. Mutta kun ne synnytykset ovat jo aika päivää takanapäin ja kudokset ovat aikuisen naisen aikuisen oikeasti löystyneet, pitää ruveta suunnittelemaan virtsankarkailuleikkausta. Leikkauslähetteen saaneena jouduin todentamaan asian, etten vaan huvikseni haluaisi kaikenmaailman leikkauksiin. Siispä, piti juoda niin paljon, että virtsarakko oli varmasti täynnä. Sitten vaan pikkuhousut pois ja lääkäriin eteen suojapaperin päälle POMPPIMAAN, samalla kun lääkäri ja hoitaja tarkkailivat, koska roiskuu ja miten roiskuu. Voisitteko kuvitella, että mies joutuisi samanlaiseen todistelutilaisuuteen?! Kristan aikaisemmasta kukkapostauksesta tempaisin nimimerkkini. Yllättäen se sopii tähänkin aihealueeseen.
krista
21.9.2016 at 22:40Apua, tämä on sitä sarjaa ”saako tälle edes nauraa” – tiedätkö sen sarjakuvan, siinä on pakko vähän nauraa asioille, jotka ei TODELLAKAAN oikeasti ole naurun veroisia… Tää kuvaus oli vähän samaa; huijuijui! Mä oon muuten käynyt yhden tutkimuksen myös, joka on vähän vastaavaa: suoliston varjoainekuvauksen. Siinä päälle laitettiin paita, joka jätti takapuolen auki – sit kaksi letkua takapuoleen – toisesta tulee ainetta sisään ja toisesta ulos, ja… …ei ollut kovin mieltäylentävää sekään :D Mutta joo jo mua kauhistuttais juoda virtsarakko täyteen ja mennä jonkun eteen pomppimaan. Jaiks.
–
Hieno nimimerkki ja todellakin sopii myös tähän! Huomasitko muuten mun eilisen bloggauksen? Ne auringonkuk… daaliat ovat siis auenneet :)
Epistäkö
22.9.2016 at 11:06Hugleikur on mun ihan lempari! Eli saa nauraa ja pitääkin, ei näistä tilanteista muuten selviä voittajana. Ihania daalioita, sääli, että ne tuli näin myöhään, koska ne kukkii tosi pitkään. Mutta ei hätää, nyt yllätät kaikki ja varsinkin itsesi, ja kaivat ensimmäisen pakkasten jälkeen juurakot ruukusta ja viet ne kellariin talvehtimaan. Käärit vaikka sanomalehteen ja sitten laitat johonkin pahvilaatikkoon. Keväällä istutat ja sitten saat nauttia ”auringonkukista” koko ensi kesän.
krista
22.9.2016 at 22:50Mahtavaa, että tunnistit sarjiksen! :)
–
Hitsi mun tekisi mieli nyt tosiaankin nyt yllättää itseni ja kokeilla tuota talvehtimishommaa! Oletkohan kuulolla vielä: osaatkohan sanoa, mihin aikaan syksystä se pitäisi tehdä? Eli kai saavat vielä yrittää uhmata yökylmiä ulkona ja tehdä (mahdollisesti) uutta kukkaa; jos otan vasta tuossa joskus vähän ennen Espanjaan lähtöä lokakuun lopussa…?
Vannikkila
22.9.2016 at 10:26Nyt myönnettävä ihan sama asia kuin Krista myönsi. Ei varmasti naurattaisi tippaakaan olla kuulemassa, että mitä se lääkäri käskikään tehdä, mutta ei vain kykene olemaan nauramatta. Mutta miksi muuten eturauhasen liikakasvusta kärsivät miehet eivät joudu siihen lääkärin eteen alasti osoittamaan kuinka ”suihku on heikko” vaan he menevät suoraan leikkausjonoon?
Andemaar
22.9.2016 at 04:11No tämä aihepa sattui sopivasti! Olin juuri viikonloppuna lantionpohjalihas-workshopissa. Lantionpohjalihasten vahvistamisen lisäksi virtsankarkailussa auttaisi kurssin mukaan syvien vatsalihasten jumppailu, jotta paketti pysyy kasassa eikä kaikki paine jää vain lantionpohjan ja vatsan tukikudosten kannateltavaksi. Tietoisella hengityksellä voi yrittää stimuloida keskivartalon lihaksistoa niin, että suurimman ponnistuksen aikana hengittääkin ulos, mikä vähentää painetta vartalossa (juu ei paljon auta yskään tämä vinkki).
Trampoliinihyppy olikin tutkimusten mukaan vaikein liike. Jos on paljon lirahtelua, kannattaa alkaa treenata kevyemmän paineen lajeilla. Kun yhden lajin pikku hiljaa haltsaa ilman lirahtelua, voi alkaa kevyesti siirtyä haastavampiin. Ongelman toisessa ääripäässä taas ovat liian treenatut naiset, joiden lihakset väsyvät liiasta puristamisesta ja lirahtelu johtuukin siitä. Heidän pitäisi oppia rentoutumaan.
Varmasti on leikkaushoitoakin tarvitsevia tapauksia, niin yleisiä ongelmat ja leikkaukset ovat. Kuitenkin kannattaa yrittää ensin vahvistaa sekä vatsa- että lantionpohjan lihaksia. Esim. pilateksesta voisi löytyä apua.
Tsemppiä kaikille 25 % naisista!
krista
22.9.2016 at 22:5425%, se on tosi paljon! Ja että sit kuitenkin tää on sellainen vaiva, josta ihmiset ovat ihan hiirehiiirenhiljaa. Jännä juttu; jos joka neljäs nainen kärsii tästä, niin sehän on tosi yleistä!
mummi
22.9.2016 at 09:50Sain myös lähetteen leikkaukseen ja samalla fysioterapeutille, joka on erikoistunut näihin juttuihin ja mm. mittaa lihasten kunnon. Fyssarin ohjeilla ongelma häipyi, (ei enää häiritsevä), joten peruin leikkauksen ja tästä on aikaa jo yli 10 vuotta. Mulla on sentään jo lapsenlapsiakin. Leikkauslähetteen saamiseksi tutkimus eli pomppiminen ym mieslääkärin edessä oli musta kyllä tosi nöyryyttävää.
krista
22.9.2016 at 22:59Oi vau, hienot ohjeet fyssarilla! Oletko kuulolla vielä; vaatiko tuo useita käyntejä ja miten löysit just oikeanlaisen fysioterapeutin? Mua nimittäin periaatteessa kiinnostaisi (ei tän yskimisen takia vaan tuon pömppiksen) tällainen, mutta jotenkin sit kuitenkin oon ajatellut, että omalla kohdalla vaiva on enemmän esteettinen (se pömppis) – jos ei nyt tätä yskimistä otetaa huomioon :D
coxia94
1.10.2016 at 18:24Pitää olla lantiopohjan fysioterapiaan erikoistunu fyssari, täällä Jyväskylässä ainakin on lantiopohjayksikkö (jossa siis mm. gynejä ja fyssareita), joten vois kuvitella että siellä pääkaupunkiseudullakin olis. Pitää vaan osata ite pyytää lähetettä sinne, ihan jostain terveyskeskuslääkäriltä tyyliin. Itellä varmaan ihan pian kans fyssarikäynti luvassa kun kärsin lantion alueen kiputiloista ja ne on kans yks merkittävä käyntiaihe.
Vannikkila
22.9.2016 at 10:29Mites ois tuo kansantanssiharrastus? :D Ei meillä onneksi ole kuin yleensä polkkaa, jenkkaa tai sit ihan pelkkää laukkaa. Ellei sit mennä jotain karjalaista katrillia, missä on sulassa sovussa niitä kaikkia :D Meillä naistanssiryhmä, niin tiedetään kyllä, mitä rakkaan harrastuksensa eteen on valmis tekemään itse kukin. Kun ei niitä treenejä ihan ilman mitään juomataukoja jaksa vetää…
krista
22.9.2016 at 23:06Hahaa no kuule hei ootko nähnyt bhangraa? :D Esim täällä on aika hyvä (hyppää videota vähän alusta eteenpäin),. https://www.youtube.com/watch?v=ZElrj6utdRc :D
–
Joo mähän siis Bollywoodssakin käyn 85 kertaa pissalla ennen lavalle nousua; tästä meinaa tulla jo läppä. Kerran kävin vielä lavan takana just ennen verhojen taakse menoa, kun sopivasti oli vessa siinä ja yksi esiintyjä vielä ennen meitä. En siksi, että mitään OIKEASTI meinaisi tapahtua. Mutta en vaan halua edes AJATELLA; että mulla saattais olla pissahätä sheikatessani :D
Jasu
22.9.2016 at 12:53Varuiksi kysyn,että oletteko tietoisia vatsalihasten erkaumasta? Joka kolmannella naisella suorat vatsalihakset eivät palaudu itsestään vaan niiden keskelle jää rako. Tämä aiheuttaa monenmoisia vaivoja,myös virtsankarkailuja. Suomessa tästä vielä tiedetään vähän,harva neuvolakaan. Ja sitten ohjeistavat synnyttäneitä äitejä ihan vääriin vatsalihastreeneihin. Netistä löytyy jo hyvää tietoa,googlatkaa!👍
krista
22.9.2016 at 23:10Täällä osoitteessa kyllä :) Ja mulla varmasti on sellainen – mutta sit se jää usein sille ”no okei sellainen on” -tasolle ilman sitä ”no mitäs sitten” -tasoa. Itse välttelen väärin treenausta tosi tiukasti ja treenaan syviä, mutta silti se on vähän niin kuin silleen ”ilmassa”. Ois huippua, jos jossain alettaisiin pitää vaikka ihan jumppia tästä vaivasta kärsiville (joiden synnytyksestä vois olla pidempikin aika), mutta enpä ole harmikseni törmännyt.
–
Itsellä se vaiva on tosiaan enemmänkin esteettinen ja sen osalta oon ajatellut, että ”ihan sama, saa pömpöttää”. Ja sit nää pahimmat megayskimiset jotka onneksi on kuitenkin suht harvinaisia :D
Anomuumioriginaali
22.9.2016 at 13:57Mä ostan skumpan jokaiselle naiselle, joka sanoo omalla nimellä ja naamalla, että on aikuisiällä kussut housuun (synnytyksen takia tai ihan muuten vaan), varsinkin jos sanoo sen internetissä. Ja juu, itsekin olen. Niin että Krista, tilinumeroa vaan tännepäin.
krista
22.9.2016 at 14:47Jesh, oli tää sen skumpan arvoista! :D
Torey
22.9.2016 at 19:52Mä oon uskaltautunu trampalle. Mut ei siinä montaa hyppyä uskalla tehä ja kyllä on käytävä vessassa eka. Ekan 3kg lapsen jälkeen ei heti uskaltanu juosta, mut sitä palautu tosi nopsaan. 4kg jälkeen mietti et apua uskaltaako ikinä aivastaa enää. Jalat ristissä aivastamisen ymmärsi vasta synnytettyään. :’D
Mutta! Geishakuulat käyttöön naiset! Itse ainakaan en jaksanut ja muistanut aina muuten treenata, niin treenipallot (ostin jopa kahdet erilaiset) auttoi kyllä. Illalla kotona hetken aina piti ja aika äkkiä alkoi huomata että aivasti ilman suurempia pelkoja. Lihakset treenaa niiden avulla ihan ilman että täytyy asiaan suuremmin keskittyä.
(Apua mitä paljastuksia saat meidät tekemään!) :D
krista
22.9.2016 at 23:12Mäkin oon tokan lapsen jälkeen silleen ”miniministi” hyppinyt, mutta en lähtis kyllä ottamaan vauhtia ja ponnistamaan ilman veskissäkäyntiä ja kunnon tenaa :D :D :D
–
Hahaa, paljastukset on parasta. Mutta hei kun nää tosiaan on IHAN TAVALLISIA NAISTEN JUTTUJA/ONGELMIA, mutta näistä ei jotenkin ääneen koskaan puhuta. Jännä juttu. Pitäis vaan osata aina rohkeasti rikkoa se hiljaisuus; sit tälleen selvästi tajuaa, että hei kyllä muillakin on ihan näitä just samoja juttuja. Vertaistuki <3
Salallaa
22.9.2016 at 22:42Mä olin vatsataudissa toista lasta odottaessa, se on ollut ehdottomasti pahinta, vaikka on niitä tukala hetkiä koettu muulloinkin…
krista
22.9.2016 at 23:15Auts! Pystyn hyvin kuvittelemaan! Oksentamisen ”tärähdys” on kyllä vielä voimakkaampi kuin yskäisyt!
Ellliisa
23.9.2016 at 12:16Jep, kolme lasta 2v3kk sisällä synnyttäneenä ja nyt neljättä oottaessa alkuraskauden oksenteluissa tiedän todellaki tunteen. Nyt oon sentään oppinu sen verran että jos oksettaa, istun pöntölle ja oksennan joko lavuaariin tai siivousämpäriin, saa lirahdukset lorista pönttöön eikä housuihin, mutta aina vaan ei kerkiä. 😬
krista
23.9.2016 at 12:21Ahhhahahahaha apua IHANA, että sanoit tän ääneen – MÄ KANS! :D Viime oksennustaudissa tein just tätä; sai ”keskittyä oksentamiseen”, kun ei tarvinnut huolehtia toisesta päästä :D
Ksy
23.9.2016 at 13:35Khihiiihihi, olen raskaana ja voin samaistua kyllä tähän tunteeseen! :D Mulla pieni viihtyi pyllyllään melkein koko raskauden ajan, ja ne ihanat rakkoon kohdistetut potkut ai että! Tilanne oli pahimmillaan ollessani viidennellä kuulla raskaana, jolloin tyyppi vissiin ihan oikeasti vaan istui sen rakon päällä ja potkutteli menemään.
Olimme menossa mieheni kanssa sairaalaan päivystykseen, kun mulla kauhea nuha/influenssa mikä olikaan päällä eikä saatu kuumetta laskemaan kahteen vuorokauteen mihinkään suuntaan. Ja juuri sairaalan ovella ”äätsiu” ja ”voihan per*e”. Siinä istuttiin pissat housuissa pari tuntia, kun en uskaltanut siit päivystyksestä liikkua mihinkään JOS mun nimee oltaiski just sillo huudettu.
krista
23.9.2016 at 22:17Mä en kans ikinä unohda niitä rakkopotkutunteita, AU :D
–
Pieni hihitys (vaikkakin ihan varmasti ihan karsea tilanne) myös tuolle pissat housuissa -tilanteelle, toivottavasti oli vaan lusikallinen :) Onneksi näille pystyy aika hyvin nauramaan – ei ehkä siinä tilanteessa, mutta jälkeenpäin vähän kuitenkin. Toivottavasti :)
Ksy
25.9.2016 at 16:30Joo, kyllä se onneksi nauratti jo jälkeenpäin. Ja miestä nauratti se koko tilanne jo siinä, kun oli jotenkin hyvin absurdia – plus hän oli jotenkin myös tosi ylpeän oloinen vauvastaan, kun se kasvoi siellä ja oli niin painava että aiheutti MULLE housuunpissaamisen.
Meinasin aluksi ärsyyntyä, mutta onhan toi oikeasti tosi liikuttavaa kun asian asettelee tuolla tavalla. :D